Lähdettiin perjantaina murun kanssa ulos syömään sillä ajatuksella, että suunnataan siitä sitten läheiseen kuppilaan katsomaan tuttujen bändiä. Ja voi luoja, oltais oltu molemmat jo klo 21.40 ihan valmiita kotiin ja nukkumaan, mutta soitto alkoi vasta kymmeneltä.

Oltiin niin väsyneitä vanhuksia, että oltais suunnattu jo parin biisin jälkeen koisimaan ellei paikalle olisi tullut ystäväpariskunta, jota ei olla nähty aikoihin. Sinniteltiin sitten väkisin noin puoli kahteentoista saakka, jotta ehdittiin vaihtamaan kuulumisia. Että hurja oli siis meno tänäkin viikonloppuna! 

Mut tuli nyt siis sen verran sentään käytyä ihmisten ilmoilla, että pistin oikein blingbling-puseroa päälle ja korkoa jalkaan. Lauantain viihdyinkin sitten kokonaan aamutakissa kotona. Sen asun jätin kuvaamatta. Tämä varmasti harmittaa kaikkia kovasti. 😀

Metallinhohtoinen pusero säilyttää keveän ilmeensä, kun alle ei pue mitään rintaliivejä kummempaa. Liikaa paita ei kuitenkaan paljastele. Alle olisi sopinut loistavasti naruin koristellut Gorsenian liivit, mutta halusin testata juuri perjantaina saapuneita Marks & Spencerin ohuita multiway -liivejä, että miten toimivat ilman olkaimia. Ja kyllähän ne hyvin päällä pysyi. Otin liiveistäkin kuvia, joten teen niistäkin postauksen.

legginssit – Marks & Spencer / pusero – Junarose (saatu) / bleiseri – KappAhl (saatu) / rintaliivit – Marks & Spencer / kengät – Wonders / korvikset – Pramea (saatu) / rannekoru – Salmiak Studio

Tuntuu nyt näkyvän tämä marraskuun ankeus myös pukeutumisessa, kun olen viime aikoina käyttänyt taas tosi paljon mustaa. Mutta vähän mustaa tuntuu olevan kyllä korvienkin välissä. Siksi se eilinenkin meni ihan vaan aamutakissa, kun oli kunnon marrasmasispäivä eikä oikein tehnyt mieli edes herätä. Pitänee taas vaihteeksi tehdä perinteinen positiivisten asioiden lista, jotta muistaa ettei tässä oikeasti mitään hätää ole. Tämä on vain luonnollista pimeydestä aiheutuvaa tympeyttä.

Mä tiedän, että nämä työhuoneen nurkassa otetut asukuvat on vähän ankeita, mutta parempi vaihtoehto tämä on kun ei asukuvia pimeyden vuoksi lainkaan. Kyllä tuossa joskus neljän kuukauden päästä ehkä taas ehtii päivänvalon aikaan ulos kuvaamaan! Ja meinasin sanoa, että silloin varmaan vähän mielikin piristyy, mut eiks se sitten ookin jo kevätmasennuksen aika? 😀


Vuoden ajan joka viikko yksi kuva oman ihan tavallisen arjen tylsyydestä tai menosta ja meiningistä. 

Jihuu, mun toimisto alkaa vihdoin ihan oikeesti valmistua! Torstaina saapui monta viikkoa odottamani rakas uusi Apple-vauva ja olen tulokkaasta niiiiin onnellinen. Monen vuoden läppärillä työskentelyn jälkeen 27 tuumainen pöytäkone kylläkin tuntuu ihan hervottoman kokoiselta. 

Mulla oli konttorilla ekat viikot lainapöytä vuokraemänniltäni, mutta omakin oli hankittava. Tällä viikolla kävi hirveä munkki, kun Tori.fi:stä löytyi juuri kaipaamanilainen valkoinen 180×90 kokoinen pöytä. 

Ruokapöydän pinta oli hieman vaurioitunut kuljetuksessa kahdesta kulmastaan ja sen ostanut pariskunta oli saanut uuden tilalle ilman, että tätä vahingoittunutta oli tarvinnut palauttaa. Ja se oli sitten minun onneni, sillä sain tarpeisiini sopivan kalusteen hintaan 30 €.

Työpöytäkäytössä ei ne vähän kärsineet kulmat haittaa, kun jäivät sopivasti seinää vasten lähes näkymättömiin. Loistava ja sopivan hintainen löytö siis. Kun pistää tietokoneeseen kolme tonnia, ei oo enää varaa pistää hirveästi sen alle laitettavaan pöytään. 😀

Pöydän kasasi tietenkin mun rakas Puuha-Peteni!

Nyt alkaa kontorilla siis vihdoin olla fasiliteetit kunnossa ihan vakituisempaa työskentelyä varten. Me happy!


Mikä ihana jälleennäkeminen se olikaan, kun bongasin viime viikolla pyykkejä lajitellessa korin pohjalta nuo Marc O’Polon viime talvena ostamani neulehousut! Olin ehtinyt jo ne hetkeksi unohtaa, koska lämpimämmillä keleillä muut vaatteet menivät aina pesun kiireellisyydessä jonossa ohi. Nyt lähestyvän talven kunniaksi sain kuitenkin vihdoin käytettyä pöksyt koneen kautta. 

neulehousut – Marc O’Polo / toppi – H&M / bleiseri – KappAhl (saatu) / kengät – Betty London / korvikset – Viaminnet (saatu)

Vaikka rennot neulehousut tuovatkin ihan ekana mieleen vapaa-ajan löllöilyasun tennareiden ja hupparin kera, niin yhdistämällä astetta fiininpään yläosaan saa näistäkin housuista varsin skarpin asun aikaiseksi. Pliseeratun topin, bleiserin ja siistien nilkkurien avulla tästä muodostui juuri omaan makuuni oleva housupuku.

Tykkään siis bleisereistä, mutta haluan aina yhdistää ne johonkin eri tasoiseen alaosaan. Farkut, paksut legginssit, neulehousut tms. Toinen oman näköinen esimerkki aiheesta on vaikka tämä viime keväinen vajaamittaiset collegehousut + pellavableiseri -yhdistelmä. (Olin jo ihan unohtanut miten pinkki tukkani oli tuolloin! 😮 ) 

Viime talvena minut kyllä nähtiin yhdessä postauksessa yhtenäisemmässä ja virallisemmasakin bleiseriasussa, mutta se oli vain hauskaa testailua. Liian virallista ja fiksua kuitenkin omaan makuuni. Pysyttelen näissä bleiseri ja verkkarit  -virityksissäni ja olen onnellinen, etten ole sellaisissa töissä, jotka vaatisivat kovin virallisia businessunivormuja. 

Viaminnetiltä saatujen korvisten viininpunaiset sulat toistivat täydellisesti topin ja nilkkureiden värejä. Näitä nahkakoruja ei meinaa päivän aikana edes muistaa, niin kepeät ne ovat.

Millaisten alaosien kanssa te puette bleiserin? Virallisia vai vähemmän virallisia kokonaisuuksia?