Uusi tukka, uusi kaulakoru ja uudet kynnet, sehän on siis melkein uusi koko akka. Naamakin on uusi ensimmäisessä kuvassa.

Taisin juuri muutama viikko sitten sanoa, että ripsipidennykset tai kynsien jatkeet eivät ole mua varten ja ta-daa, mitäs mulle tällä viikolla väsättiinkään.. geelikynnet! Kuvassa näkyy lopputulosta parin sormen verran. Mulla oli siis tosiaan kerran aiemmin ollut kynnet joskus 7-8 vuotta sitten, se oli sitä aikaa, kun laitettiin sellaisia kammottavia tippijatkeita. Oli ihan kamalaa, revin ne irti ihan omatoimisesti ja samalla lähti puolet omista kynsistä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

söpönen postikortti-Kanelimaa/Fox & Rabbit -shop

No, nyt sitten tuli vastaan tällainen mahdollisuus vaihtokauppoihin kaverin kanssa, joka tekee mm. kynsiä, ripsiä, sokerointeja ym. Oli alunperin ajatus vaihtaa perhekuvaus sokerointihommiin, mutta ne ei enää näin syksyn tulleen ole niin ajankohtaisia, joten päädyin sitten kokeilemnaa geelikynsiä. Suhtauduin epäluuloisesti ja olin varma, että tuntuvat ihan karmeilta ja yyh, mutta onneks niistä pääsee eroon. Mutta Liina laittoi toiveideni mukaisesti hyvin maltillisesti mittaa, joten lopputulos ei tuntunut kamalalta kuten vuosien takaiset akryylikynnet.

Sormet näyttävät sirommilta kja pidemmiltä, kun kynnet ovat muuta kuin pureskellut nysät ja olo on huolitellumpi. Mutta edelleen tuntuu tyhmältä ajatus, että pitäisi jatkuvasti yllä tällaista keinotekoisuutta käymällä kynsihuollossa kuukausittain. Sovittiin kaverini kanssa, että hän tekee mulle vielä ensimmäisen huollon, johon aika jo varattiinkin, joten katellaan nyt tätä juttua siihen saakka. Toiveissa olisi, että ehkpä näiden geelien avulla saisin kasvatettua omia kynsiäni hieman, kun en kykene niitä nyt nyhräämään. Kokeilumielellä siis mennään. Lopputulos on kiva, mutta en osaa kuvitella itseäni ylläpitämässä kynsikulissia kuukausittaisilla huolloilla.

Muita tämän viikon uusia asioita on lyhentynyt ja siistiytynyt karvalakki. Mitta pidettiin päältä melkolailla entisellään, sillä olin ehtinyt tykästyä astetta pidempään malliin. Kyytiä kuitenkin sai kamalan ylikasvaneet sivut ja niska ja ai, että kuinka paljon siistimpi ja nätimpi olo tuli heti, kun karvat putoilivat Glazen lattialle.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Viikon kolmas uusi asia on tuo ihana kaulakoru, jonka ostin eilisellä Helsingin pyrähdyksellä Zarasta. Olin kyylännyt tuota värikästä läjää jo pitkin kesää jokaisella kerralla Zarassa käydessäni ja toivoin sen joko tulevan alennukseen tai muiden ostavan korut pois. No, niin ei käynyt, vaan eilen sovitellessani korua kaulalleni varmaan jo neljättä kertaa katkesi vihdoin kamelin selkä ja kiikutin korun kassalle huolimatta siitä faktasta, että siihen meni viimeiset sillä hetkellä tilillä olevat pennoset. Kyllä, laitoin viimeiset euroni rihkamakoruun. Mutta voi että, kun se mua ilahduttikin ja tulee ilahduttamaan. Ja korua ehti jo eilen kehumaan spontaanisti kaksi ihan ventovierasta ihmistä. Se siis on todellinen huomionherättäjä ja piristää siten varmasti montakin tylsää asua.

Koko eilisen asu ja siitä kummunneista kauhun tunteista lisää seuraavassa postauksessa!


