Äidin kanssa ostoksilla – Samat vaatteet 38 vuotiaalla ja 71 veellä

Kiinnostus pukeutumiseen on aina yhdistänyt mua ja mun äitiä. Mamma oli vaatekauppias mun ollessa lapsi ja siinä kohti ei vanhalla sanonnalla ”suutarin lapsella ei ole kenkiä” ollut mitään osumakohtaa meidän perheeseen. Muistan miten sain aina syntymäpäivääni varten valita aina jonkun unelmien juhlamekon joltain äidin myymältä merkiltä ja miten äidin matkalaukusta löytyi reissuilta palatessa aina jotain ihania vaatteita minulle.

Molempien farkut – MAC / puserot – Betty Barclay / takit – Samoon

Mun yläaste- ja lukiovuosina äiti oli duunissa, joka vei häntä ympäri maailmaa ja niiden reissujen tuliaiset tarjosivat mun tyyliin paljon sellaista mitä ei oman pitäjän tai naapurikaupungin liikkeistä (eli Seppälästä ja Jim & Jillistä :D) löytynyt.

Mutsi oli aina ajan hermolla ja kuunteli tarkalla korvalla mun haaveita ja toiveita ja kahdesta hyvästä vaihtoehdosta pohtiessaan osti yleensä molemmat, joten ostokset osui pitkälti aina ihan nappiin.

Mitä enemmän mulle on tullut ikää, sitä useammin me ollaan mamman kanssa huomattu hiplailevamme kaupassa samanlaisia kamppeita. Etenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana on tehty paljon vaatehankintoja siten, että on jonkun mahtavan alelöydön osuessa kohdalle soitettu toisillemme, että ”otanko sullekin?”. 

Aletangosta löytynyt Second Femalen harmaa trikoomekko sai väriä äidin omasta neuletakista.

Ja lähes joka kerta nähdessämme joku vaate vaihtaa omistajaa. Tai siis, moni vaate on yhteisomistuksessa ja aina sijoituksessa sen luona, jolla enemmän käyttöä sillä hetkellä.

Vaatteiden vaihtelua ja niiden ostamista toisillemme helpottaa se, että ollaan jotakuinkin saman kokoisia.

Jos itse pukisin saman mekon, yhdistäisin sen nahkarotsiin.

Äiti oli luonani muutama viikko sitten ja tietenkin tavoillemme uskollisina suuntasimme vähän vaatekaupoille hypistelemään. Oma suosikkikauppani Ratsula on vuosien aikana saanut fanin myös äidistäni, joten siellä on poikettava aina, kun mamma Porissa vierailee.

Tällä reissulla innostuttiin ihan huvin vuoksi sovittelemaan myös muutamia samoja vaatteita. Kuvista näkee miten samat kamppeet pukee äitiä 71 v ja tytärtä 38 v.

Joseph Ribkoffin näyttävillä meshhihoilla varustettu pikkumusta näytti upealta mammam päällä. Voisin hyvin kuvitella äidin joihinkin juhliin tässä asussa.

Ei näyttänyt sama mekko huonolta minunkaan päällä. Tämä valittiin minulle myös Ratsulan muotinäytökseen, joka muuten on nyt nähtävillä TÄÄLLÄ.

Tätä Frank Lymanin asua en tajunnut itse sovittaa, mutta jestas, että passaa mutsille täydellisesti. Hot mama!

Eihän me kuulkaa tältäkään reissulta päästy kotiin ilman ostoksia, kuten ei varmaan koskaan, kun yksissä tuumin rättikaupoille eksytään. Ja tiimiasuja tuli hankittua tälläkin kerralla. Ekat ostokset tässä, yksi toinen ostos ansaitsee ihan oman postauksensa.

Ratsulasta napattiin mukaan hyvässä alesssa olleet STI:n neulepuserot. Marks & Spencerin housut puolestaan löytyi Sokokselta. Mallit on molemmilla siis samat, mutta valittiin sekä housuista että neuleesta eri värit. Neuleesta minulla koko XXL, äidillä XL. Housuista molemmilla koko 46.

Ollaan siis monelta osin melko samankokoisia ja monet samat vaatteet menee molemmille, mutta itse menen tissinmitalla mutsista ohi. Mutta se tilanne on kyllä nyt viime aikoina hieman tasoittunut, kun itseltä onkadonnut muutama kuppikoko. Mutta ei me rintaliivejä voitais toisiltamme edelleenkään lainata.

