Apua, on myönnettävä, että tiistaina mittariin kolahtava 35 on lähiaikoina nostattanut kepoista ikääntymisahdistusta Tiedän, että se on vaan numero, enkä mä yhdessä yössä maagisesti miksikään muutu, mutta siis herranjestas miten lähellä on sitten jo 40!

Ehkäpä tätä ikäkriisiä vastaan taistellakseni päädyin lähtemään eilisiin työporukan pikkujouluihin melko teinityylissä. 

Niin vaan minäkin vihdoin sorruin chokeriin, vaikka pitkään niitä katselinkin sillä ajatuksella, että tämä muoti on jo kertaalleen koettu, joten ei kiitos. Mutta lähes kaikkeen sitä tottuu, kun aikansa toisten yllä katselee. 

Kaulaa koristava samettinauha ja sykerökampaus veivätkin siis tunnelmat todella vahvasti omaan teini-ikään. Eikä tuo karvatakkikaan varsinaisesti ysäri-fiiliksiä karttele. Eihän tästä puuttunut enää kuin paksupohjaiset Spice Girls -kengät. 😀

Teini-ikä -larpissa suureksi avuksi oli myös yökerhossa soitettu Tiktakin Heilutaan -biisi, jonka tahdissa tanssimme työkaverin kanssa pöydällä. Ihan pieneksi hetkeksi mä unohdin täysin olevani lähes 35 vuotias ämmä. Taidan laittaa lisää Tiktakia soimaan. Ja Spice Girlsiä! 

mekko – Junarose (saatu) / karvatakki – Marks & Spencer / laukku – Zara / kengät -Vagabond / choker – Glitter / korvikset -Kooky Gems 


-Postaus sisältää kaupallisia linkkejä, jotka merkitty tähdellä * –

Jes, mä oon vihdoin bussissa joka vie mut kotiin… kokonaiseksi viikoksi!! En edes muista koska olisin viimeksi saanut olla himassa noin kauan putkeen. Joskus lokakuun alussa mulla taisi olla viikon verran putkeen töitä Porissa. Marraskuussa olin laskujeni mukaan 22 päivää reissussa. Voiko tässä nyt todeta sen perinteisen, että pieninä palasina on mun leipäni maailmalla..

Tämänkertaisen parin päivän Helsingin reissun vaatteet, reikäiset lempifarkut ja pehmoinen turvaneule, tuntuivat jo siinä määrin huolettomilta mukavuusvaatteilta, (eli toisin sanoen aika tylsiltä) että en halunnut pukea neuleen alle enää mitään perus t-paitaa tai trikootoppia. Juuri kaipaamani verran skarppausta kokonaisuuteen toikin Ellokselta tilaamani kevyesti kiiltävä pliseerattu toppi*.  Heti näyttää vähän harkitummalta tuollainen perus neuletakki ja farkut -asu, kun on topissa struktuuria ja pikkuisen kiiltoa. 

Eilinen päivä ei lähtenyt oikein vahvasti käyntiin, mutta parani onneksi loppua kohti. Vedin nimittäin ensi töikseni aamulla lipat liukkaalla tiellä ja sain pienen haavan polveeni ja nilkkureiden nahkaan tuli palkeenkieli. Seuraavaksi bussiin päästyäni Vichy-pullo päätti räjähtää päälleni. Iltapäivällä velloin vähän ankeissa tunnelmissa tulevaisuuteen liittyvän epävarmuustekijöiden vuoksi ja olin jo julistamassa koko päivän ihan paskaksi, mutta ilta onneksi käänsi kurssit nousuun.

Ensin Yosan järjestämällä vegaani-kokkikurssilla loihdittiin niin törkeän hyvä paahdettu sellerikeitto, että meinasi lähteä järki ja sen jälkeen tapasin illallisen merkeissä hyvän ystävän ja kollegan, jonka kanssa keskustelu valoi minuun taas uutta toivoa ja uskoa ja sai muutenkin hyvälle tuulelle. Ravintolan hitaan palvelun aiheuttama nyreys puolestaan pyyhkiytyi mielestä ilmaisella juustokakkujälkkärillä.

