Maaliskuu oli melkoista "lentoa" ja olinkin pois kotoa puolet kuusta. Mutta paljon kaikkea kivaa tuohon taakse jääneeseen kuukauteen sitten kyllä mahtuikin. Tässä hieman maaliskuun meininkejä instagramin kuvavirrasta. (Voit seurata mua instassa nimellä @vieruska)

 

Maaliskuun kohokohtia oli ehdottomasti pitkä viikonloppu Sotkamossa perhettä tavaten. Siellä suvun nuorimmainenkin näytti jo vihkiytyneen selfieiden maailmaan. Mamma puolestaan pyysi minua nappaamaan hänestä muutaman tuoreen kuvan ja pitää kyllä sanoa, että kun oma mutsi on noin hehkeä vielä 66-vuotiaana, niin ei omakaan tulevaisuus juuri huoleta.

Isän tukasta oli ihan pakko napata kuva, koska näytti, että herra olisi tarkemminkin seurannut viime aikojen pastellisia tukkatrendejä. Mintunvihreä likuvärjäys, anyone?? 😀 Sama sävy tietenkin myös parrassa. Muistan miten ipanana mun ihan lempiarvausleikkejä oli aina äidin kanssa miettiä minkä värisenä automaalari-isäni tulisi työpäivän päätteeksi kotiin.

Rakkaan mummin kanssa ehdin myös viettää aikaa ja napattiin samalla hieman yhteiskuviakin. Oli siellä joukossa ihan nättejä poseerauksiakin, mutta jotenkin tuo kuva jossa mummi "kurittaa" mua kävelykepillään, on ehdottomasti eniten meidän näköinen. Mun ja mummin kesken riittää aina naurua ja pientä pelleilyä. Tältäkin puolen näyttäis geenit olevan aika kohdillaan, sillä tämä isäni äiti täyttää pian 95, mutta on edelleen aivan skarppi tapaus ja asustelee itsekseen.

Vaikka SK-työvuoroja ei maaliskuussa juuri ollutkaan, niin muita duuneja sitten senkin edestä. Olympus-kouluttajan roolissa esimerkiksi tuli pyörähdettyä Oulussa, Tampereella ja Helsingissä ja kameran taaksekin ehdin muutamaan otteeseen kuvaten esimerkiksi yhdet rippikuvat meidän ullakolla (kollaasin vas. alareuna) ja ikuistamalla Joannan pirteisiin kuviin hänen uutta blogiaan varten.

Maaliskuussa saapui myös pressikortti. Mun haaveammatti lapsena oli toimittaja ja nyt naureskelinkin, että ei tullu toimittajaa, mut sentään journalistiliton jäsen. Pääsinhän mä sentään lehteen töihin! Niin ne unelmat toteutuu. Nim. Mun lempikirja ipanana oli Mauri Kunnaksen Etusivun juttu. 😀

Pori-helsinki-pori-sotkamo-oulu-helsinki-pori-helsinki-tallinna….. jne jne.. Jokunen tunti tuli istuttua busseissa ja junissa ja laivassa ja Instaan taltioitua juna-selfie jos toinenkin. Ekaa kertaa vuosiin pääsin myös matkaamaan yöjunassa makuupaikalla, tuntui ihan nostalgiselta touhulta. Kotiseudulle menevä yöjuna kun lakkautettiin joku kymmenisen vuotta sitten. Nyyh.

Olen ihan sairaan nihkeä matkalaukkujen pakkaaja ja purkaja, mutta eilen kävi kuulkaa kassin purkaminen kätevästi. Mun 50 litranen Helly Hansenin matkareppu oli edelleen purkamatta viimeisen reissun jäljiltä, kun mun mies päätti tarvita sitä. Se oli n. kaks sekuntia, kun koko repun sisältö oli kumottu olohuoneen toiselle sohvalle. Elikkäs.. Laukku purettu juu, mut kuka ne kamat tosta sohvalta siivois???

Kirjanpitoni mukaan mä tuhlasin maaliskuussa ihan järkyttävän summan vaatteisiin. En kehtaa ees sanoo. Nyt on selkeesti pienen kurinpalautuksen paikka. Vaatteiden lisäksi tuli muutenkin tuhlailtua ulkoisiin asioihin kuten kampaajalle ja meikkiosastolle. Sokoksen Kutsu Kauneuteen -päivillä tuli sorruttua mm. Diorin ripsariin ihan vaan koska mukana tuli niiiiin söpö luomiväripaletti. Mut on se kyllä mun lempiripsarikin, että ei nyt ihan heräteostos.

