Uskaltaisin väittää, että #EVEKin stylistillä Jeminalla on jotain tekemistä sen asian kanssa, että eilen päälleni päätyi näinkin villi väriyhdistelmä. Smaragdinvihreä pusero, kirkkaan oranssit korvakorut ja pirteän pinkki huulipuna eivät ehkä olisi päätyneet ylleni yhtä aikaa vielä jokin aika sitten, mutta #Evekin kuvauksissa päälleni on sen verran villejä väriyhdistelmiä, että silmäni on alkanut hieman tottua ja mieli inspiroitumaan.

Tätä Lindexin vihreää puseroakaan tuskin olisin älynnyt edes sovittaa, ellei mielessäni olisi ollut miten kivalta eräs toinen vihreä yläosa näytti päälläni kuvauksissa.

Muutenhan eilisen asu olikin sitten varsin normia ja tylsää. Kokonaisuus olisi ollut yhtenäisempi mustilla farkuilla, mutta olen nyt jämähtänyt mukavuuden vuoksi näihin uusiin vaaleisiin. Vyötäröstä ylöspäin siis ihan kiva asu. 

farkut-HM+/pusero-Lindex/neule-La Redoute, Ellos/nilkkurit-CK Jeans

Hiuksissa näkyy vielä hieman edellispäivän kuvauksissa kampauksien pohjalle tehty kreppaus. Kreppiraudasta tulee mieleen vaan kaikki karmeat kasarikampauksett, mutta kreppaaminehan osoittautui ihan loistavaksi "pohjatyöksi" mitä erilaisemmille tukkavirityksille. Hiukset saivat heti hillittömästi volyymiä ja hauskan näköistä hattaraista tekstuuria. Krepatusta hiuspaljoudesta loihdittiin mm. tämä upea lettikampaus. 

Nyt mietinkin, että pitäiskö ihan itse harkita samanlaisen raudan hankkimista. Mutta saattais kyllä olla, että en mä sitä itse osais hyödyntää kuitenkaan. Innostun aina niin kovasti muiden mulle tekemistä kampauksista, mutta eihän mulla rähmäkäpälällä omat taidot niihin riitä. 


Juu, onhan se nappien kiinni ähertäminen vessassa käydessä vähän, tai siis todella ärsyttävää, mutta siitä huolimatta tämä HM+ -malliston saumaton alusbody on noussut jo ihan muutamassa päivässä lemppari vaatekappaleideni listalle. 

Olen ollut jo vuosikausia erilaisten kevyesti slimmaavien ja saumattomien alustoppien käyttäjä ja niitä onkin päivittäisen käytön takia rotaatiossa varmasti lähemmäs parikymmentä kappaletta eri väreissä, mutta bodyjä ei ollut tullut vielä juurikaan testailtua ennen tätä Henkkamaukalta bongaamaani yksilöä. Niin loistavia kuin topit ovatkin, niin tämä kokovartalovehje on osoittautunut vieläkin ihanammaksi alusvaatteeksi.

Etenkin noiden korkeavyötäröisten ja pintaa nuolevien farkkujen kanssa body on helpompi ja miellyttävämpi kuin housujen alla helposti helmastaan ruttaantuva toppi. Täähän on vähän kuin ois pikkuhousut joissa on henkselit, joten ei myöskään ainuttakaan tilannetta jossa huomaisi alushousujen rullaantuneen mahamakkaroiden alle. Halleluja!

Hieman se voisi omaan makuuni olla peittävämpi tuosta edestä, niin ettei rintsikoiden pitsit pilkistelisi koko ajan. Silloin ei haittaisi jos bodyn reuna vilahtaisikin vaikka jonkin paitapuseron alta, mutta tällaisenaan etumus turhan antava. Eli tämä pysytelköön täysin alusvaatekäytössä ja nyt tahtoisinkin sitten löytää sellaisen bodyn, joka saisi myös tarvittaessa näkyä. 

HM:n sivuilla sanotaan shape-bodyn olevan povea, vyötäröä ja takamusta muotoileva, mutta ollakseen ns. läskinkuristaja, saisi omani olla hitusen pienempi ja piukeampi ainakin vatsan kohdalta. Plussaosaston vaate kun kuitenkin on, oli tämä XL pienin koko. Mutta tällaiseen arkikäyttöön tämä koko on itselleni just mukava, en mä sellaisia kunnolla sheippaavia ja kasaan kurovia alusasuja käytäkään kuin joskus harvoin juhlamekkojen alla.

