12.09.2012 Holy window shopping
Kuten jo aiemmin sanoin, niin Rooma-jutut eivät ole vielä ohi vaikka lomalta arkeen paluu onkin jo suoritettu. Yksi itselleni mieleenjääneistä jutuista oli ehdottomasti Pantheonin lähikortteleista löytyvät monet monet uskonnolliset vaatekaupat.
Ihan parin korttelin sisällä oli jopa neljä taikka viisi katolisia pappeja ja nunnia palvelevaa myymälää joiden näyteikkunat pursusivat upeasti kirjailtuja papinkaapuja, blingbling ehtoollismaljoja, kokoontaittuvia paimensauvoja ja paljon paljon muuta. Oli pakko tuijotella kaikki ikkunat läpi.
Näyttävien seremonia-asujen lisäksi tarjolla oli tietenkin myös uskonmiehille ja naisille sopivia arkisempiakin työ- ja vapaa-ajanvaatteita. Alla olevassa kuvassa ilmeisesti sisarten suosimia yöpaitoja ja kerrastoja. Neitseellistä ja mukavaa.
Mutta täytyy kyllä sanoa, että etenkään naiset eivät katolisen kirkon muodin mukaan juuri väreillä iloittele. Mustan mekon päälle voi talvella kietaista harmaan neuletakin ja viimassa pusketaan harmaassa tai mustassa villakangastakissa. (kuulostaa ihan meidän suomalaisten talvipukeutumiselta. :D) Paavi, piispat ja kardinaalit puolestaan saavat verhoutua toisinaan väreihinkin.
Via Di Santa Chiaran ja Via Dei Cestarin nurkat olivat tarjonnan puolesta varsinainen nunnien ja sisarten shoppailusuora ja siellä näkyikin paljon ostoskassit kädessä heiluvia mimmiporukoita.
Juteltiinkin parin sisaren kanssa yhden liikkeen edustalla ja kyselimme tietäisivätkö naiset mikä liike on itsensä Paavin vaatettava liike. Sisar Rita sanoi sen olevan Via Dei Cestarilla sijaitseva De Ritis, mutta internetin mukaan ainakin Paavin valtakauden ensimmäiset vaatteet ovat tulleet jo yli kahdensadan vuoden ajan Gammarellistä.
Löysin ehow.comista artikkelin, jossa kerrottiin, että aina kun konklaavi kokoontuu valitsemaan uutta Paavia, valmistaa Gammarelli Paavillisen vaatesetin monessa eri koossa valmiiksi niin, että valittiinpa Paaviksi kuka tahansa ehdokkaista kuka tahansa, voi hän heti sujahtaa oikean kokoiseen virka-asuun.
Itseäni jäi lähinnä mietityttämään, että saakohan noista kaupoista kuka tahansa mennä tekemään ostoksia. Olisinko siis voinut hakea itselleni vaikkapa kardinaalinpunaiset sukat taikka koristeellisen ”pannumyssyn” kahvipöytää koristamaan, se jäi reissulla selvittämättä. Mutta sisaret joiden kanssa keskustelimme, tarjoutuivat kyllä viemään meidät johonkin heidän lempikauppaansa, joten uskoisin, että tavallinenkin tallaaja voi tehdä tuolta pyhiä vaateostoksia, jos katolisen kirkon muoti viehättää.
