Huhuu! Onko siellä ketään? Mietin vaan, että onko blogilla enää yhtään lukijaa jäljellä, kun olen ollut niin kovin hiljaa viime aikoina. Pientä vieraantumista on kyllä itselläkin tapahtunut enkä tiedä osaanko enää lainkaan kirjoittaa tänne mitään. En ole vieläkään oikein toipunut siitä koulun aiheuttamasta stressistä enkä ole ymmärtänyt, että homma on nyt purkissa ainakin hetkeksi. Käyn jollain ihme ylikierroksilla ja mietin vaan kaikkia niitä hommia jotka ovat jääneet koulun takia viime aikoina hoitamatta. Mutta kai se pää tästä pikku hiljaa selkenee ja alkaa normi arki taas rullaamaan.

Viikonloppuna pyörähdettiin Nelliinan kanssa Easyjetin sponssaamalla pikavisitiillä Manchesterissa ja se jos mikä oli mukava reissu. Kuvat on purettu koneelle, mutta blogiin pääsevät yksilöt odottavat vielä valintaansa, joten postaan niitä hieman myöhemmin. Kaksi kolmesta tekemästäni vaateostoksesta voin kuitenkin jo esitellä lauantai-iltaisten asukuvien muodossa.

Kuvat otettu hotellimme pierunhajuisella käytävällä minun kohinaisella pokkarillani, joten jälki on kaikin puolin riemastuttavan korkealuokkaista. 😀

20101211_1

Urban Outfittersin alerekistä löytyi kymmenellä punnalla hieman a-linjainen meshpaita. Koska alaspäin levenevä helma ei kuitenkaan imartele itseäni ihan parhaalla tavalla, niin ajattelin käyttää sitä enimmäkseen kuvan mukaisesti helmasta solmittuna, jolloin paita muuttuu ehkä astetta mielenkiintoisemmaksi + istuu paremmin.

20101211_2

”Läskikauppa” Evansissakin iskin näppini aletuotteeseen ja maksoin tuosta leikkilammasloimesta 40 £. Minulla on ollut eteisen naulakossa mustan valuvalinjaisen talvitakin mentävä aukko, joten pehmoinen leikkilammas paikkaa vajeen loistavasti. Takissa ei kylläkään ole minkäänmoista kiinnitysmekanismia, mutta lämpimän villapaidan kera se toimii varsin mainiona citytakkina shoppaillessa ja baareillessa. Pidemmille ulkoilureissuille on sitten omat lämmikkeensä.

Olen uutukaiseen reuhkaani kovin ihastunut siitäkin huolimatta, että huomasin vasta jälkeenpäin, että tuo karva on käsitelty jollain ihme kimaltavalla keijupölyllä, jota sitten mukavasti tarttuu takin alla oleviin vaatteisiin. Mutta, ei kai se pieni bling bling ole pahitteeksi. 😀

Noissa isojen tyttöjen puljuissa on kyllä se riemastuttava puoli, että nissä saattaa yllättyä positiivisesti kun saakin ottaa pienempää kokoa kuin tavallisesti. Oma kokoni kun on yleensä noissa brittipuljuissa 16 tai 18, niin Evansissa pienin koko 14 oli tuosta takista varsin passeli. Mikä pieni ja mitätön ilon tunne!

Mikäli joku sattuu leikkilampaastani tykkäämään, niin vinkattakoon, että samaa takkia on saatavilla myös Evansin nettikaupasta sekä mustana, että beigenä. Normihinta 69,50 £, mutta ainakin toistaiseksi nettikaupassa on -30% alennus kaikista takeista.


Juna lähtee vajaan kahden tunnin päästä ja matkalaukun sisällöstä ei ole vielä tietoakaan, niin mitä tekee hän.. No istuu koneella ja bloggaa tietenkin!

Koska aikaa ei kuitenkaan ole kirjoittaa romaania, eikä edes pikkuista novellia, niin tyydyn vain linkkaamaan teille eräässä toisessa yhteydessä julkaistun tekstini.

Porin vanhan puuvillatehtaan tiloissa toimii paljon erilaisia yrityksiä ja sinne ollaan nyt aloitettu rakentamaan uutta kauppakeskusta. Vaikka itse kauppakeskus valmistuukin vasta jokusen vuoden päästä, niin rakennuttaja Renorin julkaiseman Puuvilla -asiakaslehden ensimmäinen  numero on jo ilmestynyt. Minä sain tietää asiasta kaiken kiireen keskellä, kun lukijani Maria kertoi bonganneensa tekstini, itse kun en ollut julkaisuajankohdasta lainkaan kärryillä.

toivotaab

Fyysistä lehteä en ole ehtinyt käsiini saada, mutta aviisi löytyy pdf-muodossa täältä verkosta, joten voitte halutessanne lukea sieltä vaatekaapin siivoilusta alkunsa saaneen kolumnini  Toivotaan, toivotaan. Lehteen pääset TÄSTÄ ja kolumnin löydät sivulta 40.

Lehdestä löytyy myös aukeaman verran minun kuvaamia paikallisia syyspukeutujia ja muutaman aukeaman verran ottamiani kuvia Satakunnan Kansa toimituksen arjesta kertovassa jutussa.

Nyt seuraavaksi minä toivon keksiväni mitä haluan pukea reissussa päälleni ja ehtiväni sen jälkeen vielä junaankin!


Sellaiset terveiset tähän väliin, että nyt se koko syksyn höyrytty kouluhomma on hoidettu alta pois. Viimeisen näytön arviointi oli tänään ja sain aivan henkeä salpaavaan ihanaa palautetta ja sain paremman arvosanan kuin aiemmista näytöistä. 3 siis rapsahti ja rutkasti hyvää mieltä päälle. Itkeminen ja stressaaminen ei oo ollu turhaa. Kehitystä on tapahtunut sen huomasi arvioijat ja minä itsekin.

1_print

2_print

3_print

Kiitos kaikille mua tsempanneille! Ja tietenkin ihanalle mallilleni Hannalle. Jospa tästä taas pian ehtisi takaisin bloginkin pariin. Ensin kuitenkin vähän hurvittelua; huomenna Amorphis, viikonloppuna Manchester!