Viikonloppu oli niin täynnä ohjelmaa, että pysyttelin suosiolla poissa blogista. Lauantai kului Olympus-hommissa Muotikirppiksellä ja sieltä jatkoin yökylään Nelliinan upeaan puutaloon. Sunnuntaina omenapuiden katveessa suoritetun lapsikuvauksen jälkeen suunnistin sitten Kylmäkoskelle hengaamaan loppupäiväksi Iinan ja Nöppis-vauvan kanssa ja palasin kotiin vasta myöhään illalla. Mun viime viikot on menneet niin antisosiaalisesti vain töissä käyden ja nukkuen, että teki tuollainen kaveriviikonloppu kyllä todella hyvää mielenterveydelle. Mulla on nyt meneillään jokin karmea "mikään ei kiinnosta" -kausi, että alkaa jo vähän huolestuttaa. En oikeesti haluais tehdä muuta kuin nukkua. Työt on pakko hoitaa, mutta muuten oon ihan zombie. 😛

Sosiaalinen viikonloppu oli hyvä syy napata pitkästä aikaa myös asukuvia. Tällä kokomustalla setillä olin liikenteessä lauantain Muotikirppiksellä. Kaiken tumman vastapainoksi nappasin kuitenkin reissuun käsilaukuksi tuon pari viikkoa sitten Helsingistä Siivouspäivän kirpputorilta ostamani Lumin laukun. Uutena pari sataa maksava Supermarket Bag koossa S irtosi varsin ilahduttavaan 40 € hintaan ja on kunnoltaan erinomainen. Ehdottomasti vuoden kovin kirppislöytö!

housut-S.T.I./tuubitoppi-HM+/sifonkihuitula-Masai (saatu)/kengät-Toms/laukku-Lumi, 2nd hand/korvikset-Erika Works (saatu)


ylärivi vasemmalta: Duffy, Esprit/isokuva: Birckenstock/pienet ylhäältä alas: Birckenstock, Clarks

Kiroilin eilen illalla blogin FB-sivulla, että voisko joku käydä asentamassa mun selaimeen jonkun eston, etten pääsis enää yhdellekään sivustolle missä myydään kenkiä. Oon aivan liian kiinnostunut selailemaan sivutolkulla kaikenmoisia ronttosia ja sieltä niitä himotuksen siemeniä sitten päätyy mieleen muhimaan. En mä esimerkiksi älyäis just nyt haluta hopeanvärisiä terveyssandaaleja jos ei sellaiset olisi missään silmääni osumaan. Mutta kun osui, niin alkoipa kuulkaa kiinnostelemaan.

Olen jo usein kertonut, että mä olen muotioikkujen suhteen usein enemmänkin pohjamudissa möyrivä kuin aallonharjalla surffaava. Kaipaan aikaa lämmetäkseni trendeille ja laahaan siksi vahvasti perässä. Birckenstockit ja muut pitkän aikaa vain mummojen jaloissa nähdyt terveyssandaalit rytisivät hottien kenkien listalle jo pari kesää sitten,  mutta mulla meni viime kesäkin vielä sellaisella "en oikein tiedä mitä mieltä oisin" -fiiliksellä. Nyt, kesällä 2015 minäkin olen vihdoin valmis tälle muodille. Ja mä olisin valmis sille erityisesti hopean hohtoisena.

   

Kiinnostukseni herättivät alunperin nuo Birckenstockin klassiset Arizonat ysäriviboja tarjoilevassa hologrammihopeisessa värissään. Kyseiset kaunokaiset löytyvät ainakin brittiläisen Officen valikoimista.

Tänään sitten Ratsulan kenkäosastolla vastaan sattui varsin oiva kilpailija hologrammi-birksuille. Ei nimittäin lainkaan huonot nuokaan Clarksin solisandaalit. Harmikseni oma kokoni ja vierekkäisetkin koot olivat paikallisesta putiikista loppu, joten en pystynyt sovittelemaan. Ratsulassa vaan olis ollut viikonlopun ajan -20% normihintaisista tuotteista Moda-kortilla, joten olisi ollut vallan näppärää, jos ratkaisu olisi löytynyt sieltä. Googlailun perusteella Netrix Rose -nimistä sandaalia myy ainakin Brandos.

Sekä Clarksien, että Birckenstockien hinta (jälkimmäinen postikuluineen) pyörii satasen kieppeillä, joten koitin sitten etsiskellä löytyisikö mitään tämän himon tyydyttävää vähän edullisemmin. Ja löytyihän sitä! Brandosilla silmiin sattuneet Espritin Anita -sandaalit ovat oikein hyvä vaihtoehto hieman sirommalla ulkomuodolla ja vain 45 euron hinnalla!

Samaa tyyliä toki löytyy vielä tuotakin edullisemmin, esimerkiksi postauksen ekan kuvan tekstiilimatskuiset Duffyt, ja esim. Asoksella oli hopeista sandaalia jos jonkinmoista. Itselleni on kuitenkin tärkeää, että sandaali on nahkaa, joten sivuutin heti kaikki keinonahkakammotukset.

