02.04.2017

Posted at 13:22h in Yleinen by
0 Likes

– Kaupallinen yhteistyö, Lumingerie–

Vaikka kuinka tykkään käyttää suurimman osan ajasta täysin mustia alusvaatteita, niin minusta on ihana silti hankkia myös värikkäämpiä ja vähän hauskempiakin hepeniä. Usein vaan tahtoo ongelmana olla, että jos löydän jotkut nätit erikoisemmat liivit, niin niihin ei tahdo löytyä oman makuni mukaisia sopivia alaosia.

Nättien rintaliivien pariksi on useimmiten tarjolla joko pikkuruisia naruvirityksiä tai jotain matalia hipstereitä ja nehän ei kokoiselleni möhömahalle kyllä passaa. Niinpä mä yleensä vain haaveilen yhteensopivista alusasuseteistä ja tyydyn yhdistämään minkä tahansa väriset liivit tylsästi mustiin pikkareihin. 

Mutta nyt mulla on kerrankin pirtsakka alusvaatesetti ihan samaa kuosia ylhäältä alas saakka! Nämä Lumingerielta saamani puolalaisen Avan Ines-liivit ihastuttivat minua eläinkuosillaan ja pinkillä värillään ja mietin jo, että "no kivastihan nuo menee mustan alaosan kanssa". Sain kuitenkin yllättyä iloisesti, kun myös alaosa osoittautui käyttökelpoiseksi!

Mun suosikkimalli alushousuissa on tosi korkea, eli sellaiset kunnon mummopöksyt, mutta nämäkin ovat jo varsin toimivat. Niille, jotka kaipaavat vähemmän kangasta peittämään, niin tarjolla on myös stringit, joskin koot loppuu niissä 42:ään.

(Mun kuvalliset perustelut koskien kaltaiseni keskivartalolihavan naisen alushousuvalintaa löytyy muuten TÄÄLTÄ)

Ava on merkkinä itselleni uusi tuttavuus, joten kokoa valitessa oli Lumingerien henkilökunnasta jälleen apua. Muutaman muun merkin kokotietojen perusteella lähettivät minulle sovitukseen kahdet liivit ja päädyin kokoon 80I. Tästä Ines-liivistä löytyy kuppikokoja aina kirjaimeen L saakka (ympäryksellä 75) ja ympärysmittoja kokoon 105 asti (suurimmassa ympärysmitassa saatavvilla kuppikoot D ja E). Kaikki koot näet tuotteen kokotaulukosta. Alushousuista mulla puolestaan on suurin koko, eli 3XL/46.

Liivien materiaali on ohutta meshiä ja pitsiä. Kupit on ommeltu neljästä palasta ja sivusaumoissa on tukiluut. Tuo tukiluu onkin ainoa pieni miinuspuoli liiveissä. Mulla on itsellä sellainen outo ongelma, että toisinaan se tukiluu hinkkaa kainaloläskejä. Mutta vaan mun oikealta puolelta! Ehkä mulla on siellä joku erityinen laardivarasto. 😀  Olenkin joistakin liiveistä napannut ne tikut pois jos se vaan on ollut mahdollista tehdä siististi ja mun eniten käyttämissä (tylsissä) arkiliiveissä kyseisiä tukia ei edes ole. 

Jos kuppikokosi on D:stä eteenpäin ja Lumingerie on vielä tuntematon firma, niin suosittelen tutustumaan. Tarjolla on paljon erilaisia liivejä aina pitsihepenistä urheilu- ja imetysliiveihin sekä uima-asuihin. Hinnat vaihtelevat tietysti merkeittäin, mutta valikoimissa on monta edullistakin brändiä, kuten juurikin tämä Ava tai vaikkapa toinen puolalainen brändi Gorsenia. (Mun postauksen Gorsenian kauniista Evita-liiveistä löydät TÄÄLTÄ). Sekä Avan että Gorsenian liivien hinnat ovat Lumingeriella alle 40 €! 

On niin mahtavaa, että meille isommillekin naisille löytyy nykyään kaikkia ihania alusvaatteita ja niitä saa hyvin täältä Suomestakin!

 


01.04.2017

Posted at 15:40h in Yleinen by
0 Likes

Vuoden ajan joka viikko yksi kuva oman ihan tavallisen arjen tylsyydestä tai menosta ja meiningistä. 

"Voi p***eleen kiinalaiset, kun ovat vääntäneet mutterit tiukkaan!" mutisi mies keskiviikkona kasatessaan uutta polkupyöräänsä olohuoneessamme. Nauratti se jupina. Miten se onkin, että olipa kyseessä sitten Ikean huonekalu, tai polkupyörä tai ihan mikä tahansa kasaamista kaipaava vempele, niin ei se ikinä ihan ilman kiroilua kyllä synny.