Neuleet – STI / Housut – Marks & Spencer / Mun korvikset – La Kiva

Noista Marks & Spencerin housuista on saatavilla kolme eri pituutta: short, regular ja long. Äidillä ja minulla on selkeä pituusero, mutta päädyin silti itsekin samaan lyhyimpään lahkeenmittaan, sillä itse halusin housuni selkeästi vajaamittaisena, eli lyhyempänä kuin millaiseksi ne on tarkoitettu. Tämä kuva onkin hyvä havainnollistus siitä miten saman housun ilme muuttuu eri pituuksilla.

Huomiona kuvan kamppeista vielä sanottava se, että minulla on jalassani Vagabondin mokkaloaferit, jotka itse ostin viime keväänä mammalle äitienpäivälahjaksi. Hän on niistä kovasti tykännyt. Eli hyvin osataan ostaa vaate- ja kenkälahjoja puolin ja toisin.

Loppuun vielä yksi kuva vaan näyttämään miten hurjan kaunis mutsi mulla on! Mä niin tykkään tosta äidin lyhyestä tukasta. Sen jälkeen, kun rintasyöpähoidot vei hänen hiukset vuosia sitten, on hän tykännyt pitää hiukset noin superlyhyinä ja toi hiusmalli on kyllä täydellinen.

Äidin tyylistä muuten mainittava vielä se, että ilman koruja hän ei lähde mihinkään. Sitä on kuulkaa useamman kerran kurvattu takaisin kotiin, kun on kesken matkan huomattu, että mammalta jäi sormukset tai rannekrut kotiin. Mutta itsehän olen myös ihan hukassa, jos sattuu korvakorut unohtumaan kotiin. 😀

Ei oo vaikee valita kuka on mun tyyli-idoli.

Mites te muut, käyttekö äitienne tai tyttärienne vaatekaapilla?


7 Comments
  • Johanna
    Posted at 07:22h, 01 lokakuu Vastaa

    Olipas kiva ja ijana postaus ❤️

  • Tea Pirhonen
    Posted at 09:38h, 01 lokakuu Vastaa

    Aivan ihana postaus! Sulla on upea äiti. 🙂

  • Jenni
    Posted at 21:51h, 01 lokakuu Vastaa

    Ihana postaus! Itse olen äitini kanssa ollut niin eri värimaailmaa ja kokoa, ettei vaatteita ole voinut vaihdella. Äidin nuoruusvuosilta kyllä löytyi täydellinen valkoinen pusero. Siskoni taas voisi pukea äitini vaatekaapista päälleen lähes mitä tahansa ja se näyttäisi hyvälle, jos vain koko osuu kohdilleen. Itseasiassa hän löysi vähän aikaa sitten äidin vaatekaapista itselleen herkullisen persikkaisen mokkanahkatakin, jota äiti käytti joskus vuosituhannen vaihteessa. Se on aivan täydellinen siskolleni. Hauska nähdä, miten eri tyyliseksi sama vaate muuttuu toisen yllä.

  • Mirva
    Posted at 22:31h, 01 lokakuu Vastaa

    Ihana sinä ja ihana äitisi ❤️ Kuinkahan monesti olen äitisi vinkkien perässä kauppaan täällä suunnistanut… Hänellä on erehtymätön maku ⭐.

  • Merja
    Posted at 00:08h, 02 lokakuu Vastaa

    Veera, oletko laihtunut? Sinussa on jokin muutos mutta en ole varma, oletko laihtunut. 🙂

    • kati
      Posted at 14:38h, 07 lokakuu Vastaa

      Et ilmeisesti sitten lukenut postausta josta vastaus tähän löytyy… 🙂

  • Laura Koo
    Posted at 22:31h, 02 lokakuu Vastaa

    Hymyilin kun luin ♥️ äiti, tuo maailman paras seura! Minä rakastan äitini seuraa ja tykätään käydä kaupoilla hypistelemässä ja oikeastaan tehdä mitä vain koska meillä on aina hauskaa! Veera tämä oli hyvän mielen postaus♥️ kaunis äiti sinulla ja mikä tärkeintä rakkaus näkyy kuvista! Äitejä ei voi ikinä ylistää liikaa! Ihanaa syksyä ja terveisiä äidillesi!

Post A Comment