HIIIIII! Oon ihan hieman fiiliksissä! Kävin nimittäin just hetki sitten pikaisesti tervehtimässä Amorphiksen poikia heidän aloitellessa soundcheckiä Porin Kinossa. Nyt mulla on joululahja itselleni kehystämistä vaille valmis. Näette sen sitten, kun saan raameihin. Hihii! Parhautta. Ja parhautta on tietenkin myös se, että muutaman tunnin päästä pääsee taas pitkästä aikaa kuulemaan lempibändiään livenä. Tämä päivä on hyvä. 🙂

Noiden innostuneiden uutisten lisäksi tarjolla olisi muutama talvinen kuva päivän asun ulkoilmaversiosta. Piristin mustan talvitakin ja musien sukkahousujen verhoamien kinttujen synnyttämää synkkää yleisilmettä tontunpunaisin asustein. Ja ai, että heti näyttääkin paljon iloisemmalta ja elävämmältä.

Kaulukseton villakangastakki löytyi Lindexistä -40% alennuksella (hintaa jäin n. 60 €) ja se oli juuri täydellinen paikkaamaan siistin talvitakin mentävää koloa eteisessäni. Hieman lyhyempi hupullinen takkini on hieman rennompi ilmeeltään, joten kaipasin simppeliä ja skarppia takkia mekkojen kaveriksi. Mitään selvää takista ei tuosta kuvasta juurikaan saa, mutta tulee se täällä toistekin näkymään.

Superpehmoinen ja lämmin kaulaliina on mamman tekosia ja muistaakseni kashmiria. Kaulaliinaan sopivan neulepannan hankin reilun viikon takaisista Friitalan joulumyjäisistä. Tai tarkemmin ottaen tein myyjäisissä tilauksen pannasta edellisen asiakkaan vietyä viimeisen punaisen, ja sain sen tällä viikolla. Kymmenen euroa kustantanut käsin neulottu kaunis panta on juuri sellainen mitä olin etsinyt jo hetken aikaa. Kiitoksia siis hirmuisesti Heidille!

Synttärilahjani saapui eilen. Jeffrey Campbell Brit Wrap Boot. Oih. Täytyy sanoa, että olen hyvin rakastunut. Kengät ovat jalassa enemmän kuin unelmat. Koko oli hieman reippaanlainen, mutta sehän tarkoitti ainoastaan sitä, että villasukat mahtuu menoon mukaan.

Villasukat piti tietenkin koordinoida muiden asusteiden mukaan, jotta saappaan varresta kurkistaa oikeaa väriä. Itsehän en juurikaan osaa neuloa, mutta onneksi lähipiiriini on siunaantunut paljon useampikin ahkera puikkojen kilisyttelijä. Nämäkin ihanat sukat on taituroinut joku ihana ihminen. Jos oikein muistan, niin se ihanainen saattoi olla ystäväni Piia.

Kuvat: Nelly Stenroos

Asustemätsäys piti tietenkin vetää kunnialla loppuun saakka, joten silmälasivalikoimasta päähän päätyivät tämän hetkiset lempparit ja huuletkin saivat iloisen maalin. Korvakorut puolestaan valikoituivat aamulla kenkien värin mukaan.

Hauskat vanhojen lääkepullojen näköiset korvikset ovat itse kokoamani. Eli nuo puiset pullot on siis valmiina ostettu ja itse olen sitten poraillut reiät ja laittanut koukut. Näitä (ja monia muitakin kivoja malleja) on itse asiassa valmiina useampikin pari ja lisää tulossa.. ehkäpä alan korukauppiaaksi… 🙂

Nyt kaivelemaan Amorphispaitaa kaapista!


Onni on murun nälkäiselle ja kiireiselle tyttöystävälleen tekemä eväsleipä nautittuna junassa matkalla ihanan ystävän luo. Ja tuollainen onnen hetki on meneillään juuri nyt tässä kirjoittelun lomassa.

Kuten jo aamuisesta postauksesta ilmi kävi, niin parantelin tänään räkätaudin runtelemaa itsetuntoani (se punoittava nokkainen limanuljaska peilissä ei ollut todellakaan kaunis näky) Maikun käsittelyssä, kun pistimme tukkani takaisin ruotuun.

