Kuten jo aiemmassa pitkiä saappaita esitelleessä postauksessa kerroin, niin lankesin tosiaan Andiamon ”Ota 3, maksa 1”-tarjoukseen tällä viikolla. Mutta täytyy kyllä sanoa, että hemmetin mahtava lankeaminen on kyseessä. Hyllyt täynnä oikeasti upeita ja laadukkaita kenkiä, eikä kaikenmoisia kolmen vuoden takaisia jämäpaloja, kuten joiden kin kauppojen vastaavanlaisissa tarjouksissa.

Oma kengänkokoni 37 on vielä sellainen, että aina on alessa jäljellä vielä vaikka mitä upeuksia ja usien ne aiemmin täydellä hinnalla himotellut yksilöty löytyykin sitten uutaman kuukaudne päästä murto-osalla alkuperäisestä hinnasta.

Aika monelle teistä on varmaan käynytkin jo selväksi, että Vagabond on yksi mun ehdottomista suosikkikenkämerkeistä. Niiden lähestulkoon kaikki kengät passaa lestiltään mun jalkaan ihan just eikä melkein. Vagabondin yksi parhaista jutuista on myöskin se, että ne kierrättää niitä samoja jo hyväkis havaittuja lestejä sitten useamman malliston putkeen päivittämällä vain ulkoasua meneillään olevan sesongin mukaiseksi. Kerran jollain hyvällä mallilla koukkuun saatu asiakasa kun on helppo saada ostamaan uudet versiot lempikengistään. Nerokasta etten sanoisi.

Kolmen kenkäparin satsista satuikin sitten kahdet olemaan juurikin mun suosikkimerkkiä ( ja niidenkin lisäksi vielä lisää VB-tunnustuksia tiedossa!!). Eilisillan pikaiselle yhden siiderin pyörähdykselle seinänaapuribaarin avajaisiin pääsivät kauniit ja hemmetin mukavat Lou-nilkkurit.

vagabond_nilkkurit2

Muuten eleettömän ja yksinkertaisen kengän ainoa koristus on yläreunaa kiertävä vetoketju-yksityiskohta.

vagabond_nilkkurit1

Näiden kenkien kanssa saattaa vaan olla yksi ainoa paha ongelma. Voi hyvinkin olla, että näiden vuoksi kaikki muut korkonilkurini jäävät täysin työttömiksi, koska Lout ovat jalassa aivan unelmat. Minulla on ollut aiemminkin korkokenkiä joissa on nin hyvä lesti, että niillä on jaksanut taapertaa pidemmänkin illan, mutta nyt minulla on korkkarit joissa unohtaa edes olevan korkoa!

Aivan käsittämättömän miellyttävän tuntoiset kengät joissa jalka ei väsy sitten tippaakaan. Platon ja koron suhde on aivan optimaalinen ja paino jakautuu jalalle täydellisen tasapainoisesti. Näillä voisi todellakin vaikka juosta. En voi kyllin ylistää.

Vink Vink, Vagabondin nettikauppa tarjoaa Lou-nilkkuria vielä jännän vaalean kitin värisenä versiona hintaan 38,50 € (nom 129 €). Jäljellä kokoja 37-40.


Tuut – tuut -tuut….

idiootti_haalari

idiootti_haalari_teksti

– Haloo! Onko Leviksen sunnitteluosastolla?

– Juu kyllä on, miten voin auttaa?

– Ihan sitä vaan, että näin yhdessä nettikaupassa yhden teidän haalarin ja aattelin vaan kysyä, että mitä hel**ttiä?

– Aa! Sä varmaan tarkotat sitä paitapusero ja farkut -komboa, et oo kuule eka joka kyselee. Meillä oli kato sellanen ”virkistyspäivä” ja firma tarjos vähän drinksua ja siinä viiden aikaan aamuyöstä se tuntu sitten kaikkien mielestä hirmu hyvältä idealta. Kun meillä oli jäänyt niitä vaaleita puseroita sellanen kauhee erä käsiin ja jotain niistä piti keksiä ja ….

– Just. No jotain tällasta mä vähän arvelinkin.. Ei mulla sit muuta. Kiitti moiii!

Mä ymmärrän kyllä haalarit, mut mitä järkeä on tehdä haalari joka esittää olevansa paita + housut? Vähän sama kuin uusavuttomille tarkoitetut pakasteet tyyliin ”Oolannin nakit ja ranskalaiset”. Se kun on niin helkkarin hankalaa kaataa tavaraa pellille kahdesta pakkauksesta.

Että ei mulla sit muuta.


Nyt seuraa osa 1. pitkästä tunnustusten sarjasta jotka kaikki koskevat helmikuussa tapahtuneita kenkähankintoja.

Olin eilen kipeänä ja apteekkireissulla minulta oli unohtunut sivuille vilkuilun estävät silmälaput kotiin joten en voinut olla näkemättä Andiamon kauppiaan virittämää kavalaa ansaa. ”3 paria 1 hinnalla!” kiljuivat kyltit kenkähyllyjen päällä houkuttelen tämän hölmöläisen jälleen ansaan. Ja mikäpä se olisikaan tehokkaampaa lääkettä inhottavaan flunssaan kuin muutama pari mahtavia jalkineita? No eipä juuri mikään.

asu_2011_02_18_b

Koska kello oli jo yhdeksän, kun vihdoin lopetin työt tältä päivältä, en jaksanut ottaa enempää kuvia, joten saappaat eivät ehkä näy kovin yksityiskohtaisesti, mutta tuleepa samalla esille tämän päivän vaatetus.

Pitkät , kevyellä vuorella varustetut saappaat tulivat oikeasti näillä pakkasilla ihan tarpeeseen, sillä sellaisia ei juuri kaapistani löydy. Pitkät maiharini ovat kooltaan sellaiset etteivät niele villasukkaa ja punaiset retro-Pomarfinit puolestaan ovat lähes puhki pohjasta. Näillä Apple Greenin nahkasaappailla olikin mukavan lämmin tallustella tänä aamuna parinkymmenen asteen pakkasessa töihin, kun villasukkakin mahtui mainiosti.

Materiaali on ihanan pehmoista nahkaa ja kengät tuntuivatkin jo nyt ensimmäisenä päivänä siltä kuin olisivat olleet jalassa jo kuukausia. Vielä kun pitkä varsi saa hieman lisää luonnetta ryppyyntymällä kunnolla, niin sanoisin, että näissä on klassikon aineksia!

Lisää tunnustuksia luvassa viikonlopun aikana…

Jos nyt sitten vihdoin lähtis kotiin täältä työmaalta..