Mut olen kyllä tosi iloinen, että meidän taloudessa on tuo Puuha-Pete, joka on aina tykännyt hoitaa kaikki kasaamiset. Ei ole kyse siitä, ettenkö osaisi vaikka Ikea-mööpeleitä itse koota (on niitä tullut melkoinen määrä ruuvailtua esim entisellä työpaikalla), mutta itselläni ei kyllä yks tai kaks perkelettä riitä niissä hommissa. Miehellä on noissa hommissa paljon parempi pinna kuin itselläni, joten jätän ne suosiolla hänen kontolleen ja toimin assistenttina pyydettäessä. 

Tommilla oli jo ennestään hyvä polkupyörä, mutta hän halusi hankkia tuollaisen halpismankelin ns. baaripyöräksi, kuten itse sitä nimittää. Eli sen verran edullinen vehje, josta ei kauhean iso poru tule, jos (kun) se viedään. Täällä Porissa pöllitään pyöriä ihan älyttömästi ja ihan sama miten ovat lukittuina. Itseltäni on täällä asuessa viety neljä polkupyörää ja kaksi niistä lähti jopa kerrostalon lukitulta sisäpihalta. Erillinen kulkupeli "humputtelukäyttöön" ei siis ole ihan pöljä ajatus.

Itsekin tajusin, että taitaisi olla taas aika ottaa kaksipyöräiset taas talven jäljiltä käyttöön. Itsellänikin on kaksi kulkupeliä: mummopyörä, jolla hoidan arkiset siirtymiset kauppaan ja töihin, ja toisena sitten viime kesänä hankkimani sporttisempi vempele, jolla voi ajaa ihan vaan pyöräilyn ja liikunnan ilosta. Pitäisköhän ottaa tälle kesälle oikein joku kilometritavoite? 

 


30.03.2017

Posted at 22:22h in Yleinen by
0 Likes

Tein eilen niin kivaa ruokaa, että haluan vinkata reseptin teillekin. (Ja tässä asiassahan siis huomionarvoista on ihan ylipäätään se, että minä tein meidän taloudessa ruokaa, kun yleensä on tuo avopuolisoni, joka meillä heiluu hellan edessä)

Eilisen ruoan ohje on kotoisin lemppari reseptisivustoltamme Soppa365:sta ja sitä on kokattu meillä joskus aiemmin Tommin toimesta. Ohje tuli mieleeni, kun kaupassa oli tarjouksessa sekä lehtikaali, kevätsipuli että pinaatti, jotka kaikki kuuluvat tähän ruokaan.

Pääkohdat ruoan valmistukseen näet tästä postauksesta, mutta tarkemman ohjeen löydät TÄÄLTÄ. Tärkeimmät ainesosat näet postauksen ekasta kuvasta. (kuvasta unohtui tomaattimurska)

Paista jauheliha, lisää sekaan sipuli, valkosipuli ja paprika ja jatka paistamista kunnes paprika pehmenee hieman.

Lisää pannulle lehtikaali. Näyttää ihan valtavalta kasalta, mutta kyllä se sinne uppoaa. Mä olen viime aikoina tykästynyt kovasti lehtikaaliin, sillä se toimii loistavasti lämpimissä ruoissa, koska lehtikaalista ei tule kypsentäessäkään ihan mössöä.

Vielä hirmuinen kasa pinaattia. Sen voi joutua lisäämään pannulle parissa osassa, jos tuntuu ettei kaikki oikein mahdu. Mutta sinne se ”häviää” pikku hiljaa.

Kun lehtikaalit ja pinaatit on saatu upotettua jauhelihan ja muiden ainesten sekaan, lisätään joukkoon chilimaustettu tomaattimurska ja mausteet. (Voi käyttää valmista tacomausteseosta tai heitellä yksittäin juustokuminaa, korianterinsieminiä, oreganoa ja  paprikajauhetta).

Kun settiä on hauduteltu tomaattimurskan kanssa viitisen minuuttia, nakataan päälle vielä juustoraaste ja annetaan sen sulaa. Lopuksi koko komeus koristellaan vielä kevätsipulilla. Valmista! 

Tämän ihanan mössön voi syödä joko sellaisenaan, tai taikka tacokuoristatai kääriä sen tortillalettuun kuten me eilen teimme. 

Tämä voisi toimia myös niin, että jauheliha korvataan Härkiksellä!

Ohje kotoisin siis Soppa365-sivustolta.

Mulla on täällä blogissa aihetunniste Tommi kokkaa. En vissiin ole ajatellut, että sattuisin itse koskaan tekemään mitään postaamisen arvoista mättöä.  Menee siis tunnisteen Tommi kokkaa alle (koska sieltä löytyy jokunen muukin ruokajuttu), mutta vannon, että ihan ite tein! 😀