17.04.2015

Posted at 15:13h in Yleinen by
0 Likes

En oo unohtanut blogia, mulla vaan on meneillään 7 päivän iltavuoroputk.i Ja mulle se näköjään tarkoittaa pelkästään töissä käymistä ja nukkumista puolille päivin ilman tietoakaan mistään muusta aktiviteeteista. Iltaisin töiden jälkeen on vaan hoitanut sitten ns. omiin töihin liittyviä pakollisia asioita kuten meilejä, vedoksia ja laskutusta. Miten mä saisin tehtyä itsestäni sellaisen aktiivisen ihmisen, joka ehtisi ennen iltavuoroon lähtöä urheilla, pyykätä, kokata ja olla kaikin puolin superihminen? Mä viikonloppuna muka oikein tarkastin viikon aamutreenien aikataulut ja elättelin hataria toiveita, että jos edes yhtenä päivänä saisin raahattua itseni salille aamupäivällä, mutta ei. Sängyn vetovoima on liian suuri. Mä en nouse ennen kuin pakon edessä ja se pakko on töihinlähtö.

Ehdin tässä keikalle lähtöä odotellessa nappaamaan itsestäni asukuvat duunipaikan pihalla ja päälläkin sattui olemaan jotakin useimmista työpäivistä poikkeavaa. Otin riskin ja luotin työlistaan, etten joutuisi tänään mihinkään kummoisiin ulkokuvauspuuhiin tai ainakaan mihinkään metsään rämpimään, ja pukeuduin oikein mekkoon! Viimeksi kun uskaltauduin tekemään saman tempun, päädyin värjöttelemään tunniksi laskettelurinteen reunalle umpihankeen ja tunsin itseni idiootiksi. Tämän päiväisistä hommista; yhden bändin kuvaamisesta ja sisätiloissa järjestettävän vaalitilaisuudessa väijymisestä kuitenkin ajattelin selvitä sääret pelkkiin sukkahousuihin verhottuina.

raitamekko-H&M/neuletakki-SAND/kengät-Nike

Nuo pari kuukautta sitten Elloksen alennuksen jämistä tilaamani Niken Dunk Sky Hi -kiilakorkotennarit eivät olekaan aiemmin vielä blogiin päätyneet. Johtunee ehkä siitä, että olenkin huomannut suhtautuvani niihin hieman varauksella. Kengät on sirot ja todella mukavat jalassa ja haluaisin ihan hurjan paljon tykätä niistä, mutta huomaan kerta toisensa jälkeen, että ne eivät vaan oikein sovi minkään vaatteideni kanssa, koska ovat jotenkin niin tylsän näköiset kaikessa tuossa mustuudessaan. Housujen kanssa ainakin ihan nounou. Meillä on nyt siis meneillään harkinta-aika suhteessamme. Jos päädymme eroon, niin yksi kiilakorkolenkkarifriikki ystäväni on jo ilmaisuut kiinnostuksensa. Mutku mä niin haluisin saada tän homman toimimaan!

 


14.04.2015

Posted at 00:06h in Yleinen by
0 Likes

Kävin viime viikolle tutustumassa uuden kotimaisen Excuse My Bon Bon  vaatemerkin ensimmäiseen mallistoon.  Excuse My Bon Bonin vaatteet on suunnitelijansa Sari Hirvosen mukaan suunnattu 40-54 kokoisille naisille, jotka eivät halua peitellä kurvejaan.

Mun eka ajatus 9 tuotetta sisältävän malliston nähdessäni oli, että "eikä, miksi vaan pelkkää mustaa!?!?".  Juu, pukeuduin itsekin vuosikausia pitkälti tähän klassikoon ja turvaan siihen edelleenkin usein, mutta niin paljon on mustia mekkoja isoille tytöille aina tyrkytetty, että mä jotenkin oin toivonut uudelta merkiltä jotain muuta. Merkin suunnittelija Sari Hirvonen kertoi itsekin alunperin olleensa värikkäämmän malliston kannalla, mutta tehtyään tutkimuksia ja kyselyjä kohderyhmän keskuudessa nousi musta väri ylivoimaisesti yli kaiken muun. Ja kun ensimmäisestä mallistosta on kyse, on ymmärrettävää, että vedetään hieman ns. varman päälle. Mustille mekoille on aina kysyntää, se on varmaa.

 

 Tutkailtuani malliston vaatteita hieman lähemmin, pääsin aika pian yli "onpa vähän tylsää" -ensireaktiostani. Sillä siinä missä omasta kaapistani löytyy jo useampikin musta monikäyttöinen luottomekko, niin veikkaan, että monelta kurvittarelta sellainen vielä puuttuu. Minä liputan aina ja iänkaikkisesti sen puolesta, että joka ikisen naisen kaapista on löydyttävä ainakin yksi musta mekko, joka muuntautuu tilanteeseen, jos toiseenkin ja jonka voi huoletta paiskata matkalaukkuun tietäen sen pysyvän rypistymättömänä ja sopivan yhteen kaikkien mukana olevien asusteiden kanssa. Ja juuri tällaisia mekkoja löytyy useampikin kappale Excuse My Bon Bonin ekasta mallistosta. Itse esimerkiksi pukeutuisin oikein mieluusti kauniisti vyötäröä korostavaan Alexia-mekkoon.

Kerroin Sarille, että minulle tulee näistä 50-luvun naisellisesta ja huolitellusta tyylistä inspiraationsa saaneista leningeistä mieleen hautajaismekot. Ja se ei missään nimessä ole tässä kohtaa negatiivinen kuvaus! Päinvastoin. Itse nimittäin koen, että juurikin sellainen mekko on jokaisen kaapissa oltava, jolla voi mennä tarvittaessa vaikka hautajaisiin. Näissä Excuse My Bon Bonin mekoissa ehdottomasti voisi. Ne ovat tyylikkäitä, sopivan juhlavia, mitaltaan ja malleiltaan ns. "kunniallisia".