Tässä kohtaa iltaa alettiin olla jotakuinkin plus miinus nolla -tilanteessa fiiliksen suhteen. Vähän negatiivista ja vähän positiivista. Plussan puolelle päivän keikautti kuitenkin illan viimeinen ihmiskohtaaminen. Salen leipähyllyllä mun ja erään miehen katseet kohtasivat ja hän hymyili minulle. Vähän ankean päivän päätteeksi mietin ihan jo siitä vieraan ihmisen hymystä, että olipa kiva ja ilahduttava juttu. Että miten paljon voikin yksi hymy ilahduttaa!

No eipä siinä vielä kaikki. Kun pääsin ulos kaupasta, oli mies mua siellä odottamassa ja muutaman sanan vaihtamisen jälkeen hän kysyi lähtisinkö joskus kanssaan treffeille. No, vastaukseni oli toki kielteinen, mutta oli silti sanottava miehelle, että hän sai kyllä lähestymisellään hymyn mun huulille. Sillä ei oo kyllä ikinä ennen elämässä tollasta tapahtunut. 

Että mitä jos vaikka hymyiltäs toisillemme enempi täällä loskan seassa kyntäessä ja jaeltais enemmän spontaaneja kivoja sanoja. Sitä voi ihan pienilläkin jutuilla piristää toisten ihmisten päivää ihan yllättävän paljon. 

toppi – Ellos* / farkut – Junarose (saatu) / neuletakki -J.Lindeberg / kengät -CK Jeans

 


-Postaus sisältää kaupallisia linkkejä-

Mä en vielä viikko sitten omistanut yhtään ainutta pitkää juhlamekkoa. Ainoat pitkähelmaiset kolttuni olivat pari trikoista kesähurpulaa, mutta muuten minulla ei ole mielestäni ollut mitään pitkähelmaista sitten vuonna 1999 tanssittujen vanhojen. Nyt tuli kuitenkin vastaan duunikeikka, jonka vaatimuksiin ei vaatekaappini sisältö taipunut, joten meinasi tulla hätä. Eräs Pori-perheeni jäsen nimittäin väitteli eilen tohtoriksi ja minä kuvasin sekä väitöstilaisuuden, että karonkan.

Iltatilaisuuden pukukoodi "juhla- tai tumma puku" on oman käsitykseni mukaan hieman moniselitteinen. Tumma puku -koodista kun oppaat sanovat naisen kohdalla, että asuna voi olla polvipituinen tai kokopitkä, juhlavaa kangasta oleva leninki, housupuku tai hame-jakkuyhdistelmä. Lisäyksenä usein, että "riippuen tilaisuuden luonteesta". No että koita nyt sitten ottaa selvää. Katsoin kuitenkin tällaisen akateemisen tilaisuuden olevan siinä määrin juhlava ja keskustelin pukeutumisesta vielä illan päätähdenkin kanssa, että linja oli selkeästi "pidempi parempi".

No ei kai siinä sitten muuta ongemaa kuin että kaiken reissaamisen keskellä ei ollut aikaa koluta kauppoja ja toisekseen kun nyt oli kyse tällaisesta ns. pakkohankinnasta duunin takia, en halunnut laittaa asuun ihan hirveästi rahaa. Bongasin tämän pitsiä ja pliseerattua viskoositrikoota yhdistelevän Henrika-mekon* puolitoista viikkoa sitten Ellokselta, pistin tilaukseen kaksi kokoa ja toivoin parasta. Toivoin, että paketti ehtii perille ajoissa ja että jompi kumpi koko olisi passeli.

Ihan pikkuisen kuumotti, että mitä jos tämä ainoa yritykseni menisi metsään, mutta hei oishan siinä ollut sitten vielä yksi päivä aikaa panikoida! Mekot nimittäin saapuivat torstaina, eli pari päivää ennen kemuja. Ja hallelujaa, koko 48 oli just eikä melkein ja mikä parasta mekko osoittautui ihan hurjan kauniiksi myös livenä. Mekko on Elloksen kuvissa luonnollisestikin pitkän ja hoikan naisen päällä, joten ei oikein pystynyt arvailemaan miten toimii kaltaisellani tissevällä pullerolla enkä osannut arvioida mittaakaan. Mutta kuin ihmeen kaupalla leninki tosiaan oli mulle oikein hyvä. 