Berneriltä saadulla lahjakortilla puolestaan valitsin itselleni uuden keväisen hajuveden ja olenkin viime viikot tuoksunut raikkaan kukkaiselta. See by Chloen Si Bellessä ihastutti tuoksun lisäksi myös hieman lintuhäkkiä muistuttava kaunis pullo. Hyväkin tuoksu jää itselläni kauppaan, jos pullo on ruma!

Hiusten osalta maaliskuu toi sen verran uusia tuulia, että mua alettiin nähdä tukka suoristettuna entistä useammin. Yksi syy tähän suoristusinnostukseen on kokeiluun saamani Babylissin wet'n dry suoristusrauta, jota saa nimensä mukaan käyttää myös märkään tukkaan (no ei nyt tietenkään läpimärkään, mutta pyyhekuivaan). Passaa hyvin kaltaiselleni kärsimättömälle, joka ei jaksa kuivatella ja föönailla. 

Pukeutumisen puolesta tuntui viime kuussa kiinnostelevan etenkin raidat ja nahka. Odoteltuaan kuukausia vaihtoaitiossa, pääsi nahkarotsit vihdoin taas ulkoilemaan ja se jos mikä vetää hymyn tän mimmin naamalle. Myös Elloksen nahkahame ehti ilahduttaa hetken aikaa kunnes ratkesi. (Reklamaatiohommat on vielä kesken, katsotaan saanko uuden hamosen. )

Private Blendin Mikon kanssa päätettiin perustaa perhe ihan vaan koska passattiin raidoissamme niin hyvin yhteen ja vauvakin löytyi perheellemme kuin tilauksesta. Kesäksi suunnitteilla raitojen täyteisiä purjehdusreissuja Turun saaristoon!

Yksi maaliskuun kohokohdista oli ehdottomasti Synsamin blogikamppiksen kuvauspäivä. Oli niin siistiä päästä taas ammattilaisten laitettavaksi. Mä saan aina meikkaajien ja kampaajien tuolissa istuessani ihan uusia oivalluksia laittautumisen suhteen. Nyt esim alkoi kiharrushommat kovasti kiinnostelemaan! Ja hitsi miten kauniiksi sitä tunteekaan itsensä ammattilaien pakkeloinnin jälkeen. Rakastan tuota meikkiä vas. alakulman kuvassa!

Huikeita hetkiä tarjosi myös reilun viikon takainen PING Helsinki -tapahtuma, jossa itsekin vedin yhden lyhyen Olympus-workshopin. PING kokosi yhteen ison läjän netin sisällöntuottajia ja yritysmaailman edustajia ja siinä sitten kuunneltiin mielenkiintoisia esityksiä ja minglailtiin yksi perjantaipäivä laivalla ja Tallinnassa. Inspiraation ja innostuksen lisäksi päivä tarjosi myös paljon uusia mahtavia tuttavuuksia ja mielenkiintoisia kontakteja.

Päällimmäisenä fiiliksenä mieleen jäi se miten tuolta puuttui kokonaan sellainen jähmeys vieraiden ihmisten kesken. Sen sijaan PINGillä oli ihan luonnollista mennä juttelemaan ihan kenen tahansa kanssa. En muistakaan koska olisin viihtynyt noin hyvin tuollaisessa tapahtumassa joka on täynnä vieraita ihmisiä. Erakko-Korhonen olikin tuolla ihan harvinaislaatuisen innoissaan ja sosiaalisena!

 

Sekalaisia pieniä ilon hetkiä mahtui myös maaliskuuhun myös roppakaupalla. Sain mm. kerran herätä iloinen aamuvauva kainalossa ja muutenkin viettää aikaa tuon lempivauvani kanssa. Iinan Nöppis on aivan sulattanut mun sydämen ja meistä on tullut niin hyvät kaveri, että tuo Synsam-kuvauspäiväkin sujui oikein hienosti, Nöppiksen tyytyessä loistavasti minun seuraani ja huolenpitooni äidin ollessa saavuttamattomissa.

