27.10.2016

Posted at 11:03h in Yleinen by
0 Likes

Muuton myötä taakse jäi tilava ja oivasti asukuvausstudiona palvellut pyykinkuivausullakko. Uudessa kotitalossamme ei mitään vastaavaa tilaa ole. Tuli kuitenkin viime viikolla testattua talomme kellarikäytävä ja kyllähän tuo nyt hätätilassa käy tämäkin mesta itseni ikuistamiseen. 

legginssit-H&M Mama / kashmirneule -Ellos / takki -Betty Barclay / kengät -AGL / laukku-Longchamp / huivi-Beck Söndergaard

Perjantain mustaharmaata asua piristi mun uusin laukkuhankintani. Longchampin kauniin punainen bucket bag löytyi 2nd hand merkkituotteita myyvältä Vestiaire Collective -sivustolta. Syytän Iinaa tuon nettikaupan esittelemisestä minulle. Olisin hyvin voinut elää ilman kaikkia houkutuksia joita sieltä silmieni eteen avautui. On tullut jonkin verran selailtua etenkin kenkiä ja laukkuja. 😀

Sivustolla voi siis kuka tahansa myydä omia käytettyjä vaatteita, kenkiä, laukkuja ja asusteitaan, mutta Vestiaire Collective toimii välikätenä ja mm. tarkastaa tuotteiden aitouden. Oman laukkuni saapuminen kesti tilaushetkestä vajaat pari viikkoa, sillä tuote menee siis tilauksen jälkeen ensin myyjältä Vestiaire Collectivelle ja vasta sitten tarkastuksen jälkeen se lähetetään eteenpäin asiakkaalle. Sivustolta pystyy koko ajan seuraamaan missä vaiheessa oma tilaus menee. Sivustolta löytyy kuitenkin myös "ready to ship" -osasto, jonka tuotteet on jo tarkastettuja ja valmiita toimitettaviksi.

Jos 2nd hand -löydöt vaikkapa sellaislta merkeiltä kuin Chanel, Louis Vuitton, Marc Jacobs, Longchamp, Lanvin, Miu Miu ja sadat muut pienemmät merkit, kiinnostavat, niin kannataa tsekata Vestiaire Collective. 

Vielä perjantaina mä huitelin menemään ulkona tuolla ohuella college-takilla. Kun alla lämmitti kashmirneule eikä ulkona tuullut, niin kyllä siellä vielä tarkeni. Mutta kyllä mä sitten viikonloppuna jo kävin kaivelemassa kellarikomerosta jo vähän talvisempia palttoita. Pakko kai se on hyväksyä, että kohta talvi jälleen yllättää autoilijat ja itsenikin.

 

 


25.10.2016

Posted at 20:53h in Yleinen by
0 Likes

-Postaus sisältää kaupallisia linkkejä-

"Mistä sulle yhtäkkiä noin pitkä tukka ilmestyi?" "Onko sulla siinä joku pidennys?" "Eihän sulla viimeksi nähdessämme ollut tuollainen tukka?" Mm. tällaisia kysymyksiä on kuulunut, kun olen nyt pari kertaa pitänyt hiuksiani auki. Se ainainen sykeröni (aka. TIS-Aki -nuttura) on niin onnettoman kokoinen, ettei sen ilmeisesti uskoisi sisältävän lähes olkapäälle ylettyviä haivenia. 

Olen ihan tykästynyt siihen miltä hiukset näyttävät näin auki ja hieman suoristettuna, mutta en vaan edelleenkään pidä siitä miltä ne tuntuvat. Ärsyttää tuollainen karvamatto naamalla enkä jotenkin tunne oloani omaksi itsekseni hiusten hipoessa poskeani. Olen 20 vuotta ollut lyhyt tukkainen tyttö ja tottunut siihen, että hiukset eivät ole häiriöksi. Mutta aion opetella ja totutella, sillä onhan tää nyt ihan älyttömän kivan näköistä vaihtelua ainaiselle sipulilleni.

housut-S.T.I. / bomber-Gina Tricot / nilkkurit-Vagabond* / korvikset – Anette Ahokas Design (saatu)

Gina Tricotin näyteikkunasta bongaamani ja heräteostoksena hankkimani kimaltava Lova Bomber on niin kiva, että olen jumittanut tässä samassa asussa jo useamman päivän. Sen verran tuunasin takkia, että poistin sen helmasta kuminauhan, jotta takki laskeutuisi päälläni paremmin. Kuminauha siis ruttasi helmaa siten, että takki jäi liian auki, mutta kuminauhan poistamalla etuosat eivät enää pyri tissien yli kainaloon. Hankala selittää asiaa, mutta ainakin samanlaisen tissevän tynnyrivartalon omaavat varmaankin ymmärtävät mitä tarkoitan. 