Ja mikä parasta, nämä naiselliset ja yksinkertaisen tyylikkäät leningit taipuvat ehdottomasti myös muuhun kuin vain seppeleen laskuun, vaikka juuri tuollainen tilaisuus ensimmäisenä mieleeni tulikin. Sopivasti asustamalla mekot muuntautuvat iloisempiinkin juhliin tai ihan vaikka arkeen. Jos mekkojen omistaminen olisi säädeltyä ja saisin omistaa vain yhden, nii se olisi ehdottomasti juurikin tällainen kameleontti, jolla pärjäisin elämän ilot sekä surut.

Mekkojen lisäksi mallistoon oli mahtunut mukaan kynähame, korkeavyötäröiset, paksut legginssit (alla), sifonkipusero (alla) ja villasekoitekeeppi (yllä). Itse mietin, että voisiko nuo Lina-legginssit olla itselleni passelit sellaisiksi ns. fiksuiksi työhousuiksi, joilla vois sopivan fiiniin yläosaan yhdistämällä mennä kuvaamaan erilaisiin juhliin. Ainakin torstaina näyttivät Ninjan taustalaulajan päällä tosi siisteiltä ja tässä Ninjalla myös. Ei siis liian legginssimäiset, vaan ihan housut vaikkakin ovat joustavaa ja mukavaa materiaalia. Hinnallakaan ei ole pöksyt pilattu sillä maksavat vain 49 €. Muutenkaan Excuse My Bon Bon ei ole mielestäni hinnoitellut itseään tavallisen kuluttajan ulottumattomiin, vaan esimerkiksi mekkojen hinnat ovat 129-159 €. Varsin maltillista kotimaisen suunnittelijan pienmerkiltä ainakin omasta mielestäni.

 Malliston lanseeraustilaisuus oli valitettavasti sellainen, ettei siellä ollut mahdollista vaatteita sovittaa, minua nimittäin olisi kovasti kiinnostanut, että millaisia ne sitten oikein ovat mitoitukseltaan ja passaisiko ne kaltaiselleni hinkkilissulle. Sari kertoi saaneensa jonkin verran palautetta, että koot ovat hieman ehkä pieniä verrattuna siihen mitä keskiverrosti on totuttu noiden kokonumeroiden edustavan. Mittataulukkoa  vilkuilemalla voisin kyllä yhtyä ajatukseen, sillä rinnanympäryksen ja lantionympäryksen perusteella itselleni oikea koko EMBB:n vaatteista näyttäisi olevan 52-54 ja yleisesti kyllä vaatteideni koot alkavat nelosella. Mutta, mitään kummempaa en osaa kokopoliitikasta sanoa, kun en tosiaan ole sovittanut. Suunnittelija kertoi kuitenkin ottavansa kaiken palautteen niin mitoituksesta kuin muustakin todella ilolla vastaan ja vievänsä merkkiä tulevaisuudessa entistä parempaan suuntaan niiden avulla.

Seuraava  Excuse My Bon Bon -mallisto on luvassa loppukesästä/alkusyksystä. Silloin on tiedossa kuulema jo muutakin kuin mustaa, mutta vaikutteita seuraavaankin mallistoon on suunnittelijan mukaan haettu 50-luvun naisellisuudesta. Jäädään innolla odottamaan!

Excuse My Bon Bonin tuotteita saa tällä hetkellä heidän omasta verkkokaupastaan, joka on auennut nyt maanantaina.

Jos EMBB:n kuulumiset kiinnostavat, niin seurata voi sekä FB:ssä, että Instagramissa.

bonbon2

kuvat: Sanna Saastamoinen-Barrois & Jeremy Barrois


11.04.2015

Posted at 18:50h in Yleinen by
0 Likes

Ihana päivä! Tähän keväiseen lauantaihin on kuulunut mm. tankotanssitunti, lounas murun kanssa kiinalaisessa, kevään eka terassilla auringossa nautittu skumppa ja kortin täydeltä kivoja asukuvia, joista viimeisimmän kohdan kaadan nyt teidän näytöillenne.

Rakkaus raitapaitoihin jatkuu vaan viikosta toiseen ja  kaapissa talven ajan lojuneet oranssit farkut ilmaisivat auringonsäteiden myötä halunsa päästä ulkoilemaan. Valkoiset tennaritkaan eivät enää aiheuta kauhunsekaisia sydämentykytyksiä kuten aluksi.

Mitään järkevää tekstiä multa ei nyt tänään irtoa, leijailen niin kepeissä kevättunnelmissa ja olen vaan jotenkin sekopäisen onnellinen kaikesta, joten koitan vaan nauttia hetkestä pää tyhjänä. Ehkä mä huomenna jaksan taas muodostaa jotain ajatuksiakin ja niiden pohjalta lauseita naputeltavaksi. Aiheita ainakin olisi: tän päivän tankotanssifiilikset, uuden kotimaisen pluskokoisille suunnatun vaatemerkin esittely nyt ainakin ensi hätään, huivitutoriaaleja ja monta muutakin asiaa kuplii tuolla blogin luonnoksissa.

Mut nyt mä vaan tuuppaan nää kuvat tänne ja alan miettimään, et mitäs kivaa sitä vielä tähän lauantai-iltaan keksisi.

farkut-Lindex, Generous (saatu)/pusero-Gina Tricot/nahkarotsi-Junarose (saatu)/aurinkolasit-Le Specs (saatu)/korvikset-Merry Go Round