Yhden ilahduttavimmista maaliskuun ylläreistä tarjosi S-marketin itseäni huomattavasti nuorempi kassaneiti kysymällä paperit ostaessani yhden Happy Joen. Ai että yli kolmekymppisen akan mieltä lämmitti! Ei oo kulkaa vuosiin paljon papereita tivattu, joten tällä kohteliaisuudella mennään nyt taas kuulkaa kauan.

Kulttuurielämyksiä viime kuuhun puolesyaa tarjosi viime viikonloppuna koluamani Mapplethorpen valokuvanäyttely Kiasmassa. Mutta pitäisköhän siitä sanoa jokunen sana ihan omassa postauksessaan.. Ehkäpä.

Jotta semmonen maaliskuu! Tästä huhtikuusta uskaltaisin veikata melkoisen paljon rauhallisempaa ja tylsempää. Tämäkin viikonloppu on mennyt lähinnä syödessä ja nukkuessa. Mut ehkäpä se on ihan hyvä välillä olla vähän paikoillaankin. Kai.

   


Lumene vinkkasi jokunen päivä sitten instagramissaan, että kynsilakat sopivat myös pääsiäsmunien koristeluun ja minä innostuin ajatuksesta välittömästi. Mainitsin askarteluhimostani Tommille ja eilen hän tulikin herättämään minut munakasaamiaiselle kertoen, että oli oli samalla säästänyt munien kuoret ehjinä, jotta minulla olisi maalattavaa. Aaww, se on kyllä niin ihana mies.

Kaivelin kynsilakkakokoelmani ja ryhdyin hommiin. Olen kynsien lakkaajana aivan surkea onnistuen aina sohimaan lakat ympäri sormenpäitä ja pilaamaan lakkaukset olemalla liian malttamaton kuivattamisen suhteen. Ajattelin, että ehkäpä tuollaisen isomman kohteen maalaaminen olisi hieman helpompaa, mutta täytyy myöntää, että melko sottaista puuhaa se oli sekin. Mutta lopputulos oli kyllä melko kiva sitten kun homma alkoi sujua parin harjoitusmunan jälkeen. Tajusin, että näteintä jälkeä tulee, kun sutii suosiolla koko munan samalla värillä eikä yritä mitään raitoja tai muitakaan kuvioita. Tässä alla session kivoimmat tuotokset.

  

Munat ylhäältä vasemmalta:

  • ruskea muna sai ylleen kimalletta, lakka- Gloss & Care sävyt 39 Hiekkaa Purossa
  • toisen ruskean munan maalasin kauttaaltaan Gel Effect -lakalla sävyssä 41 Kultaa taivaalla
  • suosikkini, pinkki glitter muna syntyi viime syksyisellä Rossa Nauha -kimallelakalla
  • toisen valkoisen munan lakkasin kahteen kertaan, ensin Gloss & Care -sarjan keltaisella lakalla 30 Voikukkia ja päälle vielä ekasta munasta tutulla Hiekkaa Purossa glitterillä.

Jo ennen lakkausta olin sujauttanut munien yläosan reiästä puolikkaan hammastikun, joihin olin sitonut langan. Näin saatoin pidellä munaa maalatessa siitä langasta tarvitsematta ottaa siitä kiinni sormilla. Munat sai myös samointein näppärästi kuivumaan roikkuen. Itse ripustin askartelupaskarteluni keittiön lamppuun pääsiäisfiilistä tuomaan.

  

Jotain ajankohtaista sinne keittiöön jo kaivattiinkin, sillä meidän ruokapöydän luona seinällä riippuvassa liitutaulussa lukee edelleen vähän ehkä jo vanhaksi käynyt viesti. Joulun toivotusten lisäksi näyttäis sieltä löytyvän yhden kerran kauppalistaa. Oliskohan jo aika pyyhkiä taulu ja kirjoittaa jotakin muuta? Josko vappuna sitten koittais aktivoitua asian suhteen. 😀

Näiden munankäsittelyvinkkien myötä ihanaa pääsiäistä kaikille!