En nyt vielä päätynyt yksiäkään sandaaleja tilaamaan, mutta nuo Espritit kyllä alkoi vaikuttaa melko houkuttelevilta. Toisaalta mietin, että Birckenstockit olisivat kyllä mukavuudessaan varmasti ihan omaa luokkaansa. (en omista vielä yksiäkään, mutta olen usemman kerran sovitellut) Pitänee siis vielä tuumailla… Ja voihan tässä vielä käydä niinkin kuin monen muunkin kenkähimotuksen kohdalla, että ehtii jo mennä ohikin, kun joku uudempi tuttavuus kiilaa mielen päälle. 😀

Mut miten on, löytyiskö näistä teille kelpaavia töppösiä?

PS: Saakelin google-mainonta!!!! Nyt ei naamakirja anna mun lainkaan unohtaa mitään näitä selailemiani kenkiä, kun joka hiton kerta facebookiin mennessä jotkut lipokkaat töröttää joko sivupalkissa tai seinällä. Viekasta. Todella viekasta.


Taakse jäänyt toukokuu oli melko yksipuolinen, ainakin mikäli Instagram-tiliini on uskomista. Oli melkoisen helppo poimia sieltä kuukauden päällimmäiset teemat ja harvat kohokohdat.

Keneltäkään missään somekanavassa minua seuraavalta ei varmasti jäänyt huomaamatta asia nimeltä portfolio. Koulu- ja työhommat näkyivätkin paljon myös kuvavirrassani. Menossa oli toinen kuukausi viiden kuukauden Satakunnan Kansa -pestistäni ja aloin vihdoin hieman tottua normaaliin kokopäivätyön rytmiin. Paitsi että en mä kyllä jaksa edelleenkään tehdä oikein mitään muuta kuin käydä töissä. Vapaa-ajalla kiinnostaa lähinnä kaksi asiaa: syöminen ja nukkuminen. Mahtaa olla siis elämysten täyteinen kesä edessä.. Mutta onneks viihdyn töissä niin hyvin. Ainoastaan pari viikkoa sitten kolme tuntia sateessa pallopelikenttien laidalla kohmeisena kyykittyäni saatoin ihan hetkeksi aikaa kyseenalaistaa työni mielekkyyden.

 

Duunijuttujen ohella toukokuun tärkeäksi kuva-aiheeksi nousi mun uusi tukka. Olen tästä nykyisestä hiusmallista edelleen niin älyttömän fiiliksissä, että ihastun peilikuvaani uudelleen kerta toisensa jälkeen ja reuhkan uusia asentoja tulee päiviteltyä ahkerasti Instaan. Se letin teko on kuitenkin edelleen oppimatta, ei oo riittänyt kärsivällisyys nyhertää. Oon varma, että multa puuttuu joku useimmilta naisilta löytyvä tukanlaittogeeni. Ei pysty, ei kykene.

Sivu- ja takasiilin ensimmäinen uudellen lyhennyskin ehdittiin suorittaa viikonloppuna Tommin toimiessa ystävällisesti alastomana parturina. Taidettiin vetää vielä alkuperäistä lyhyemmäksi. Aika hassua, että mulla on nyt yhtä aikaa lyhin ja pisin tukka lähes 20 vuoteen. 😀

    Tukan ja töiden lisäksi toukokuuhun ei paljoa mahtunutkaan. Kuukauden erityishetket ja kohokohdat mahtuivat kaikki tähän viiden kuvan kollaasiin.

  • Työkavereiden ja Viima-koiran kanssa vietettiin kesän eka grillaushetki yhden perjantain tarjottua edes hieman kesäntuntua.
  • Rakkaan opinahjoni Satakunnan AMK:n viestinnän koulutusohjelma lopetetaan ja sitä "juhlistettiin" isolla alumniporukalla. Omalta luokaltani saatiin paikalle kokonaiset 12 henkeä, saatiin siis kokoon ihan hyvä luokkakokous.
  • Sain viettää kokonaisenpäivän rakkaiden Iinan ja Nöppis-vauvan kanssa. Se oli aivan luksusta!
  • Kuun tärkeimmät bileet oli kummityttömme 2v-synttärit. Nalle Puh kakku oli huikea niin ulkoa kuin sisältäkin.
  • Toukokuun paras idea oli yksinäinen ja rentouttava hotellivuorokausi Helsingissä. Tällaista ehdottomasti lisää. Nyt suunnittelenkin, jos karkaisin juhannusviikolla muutamaksi päiväksi jonnekin kaupunkilomalle!

Tälle alkaneelle kesäkuulle toivoisin pikkuisen enemmän vapaa-ajan viettoa muuallakin kuin peiton alla ja ehdottomasti enempi sporttia kuin lähes täysin siltä osin laiskotteluksi menneeltä toukokuulta. Ensimmäinen tavoite olis kuitenkin varmaan pysytellä hereillä hieman enemmän kuin 10 h vuorokaudesta. 😛