Kuten olen usein sanonut, en ole kummoinenkaan taikuri tukan ja meikin suhteen, joten mitään ihmeellistä en onnistunut vääntämään tälläkään kertaa, mutta sentään tupeerasin nutturasta hieman arkea pöyheämmän ja asemoin sen hieman sivuun. Juhlakampaus Veeran tyyliin. 😀

laukku-Olympus (saatu) / kengät-Marks & Spencer / korvikset-H&M / rannerengas -Kalevala (saatu)

Kullanväriset korut ja laukun nappasin perjantai-iltana laukkua pakatessa mukaan sen perusteella, että halusin jalkaani maanantaina Marks & Spenceriltä löytämäni mustakultaiset kengät. (Tokikin sievän juhlalaukun lisäksi tyyliäni täydensi vielä iso musta kameralaukku, töitä kun kerran olin tekemässä.)

Mekon pituus on mielestäni todella kaunis paljastaen jalkapöydät ja hieman nilkkoja. Kävellessä helma heilahtelee niin, että kenkien nilkkaremmit hieman vilahtelevat. Voisi kuvitella, että tuollainen helman pituus ja vielä nilkkaremmit kengissä saisivat näyttämään lyhyeltä, mutta minulla oli tässä asussa jotenkin tosi pitkä ja linjakas olo. 

Olen pitkään ollut sitä mieltä, että juhlakengissä on oltava ihan kunnolliset korkeat korot, enkä ole osannut kuvitellakaan jalkaani tällaisia "minikorkoja". Nyt kuitenkin ihastuin kovin näihin eläinkuosisiin remmikenkiin ja totesin niiden olevan aivan täydellinen pari mekolleni. Tukeva ja maltillinen korko oli hyvä yhdistelmä juhlavuutta ja käytännöllisyyttä, joista jälkimmäinen on etenkin kuvatessa tärkeää. Nämä kengät tulevat varmasti sivuuttamaan monet muut juhlakengät kaapissani! Kyseisiä kenkäkaunottaria löytyy edelleen M&S:ltä eikä hintakaan päätä huimaa: 39,95 €.

Sellainen kokonaisuus siis mun eka kerta vuosikausiin pitkässä juhlamekossa. Aika onnistunut ainakin omasta mielestä.

Mekko kiinnosti jo Instagramissa monia, joten täältä löydät Henrika-mekon.*  Kokoskaala on ilahduttavan laaja 34-52.

Omalla ostohetkellä ei ollut mitään tarjousta meneillään, mutta ei mekon normihintakaan 79,95 € onneksi paha ollut. Etenkään kun mekko onneksi osoittautui niin ihanaksi, että sille tulee varmasti käyttöä myöhemminkin. Joskus tällaisia pakko- /hätäostoksia tehdessähän kun saatta käydä niinkin, että tulee hankittua jotain kertakäyttöistä. 

 

 

 

** Edut koskevat uutta tilausta Elloksen valikoimasta. Alennus koskee normaalihintaisia vaatteita, kenkiä, asusteita, kodintekstiilejä, sisävalaisimia, tapetteja ja mattoja. Edut ovat voimassa niin kauan kuin tuotteita riittää, kuitenkin vain 20.12.2016 asti, ja ne voi käyttää vain kerran. Kivi-lyhtyetu koskee vähintään 50 euron tilausta. Vain 1 Kivi-lyhtysetti kaupan päälle/asiakas. Toimituskulut lisätään tilauksen loppusummaan. Etuja ei voi yhdistää muihin alennuksiin tai tilaajaetuihin, ale-/kampanjahintaisiin tuotteisiin, huonekaluihin, elektroniikkatuotteisiin ja -tarvikkeisiin, Design by -tuotteisiin eikä Ei alennusta -tuotteisiin.