13.12.2014 Huisin pitkä tukka
Mä olen jo ihan tunnettu siitä, että mun kampaamokäyntien välit venähtää aina ihan tuskallisen pitkiksi ja karvalakkia sitten peitellään keinolla jos toisellakin. Tälläkin kertaa edellisestä puleerauksesta ehti instagram-kuvien perusteella vierähtää 13 viikkoa! Nyt voin kyllä sanoa, että yritin kerrankin olla liikkeellä ihan ajoissa ja koitin varailla aikaa jo joskus lokakuulla, mutta Maikku oli silloin lomalla ja sen jälkeen jouduin kaksi kertaa perumaan ajan töiden takia ennen kuin nyt vihdoin tämän viikon keskiviikkona pääsin istahtamaan Glazen tuoliin.
En ole saanut vielä otettua tämän kummoisempia kuvia kuontalosta, mutta kyllä niistä nyt vähän väriä ja leikkausta näkee. Ihan noin sliipatusti mitä hiukset oli kampaajalta lähtiessä (värikuvat) tuskin osaan tukkaa pitää, vaan aika entisellä meiningillä tulen varmasti menemään, eli tupeerausta, takkua ja karvat pois naamalta.
Kerrankin minulle oli itsellä hyvin selvät sävelet Maikun luo mennessä, että mitä hiuksiltani haluan. Olen viime aikoina tykästynyt kovasti tuohon pitkään etuosaan, joten sen mittaan en halunnut liikaa koskettavan, mutta halusin molemmat sivut lyhyiksi. Värin puolesta halusin jatkaa sellaisella linjalla, että ei ole pelkoa ihan törkeästä juurikasvun rajasta, vaan halusin värin sulautuvan luonnolliseen sävyyni. Mitään vaalennushommia en enää missään nimessä halunnut sillä nuo raidoitukset veivät hiukseni todella huonoon kuntoon.
Toisaalta tuntuu, että mulla ei tukkatyyli muutu koskaan mihinkään, mutta kyllä tässä melkoisia muutoksia kuitenkin näkee, kun tarkastelee vähän pidemmällä aikavälillä. En ainakaan muista koska minulla olisi viimeksi ollut näin pitkää tukkaa kuin nyt. Siis tuo päällysosa on oikeasti omassa mittakaavassani aivan tolkuttoman pitkä.
TÄÄLTÄ muuten löytyy aika kattava postaus viime vuosien tukkatötteröistä!
PS. Vielä on aikaa osallistua Lenor-huivini arvontaan!!