20121210-185259.jpg

Mietin eilen illalla nukkumaan käydessäni edessä olevaa kampaamokäyntiä ja sain aikaiseksi hirvittävän kriisin, kun totesin, ettei toivomuslistallani ole tällä kertaa sivusiiliä, piilokaljua, överilyhyttä pystytukkaa tai mitään muutakaan menneille vuosille niin tyypillistä tukkaminua.

Kaiken tuon sijaan totesin haluavani pitää saavuttamani pituuden edessä, jatkaa värin suhteen melko luonnollisella linjalla toivoin ylipäätäänkin varsin pehmeää ja jopa huomaamatonta lookkia.

Iski hirvee masis. Olin varma, että nyt se tulee, jos ei nyt ihan vielä kuolema, niin ainakin vanhuus. (Mikä tää on tää hirvittävä ikääntymisen ahdistus, joka mua nyt vaivaa?) Naureskeltiin sitten Maikun kanssa, että seuraavaksi se on sitten tyvipermis ja latvojen tasaus. 😀

20121210-185254.jpg

Tämmönen siitä sitten tuli. Koskaan ikinä ei ole kampaamon lattialle jäänyt vierailuni jälkeen niin vähän karvaa kuin tänään. Ei niistä olisi kuin onnettomat kainalokarvaimplantit taiteillut. 😀

Tänään kuontalo oli pipon käytön vuoksi mallia pitkin päätä, mutta mitä luultavimmin tukka taipuu myös astetta pöyheämmäksi ja sekaisemmaksikin versioksi. Pitänee testata päivänä jolloin korvia ei tarvitse huurruttaa pihalla.

Uuden tukan lisäksi kuvassa uusia asioita edustaa Elloksen alesta bongaamani pellavainen lyhyt jakkutakkiasia (mikä onkaan). Just hyvä tollanen hartioille heitettävä, kun tarvitsee jotain mikä on yhtä aikaa mukavaa, mutta skarpimpaa kuin villapaita.

PS.Montako viikkoa syntymäpäivän jälkeen on lupa kieriä ikäkriiseilyn aiheuttamassa itsesäälissä ja ”elämäni on ohi”-ahdistuksessa?


Hiiii! Mä oon vaan niin fiilareissa, kun tuossa työpöytäni vieressä olevan hyllykön toiselle puolelle muutti tuossa reilu viikko sitten täydellinen asukuvaaja! Siinä missä joku pitää tupakkataukoja, niin me pyörähdetään pihalla pikaisella photoshootilla. Tulee samalla haukattua vähän raitista ilmaakin tietokoneen edessä nököttämisestä tukkoisen mielen virkistykseksi. Eli tilanne on ihan win-win!

Ihan melkein tästä uudesta tilanteesta innostuneena halusin tänä aamuna raapia vaatehuoneen kätköistä päälleni, jotain sellaisia vaatekappaleita joita en ole pitkään aikaan älynnyt käyttää.

 

Tukholman Zarasta ostetut leopardikengät ovat ihan täydelliset. Nostavat asun kuin asun fiiliksen astetta korkeammalle. Monkin kesä-alesta kympillä kaapattu oranssi neulemekko on on ihanan vätinen, mutta mallia säkki ja meinannut sen vuoksi jäädä melko vähälle käytölle. Tänään kuitenkin älysin, että kaavun leventävä vaikutus talttuu melkoisesti, kun antaa sille toisella vaatteella tummat raamit. Kokonaisuuden keventäjäksi löytyi myöskin Monkista kotoisin oleva sifonkihuitula. Tykkään hirveästi asun väreistä!

Kuvat: Nelly Stenroos

Niin paljon kuin olenkin ihastunut punaisiin silmälaseihini, niin tänään ne tuntuivat hieman liialta. Onneksi kokoelmassa alkaa olla nyt jo mistä valita. Nämä mustat Tiger of Swedenin metallipokat ovat toiset viime viikolla saamani uutuudet. Simppelit peruslasit, jotka eivät vie liiaksi huomiota.

Nyt voin siis valita lasit jo melko hyvin asun ja fiiliksen mukaan, sillä niitä on kaikenkaikkiaan neljät. Mustat ja valkoiset metallikehykset ja ruskeat ja punaiset muoviset. Pitänee tehdä joku lärvigalleria tänne, niin näette kaikki kerralla!