Kun viime torstaina tein lähtöä aamuvarhaisella, ei hiustenlaitto ollut ihan ensimmäisenä prioriteetilistalla. Edessä oli tuntitolkulla bussissa ja lentokoneessa istuskelua ja tavoitteena oli saada kulkuvälineissä untakin, joten järkevin ratkaisu oli taas huitaista huivi päähän matkanteon ajaksi.

Tällä kertaa päähän päätyi Ballyn ruskeasävyinen paksu silkkihuivi, jonka meidän äiti oli hankkinut muistaakseni jonkun kaverin kirpputoriläjästä. Berliinissä hotelliin päästyäni oli ihan pakko napata kuvat tuosta viritelmästä, sillä melko huolimattomalla ja löysällä punoksella kiinnittämäni huivi oli päivän mittaan ihan itestään mennyt aika kivan näköiseen ”asentoon”.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tuossa ei siis ole käytetty nyt mitään varsinaista solmua, vaan olen vaan löysästi punonut huivin päät toistensa ympäri ja työntänyt hännät niskaan huivin alle. Viritys oli tosiaan aika löysä, joten se oli päivän mittaan pikku hiljaa kääntynyt päässä epäsymmetrisempään asentoon mitä sen aamulla olin laittanut. ”Solmun” puoli oli itsekseen muotoutunut jotenkin todella kauniiksi. Tuollaista nättiä poimutusta ei varmasti saisi aikaan tarkoituksella.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mutta arvatkaa vaan mahtaako tällaiset vahingossa syntyneet viritelmät onnistua, jos niitä alkaa tarkoituksella tavoittelemaan… Harvemmin. Mutta kyllä tätä turbaanimallia on ehdottomasti kokeiltava vielä toistekin!

PS. Minulla tulee tuosta päähineestä jotenkin mieleen sellaiset keskiaikaiset trubaduurit hattuineen! 😀


Tajusin viime viikolla laukkua Berliiniin pakatessa, että tuo minun mahtava hapsumekkoni on jäänyt aivan liian vähälle käytölle. Viimeksi mekko pääsi kekkeröimään viime marraskuussa pidetyissä Re:fashionin kemuissa ja sen jälkeen se on raukka itkeskellyt pimeässä kaapissa. Nyt kuitenkin muistin taas miten upeasta koltusta on kyse ja vein sen Berliiniin bilettämään.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

mekko-Ellos, La Redoute/kengät-Vagabond/laukku-Global Accessories

Hieman on ämmä jo elähtäneen näköinen näissä yöllä kemuista palatessa otetuissa kuvissa. Torstai-illan kemuissa juhistettiin tosiaan Alcatelin uusia tuotteita ja bileiden tunnelmasta vastasi hittinikkari Avicii. Vaikkei ihan ominta musiikkia olekaan, niin kyllä tuli tanssittua, joten sanoisin, että näiden kuvienkin hehkeä olemus on ihan vaan puhtaan hauskanpidon tuotetta. Kuvia itse kemuistakin odottaa tuossa julkaisemistaan, mutta ne sitten omassa postauksessaan.

Nyt kun taas muistin miten loistava tuo hapsumekko onkaan, tahtoisin äkkiä taas jotkut uudet kivat kekkerit missä sitä ulkoiluttaa. Mis on bileet?!?!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Siinä missä viime viikko meni töissä ja reissussa, niin tällä viikolla sitten otetaankin astetta rauhallisemmin flunssan kaadettua mut petiin. Tänään piti kuitenkin sen verran kasata voimia, että raahauduin mm. Maikun kampaamotuoliin kaunistettavaksi. Instaan ehdin jo yhden kuvan uudesta tukasta heittää, mutta kuvailen sen pian paremmin tänne blogiin.

Huominen olisi vielä aikaa levätä ja toipua, mutta torstaina on taas suunnattava työpalaverien merkeissä Helsinkiin ja sitten on taas kuvausduunejakin muutamaksi päiväksi. Nyt siis kaikki peukut pystyyn ja jäniksenkäpälät tanaan, että flunssani ymmärtää vierailunsa olevan päätöksessä.