Takkia löytyy myös mustana ja kokoskaala on XS-XL. Itselläni luonnollisestikin tuo suurin koko.

takki-Cubus / huivi-Beck Söndergaard* / laukku-Zara / kengät -Vagabond* / laukkukoru-Via Minnet (saatu)

Listailin viime viikolla potentiaalisia mustia syysnilkkureita ja ehdokkaissa oli paljon etenkin Vagabondin kenkiä. Ja tuohon luottomerkkiin mä sitten myös päädyin. Ihan tasan tätä perusmustaa Marja-nilkkuria* ei kollaaseissani ollut mukana, mutta samaa lestiä toisenlaisella nahalla kyllä katselin. Pitkän vertailun jälkeen nämä sileänahkaiset Marjat kuitenkin veivät voiton, sillä tykkään erityisesti tuosta kärjen poikkisaumasta. Pieni juttu, mutta silti kiva yksityiskohta.

Kuten Vagabondit itselleni yleensäkin, niin nämäkin ovat jalassa aivan unelmat. Just sopiva pieni korko, että ryhti vähän oikenee ja askel kopisee, mutta ei niin paljoa, että huomaisi lainkaan koron olemassaoloa. These boots are made for walking. Taidankin ottaa nämä ensi viikon reissuun mukaan, jos sit pakkais matkalaukkuun kaveriksi vaikka leopardilenkkarit, niin eiköhän niillä nyt muutaman päivän Riikan reissu suju.

Mulla tosiaan ensi viikolla edessä ma-to reissu Riikaan, kun lähden tutustumaan latvialaisiin alusvaatteisiin. Sieltä varmasti irtoaa mielenkiintoista materiaalia tänne blogiin. Vaikka Riikassa meneekin vain kolme yötä, niin mun pitää sunnuntaina pakata laukku yli viikoksi, sillä mennessä on töitä Helsingissä ja palatessakin on töitä Helsingissä ja perään vielä yhdet blogikemut ja sitten vielä vähän lisää töitä. Eli mukaan pitäisi pakata työvaatteita ja reissuvaatteita ja juhlakamppeita jne.. Voi apua. Pakkaaminen kun on niin mun lempipuuhaa…

-kaupalliset linkit merkitty tähdellä *-


17.10.2016

Posted at 23:24h in Yleinen by
0 Likes

-sisältää kaupallisia linkkejä, jotka merkitty tähdellä*-

En halua vielä ihan hetkeen joutua luopumaan nahkarotsista ja vaihtamaan talvisempiin takkeihin, joten kaivelin avuksi tuon viime talvena saamani Junarosen karvaliivin. Kyseinen vaatekappalehan kuuluu sarjaan "vierastin ensinäkemältä, mutta tykästyin hetken päästä". Muutaman kokeilun jälkeen tajusin tosiaan liivin potentiaalin nahkatakin kaverina. Täällä yksi vanhempi asu.

Mainitsin jossain aiemmassa postauksessa, että meneillään oleva poolopaitatrendi kiinnostelee kovasti, mutta ahdistun aina fyysisesti niistä korkeista kauluksista. Ellokselta tilaamani viskoositrikoinen puolipoolopusero* puolestaan osoittautui ihan passeliksi tällaiselle ihmiselle jonka kaula ei ole mallia joutsen. Ehkäpä pääsen tällä paidalla siis edes hieman kiinni tähän omasta nuoruudesta kovin tuttuun muoti-ilmiöön mukaan.

Parhaiten omaan teini-iän tunnelmiin veisi toki ribbipoolo. Tai Mäserin poolopaita! Niitä käytti kaikki pojat meillä päin ysärillä. Muistaako joku muu tämän klassikon? Tuo vetskarikaulus vilkkui aika monen pilotin alta. 😀

Kyllä se vaan hienosti osuu huivi kaulaan roikkumaan, kun ei vilkaise peiliin… No, vaikka roikkuukin miten sattuu rumasti, niin kyseessä on todella loistava kapistus. Beck Söndergaardin täysvillainen huivi* on isokokoinen ja lämmin, mutta silti todella kepeä. Riitti hyvin myös peitoksi nukkuessani aamulla bussissa.

Saan ihan hyvin nukuttua junissa ja busseissa, mutta tarvitsen aina jotakin peitoksi päälleni. Matkoilla kulkeekin siksi mukana ainakin yksi suurikokoinen huivi tai mielellään parikin, jotta toisesta saa tyynyt. Niiden ja villasukkien avulla uni tulee taatusti, vaikka könöttäisi huonossa asennossa vetoisen junan huonossa penkissä.

Tänään kuvattiin taas #Evekiä ja instasta @vieruska pääsee vähän kurkkimaan millaisia lookeja mulle tällä kertaa loihdittiin. Päätin yrittää myös aktivoitua Instan My Storyn käytössä, joten sieltä näkee mm. mitä ihania otuksia saimme tänään mukaan studioon. 

farkut, karvaliivi ja nahkatakki -Junarose (kaikki saatu) / poolopaita -Ellos*/ kengät-AGL/ laukku-Cambridge Satchel Company / huivi-Beck Söndergaard*/ korvikset-H&M