25.02.2017 Kukkia ja tirppoja mesh-paidassa

Lupailin tässä postauksessa kirjailujen näkyvän lähiaikoina myös omissa asukuvissa ja tässäpä olisi nyt yksi kokonaisuus kuluneelta viikolta. 

Läpinäkyvä löysälinjainen meshpusero osui silmiini Bik Bokissa kurvatessani pikaisesti sen läpi ruokatunnilla. Kyseinen kauppa kuuluu hattaratakin ostopaikan, Mangon, tavoin paikkoihin, joissa en kokovalikoiman vuoksi käy juuri koskaan, mutta näköjään sekin kykenee joskus yllättämään. Omani on suurinta löytyvää kokoa, eli L, mutta puseron malli on niin löysä, että sovittamani M-kokokin mahtui päälleni eroamatta isommasta juurikaan muuten kuin hartioiden leveydessä. 

Puseron pussimaiset hihat hieman epäilyttivät, mutta värikkäät kirjailut olivat niin kauniit, että päätin totutella hieman hassuihin hihoihinkin. Ja pääasiassa ajattelinkin käyttäväni puseroa toisen vaatteen alla, kuten tässä postauksessa neuletakin kanssa. 

farkut – Junarose (saatu) / pusero – BikBok / alustoppi – Triumph / neuletakki – Ellos / takki – Mango / kengät – Ten Points / laukku – Zara / korvikset – Aarikka (saatu) / aurinkolasit – Le Specs

Ei muuten ollut ihan paras kenkävalinta tämän viikon Helsingin reissulle nuo valkoiset maiharit. Keskiviikon hurjien lumisateiden muututtua torstaina kadut peittäneeksi loskaksi ja rapakoiksi, olin jalkineideni kanssa hieman hätää kärsimässä. Pitänee huomenna testailla kaapista löytyviä puhdistustuotteita ja Vagabondin liikkeestä rapaiset kengät jalassa ostamaani valkoista nahkarasvaa. Saatan raportoida tuloksista tännekin. Voisi samaan syssyyn varmaan puhdistaa ja huoltaa muutamat muutkin kengät, sillä myönnän tekeväni sitä aivan liian harvoin. 

Kuinka ihanaa olikaan, kun pitkästä aikaa joku muu otti asukuvat eikä tarvinnut temppuilla jalustan kanssa. Kiitos kuvista ihanimmalle Iinalle!

19.02.2017 Kompromissitukka ja siistin sisätyöpäivän asu

Selailin tuossa pitkästä aikaa muutamia muotiblogeja, jotka eivät kuulu aktiivisesti lukulistalleni, ja piikkikorkoja ja merkkilaukkuja viliseviä upeissa miljöissä otettuja asukuvia katseltuani tuli itselle taas jotenkin nuhjuinen olo.

En mä osais kipittää omassa arjessani piikkikoroissa, enkä mä kaipaa Chanelia olalleni keikkumaan, mutta joskus sitä sortuu silti vertailemaan itseään toisiin bloggaajiin, sellaisiin jotka tuntuvat omissa silmissä jotenkin hämmentävän täydellisiltä ja heidän bloginsa todella hiotuilta, ja päätyy miettimään niiden juuri itse ottamiensa arkisten asukuvien deletoimista. 

No, enpä silti deletoinut. Mut ei oo siis edelleenkään tässä blogissa viimeisintä huippumuotia kuvattuna näyttävästi ison kaupungin kaduilla, mut on sen sijaan porilaisen valokuvaajan työpäivän arkiset vaatteet ikuistettuna vanhan opinahjoni luokkahuoneessa. Nää näytti mun mielestä ihan kivalta aina siihen saakka, kunnes ihailin sivutolkulla muiden kuvia.

farkut – HM+ / t-paita – Esprit / bomber – Gina Tricot / kengät – Minna Parikka / korvikset – Via Minnet (saatu)

Näitäkin vaatteita katsoessa mä taas kerran mietin, että miten sitä jaksoikin pukeutua niin kauan niin kovin mustaan. Eihän sitä toki tiedä, saattaahan se kokomusta joskus taas hiipiä takaisinkin, niin tuntuu olevan muuttuvia asioita nämä omat pukeutumismieltymykset.

Mutta tällä hetkellä en kyllä pysty vahvasti samaistumaan Anssi Kelan Musta tuntuu multa -biisiin, vaan kovin synkästi pukeutuessa tuntuu kasvoiltani häviävän viimeinenkin väri, kun taas vaaleampien sävyjen keskellä tykkään naamastanikin enemmän.

Torstain tukkaviritys oli lähinnä vahinko. Huitaisin hiukset klipsulla kiinni kasvojen pesun ajaksi ja siitä sitten peiliin vilkaistessa totesin, että no eipäs hullumman näköistä. Hiuksissa siis jäljellä hieman kiharaa edellisen päivän jäljiltä, joten "häntä" ei roikkunut ihan ohuena naruna päätä pitkin. Tää on nyt vähän niin kuin kompromissi, kun en tykkää pitää hiuksia kokonaan auki, mutta ainainen nutturakin on niin tylsä.