-postauksen kaikki kynsilakat saatu Lumenelta-

PS. vielä yksi tunnustus.. meillä on edellen sama pöytäliina ruokapöydässä kuin oli myös jouluaterialla… Oon melkonen kodinhengetär…


Instagramiani seuraavat ehtivät ehkä nähdä viikko sitten postaamiani behind the scenes -otoksia eräiden studiokuvausten kulisseista. Kyseessä oli Synsamin Sinusta on moneksi -kampanjan kuvaukset joihin osallistuin yhdessä Iinan, Sharonin ja Mikon kanssa. Meidät haastettttin stailaamaan itsellemme kolme erilaista roolia Synsamin lasit nenällämme. Olette ehkä nähneet Synsamin mainoksia joissa poseeraavat useissa eri tyyleissä julkkikset kuten esimerkiksi Saimi Hoyer ja Maria Veitola. Nyt tämä samainen roolileikki tuotiin siis blogimaailmaan ja oli kyllä aivan hitsin kiva päästä mukaan, sillä itsellenikin on todella tärkeää, että silmälasit passaavat kulloiseenkin asuun. Omistankin kuudet tai seitsemät erilaiset lasit siitäkin huolimatta, etten käytä laseja koko ajan, vaan lähinnä koneella työskennellessäni ja televisiota katsoessani.

Meidän bloggaajien homma oli siis valita kahdet silmälasit ja yhdet aurinkolasit Synsamin valikoimista ja koota niiden ympärille kokonaiset lookit. Erilaisia asupalapelejä sitten hetken pyöriteltyäni ja laseja varmaan ainakin tunnin soviteltuani pääsin kuitenkin vihdoin varsin kivaan lopputulokseen. Tai no, näiden kokonaisuuksien toteuttamisessa oli kyllä suuressa osassa myös meikkaaja ja kampaaja Janne Suono, jolle annoin aika vapaat kädet kampausten ja meikin suhteen lukuunottamatta yhtä kirkkaana mielessäni ollutta kokonaisuutta.

 

kehykset- Dolce & Gabbana, Synsam, 248 €/neule-Cubus

Ensimmäisten kuvien tyyli kuvastaa kokeilevaa puolta minussa. Vaikka tuntuukin usein, että jumitan todella samanlaisissa kamppeissa pitkätkin tovit ja minulla on toisinaan melko tiukkojakin "en ikinä pistäis päälleni" -ajatuksia joitakin juttuja kohtaan, niin pienen sulattelun jälkeen olen kuitenkin valmis kokeilemaan uusia asioita. En vielä muutama vuosi sitten voinut kuvitellakaan kaappiini vaikkapa raitoja, printtikuoseja tai valkoisia puseroita, mutta niin vaan ne on sinne pikku hiljaa hiipineet. Ja nyt tänä keväänä on selvästi vuorossa pastellivärit, nuo kammottavat hattaraiset sävyt, joita olen inhonnut vuosikausia.

Niinpä nuo kukkakuvioiset Dolce & Gabbanan kehykset nähdessäni päätin, että näihin tyyleihin on nyt sisällytettävä jotakin pastellista, ihan vaan kokeilumielessä- Ja voihan hitsin pimpula.. tuo Cubuksen laventelin sävyinen neule oli D&G:n kukkalaseille ihan match made in heaven ja kiskottuani paidan päälleni mä aivan säikähdin peilikuvaani, kun väri tuntui käyvän minulle niin hyvin. Täytyy myöntää, että ihastuin tähän lookiin hieman. Saan valita yhdet kuvauksen laseista itselleni ja mulla on melkoisen vahva kutina, että mua tullaan näkemään tänä keväänä kukkalaseissa.

Kokeilevaa meininkiä jatkettiin myös hiuksissa, kun toivoin kutreihini jonkinmoista kiharakampausta, kiharoiden ollessa minulle vielä melkoisen tuntematon juttu. Tästäkin kokeilusta syttyi päässä jokin lamppu ja ystäväni Iina lahjoittikin minulle vielä samana iltana itsellään käyttämättömäksi jääneen kiharruspuikon. Pääsen harjoittelemaan kiharrushommia.

Ei tästä lookista ehkä olisi joka päiväiseksi minäksi, mutta sain siitä kyllä paljon inspiraatiota ja ajatusmaailmani avartui.

Kokeilevan Veeran lisäksi halusin sitten koota pari hieman jo tutumpaa tyyliä. Pikkumustan ja huikeiden korkojen ympärille rakentui aurinkolasien taakse coolina piiloutuva diiva. En nyt ehkä pidä itseäni kauheana diivana, mutta ylväästi itsensä kantavana itsevarmana naisena kylläkin. Tässä asussa ja näissä Michael Monroen Synsamille suunnittelemissa aurinkolaseissa voisin hyvin lähteä viettämään kesäistä kemuiltaa terasseille kuplajuomia nauttien. Isojen lasien takaa olisi hyvä tarkastella ohikulkijoita ja tuijottaa sitä hyvännäköistä tarjoilijapoikaa hetken liian pitkään.