Näin arkikäytössä alustoppien, mekkojen ja bodyjen tarkoitus on ainakin itselläni vain siloitella alushousujen, sukkahousujen tai housunvyötärön aiheuttamia makkaroita vartalon pehmytkudoksessa (ai että kaunis kiertoilmaisu läskille! :D) ja saada vaatteet laskeutumaan nätimmin.

Alkaa pahasti näyttää siltä, että haluaisin pitää tätä niin usein, että pitänee pistää tilaukseen toinen kappale, jotta voi vuoropäivin niitä pestä. 

Ja siitä vessassa käynnin ärsyttävyydestä.. Body päällä nainen oppii ihan muutamassa päivässä sen, että pienet vedet pystyy varsin helposti heittämään ilman nappien avaamistakin. 😀


Jokin aika sitten eteeni sattui Suosikki-lehti syntymävuodeltani 1981 ja minä toki innoissani syvennyin tuohon 20v-juhlanumeroon saadakseni selville minkämoiseen maailmaan mä oikein synnyin noin niinkuin nuorisokulttuurin osalta. Sinkkulistan ykkösenä komeili Kim Wilden Kids in a America ja kotimaisista artisteista jutuissa esille pääsivät mm. Sielun Veljet ja Tuomari Nurmio. 

Mua kiinnosti etenkin lehdessä olleet mainokset ja nappailinkin niistä kuvia teidänkin huvitukseksenne. Miten nää aina saakin niin hymyn kohoamaan huulille. 😀

Ah, mikä ihana kasarimeikki! Pinkkiä niin poskilla, luomilla kuin huulillakin. Vaikka nykymuotoiset hylsyripsarit tulivatkin markkinoille 70-luvulla, piti tuo Ricilsin kakkumaskarakin vielä pintansa kasarilla ja muistan itsekin sen varsin hyvin lapsuudestani. 

XZ-hiustenhoitosarja se porskuttaa vaan edelleen. Pakkaukset ja tuotevalikoima on vuosikymmenten aikana muuttunut useaan otteeseen, mutta suomalaisuus on arvo, jota on vaalittu kautta aikojen. XZ:n nettisivuilta löytyy muuten merkin vanhoja mainosfilmejä 50-luvulta alkaen.

Yyh, ihomato on kyllä ällö sana. Vaikea kuvitella, että tuota termiä käytettäisiin mainonnassa enää vuonna 2016. Taidetaan puhua ihan vaan ihon epäpuhtauksista nykyään.

"Ah, tätä nautintoa!". Oman huomioni tässä mainoksessa kiinnitti erityisesti noi lyhyet pitsihanskat, sillä ne on ihan samanlaiset mitkä mun siskolla oli mustana, kun hän pääsi ylioppilaaksi vuonna 1985. Mahtava muoti-ilmiö.

Näyttääkö muuten kenenkään muun mielestä toi vasemman puoleinen tyttö ihan prinssi Harryltä? 😀

Käyttääkö kukaan enää sanaa "verrarit"? Kyllä ne mulle on verkkarit. Karhu kehottaa tekstissään olemaan ylpeä suomalaisesta työstä. Kasikytluvulla se vielä onnistuikin, nyt yli 30 vuotta myöhemmin saakin kotimaassa tehtyjä tuotteita jo etsiä astetta ahkerammin.

Ai että, neulepaita sullottuna farkkujen sisään, niin kasaria, niin kasaria. Onks Mic Maciä muuten olemassa enää lainkaan?

Tokihan nyt ton näköset mokkabuutsit saa ihmisen hymyilemään niin, että lähes kitarisat näkyy!

Jos toi punaisiin pukeutunut treenaaja meinaa tosta nyt maastavetoon ryhtyä, niin suosittelisin laskemaan sitä persusta aika lailla.

Miten musta tuntuu, että nykyään ei törmää enää missään tamponimainoksiin. Johtuuko se siitä, että ne on vähentynyt vai siitä, että ne on pääasiassa tollasissa nuorisolle suunnatuissa julkaisuissa? Oman teini-iän lehdet Suosikki, Sinä & Minä ja MeKaks tuntui olevan Tampaxia ja OB:tä pullollaan. Molemmat merkit olivat esillä myös tässä vuodelta -81 olevassa lehdessä.

Minkä ikäistä porukkaa siellä ruudun toisella puolella on? Oliko kenellekään tutun näköisiä mainoksia?