Suosin aurinkolaseissa pallonaamani vuoksi suurta kokoa, joten Michael Monroe -malliston laseista useammatkin passasivat minulle hyvin. Nämä kyseiset lasit valikoituivat tyyliini kuitenkin niiden naisellisuuden ja kullan väristen metalliyksityiskohtien vuoksi.

Valitessani koruja asuun, kysyin Iinalta, olisivatko hapsumaiset korvikset liikaa hapsumekon kanssa. Vastaus oli selkeä: "hapsuja ei voi koskaan olla liikaa".

aurinkolasit-Michael Monroe Shades,Synsam, 99 €/mekko ja kengät omia/korut-Cubus

Viimeisten kuvien tyyli oli se joka minulla oli kuvauksiin mennessä kaikista kirkkaimapana mielessäni. Tiesin, että minun on saatava yhteen tyyliin huonojen tukkapäivieni pelastaja, elämäni valo, punainen pyykkimuija -huivi ja raikas raitapaita. Laseja tähän rooliin etsittiin siis 50's mielessä ja täydelliset "kirjastotäti"-kehykset löytyivätkin Max Maran mallistosta ja kauniilla avaralla pääntiellä varustettu juuri oikeanlainen raitapaita löytyi Cubuksesta.

Mä niin rakastan tätä alla olevaa kuvaa!! Tämä rooli oli alusta asti selkeänä, se on Veera Valokuvaaja. Aika pitkälti tämän näköisenä minut voisi bongata töistä, lukuunottamatta tukkatötteröä ja silmämeikkiä. Huivi, raitapaita ja punaiset huulet ovat ihan arkeani. Ja samantyyliset lasitkin minulta jo löytyy.

Siinä missä pastellisävyisen lookin kohdalla sanoin, että ei ehkä kuitenkaan jokapäiväiseen käyttöön, niin tämän tyylin kohdalla puolestaan totean, että vaikka joka päiväiseen käyttöön! Jos pitäisin joka päivä päässäni tuota kovasti rakastamaani huivia, niin sitten voisin vaihdella ilmettä erilaisilla laseilla.

Mutta nämä kuvauksiin valitut Max Maran lämpimän sävyiset kehykset toimivat kyllä aivan saumattomasti tässä kokonaisuudessa tehden siitä ihan todella vintage-henkisen. Kehysten kevyt kissamainen muoto sopii hyvin omiin pyöreisiin kasvoihin ikään kuin liftaamalla ilmettä hieman ylöspäin.

Kaikin puolin kuvauspäivästä jäi päällimmäisenä fiilis, että pitäisi useammin leikitellä tyyleillä ja kokeilla uusia vaatteita, kampauksia ja meikkejä. Vasta tällaisessa roolileikissä sitä huomaa miten moneksi itsestä tosiaan on ihan pienilläkin muutoksilla. Synsam on todellakin oikeassa sanoessaa, että Sinusta on moneksi. Juuri sellainen olo minullekin näiden kuvausten myötä jäi.

kehykset-Max Mara, Synsam, 278 €/raitapaita-Cubus/muut vaatteet mun omia

Mitäs tykkäsitte näistä lookeista? Oliko yhtään mun näköisiä vai menikö ihan kokonaan kokeilevaksi? Pääsiäisen jälkeen 7.4. alkaa facebookissa Synsamin sivuilla äänestys, jossa voitte kertoa kenen tyylit olivat eniten mieleenne meistä neljästä. Samalla voitte itsekin osallistua Sinusta on moneksi -stailauskilpailuun ja päästä leikkimään samanlaisia roolileikkejä ammattilaisten avustuksella kuin mekin. Seuratkaa siis ihmeessä tuota Synsamin FB-sivua, niin näette heti kun kilpailu avautuu!

Ja PSSST! Jos on kevään mukanaan tuomat auringonsäteet saaneet jo silmät sirrilleen, niin alennuskoodilla SYNSAMSTAILAUS saat 20 € alennuksen mistä tahansa aurinkolaseista Synsam-liikkeissä.

-postaus toteutettu yhteistyössä Synsamin kanssa-

kuvat: Olga Poppius