27.08.2011

Posted at 22:42h in Yleinen by
0 Likes

Päässä ei liiku mitään kauhean syvällistä sanottavaa, mutta muutaman eilen napatun kuvan haluaisin kuitenkin kanssanne jakaa. Ja arvaattekos lainkaan millä vehkeellä olen näitä kuvia nappaillut.. 🙂

Intoilin tästä jo eilen, mutta hihkutaan nyt vielä hieman lisää, mulla on VAATEHUONE!! Niiiiiiin siistiä. Muita parannuksia entiseen kämppään verrattuna on mm. pistorasia kylppärissä (ei tarvii enää föönata tukkaa makkarissa),  astianpesukone (ehkä pienin jonka oon koskaan nähnyt, mutta kone kuitenkin) ja hemmetisti isompi jääkaappi (kaksi hyllyä vaihtui viiteen!). Aikamoista.

Muru on saanut koota melkoisia palapelejä viime viikkoina. Jyskistä eilen haettu lipasto kirvoitti miehen huulilta melkoista mutinaa. ”Tämä kuva ei kyllä todellakaan voi pitää paikkaansa!”, ”Nämä reiäthän on ihan väärässä kohtaa”, ”tämän ohjeen rinnalla Ikean ohjeet tuntuu jopa järkeviltä”. Mutta tuli siitä lipasto.

Kävin kirppareilta keräilemässä erilaisia metallikippoja ja -kuppeja meikkien säilytystä varten. Luomivärit asuvat nyt kakkuvuoassa ja meikkikynät ja siveltimet suolasirottimissa joista heivasin kannet mäkeen. Nämä kolme astiaa kustansivat yhteensä huimat kaksi ja puoli euroa.

Kokonaiset yhdeksän euroa sen sijaan sijoitin upeaan vuodelta 1953 peräisin olevaan Euroopan karttaan. Loistavassa kunnossa oleva kartta koristaa nyt työ-/vierashuoneen seinää. Huoneen sisustus taitaakin taipua hieman koulumaiseen suuntaan, sillä kartta saa kaverikseen vielä 1,50 maksaneen vihreän liitutaulun ja omasta lukiostani kotoisin olevan vanhan puisen lääkekaapin. Kuvia varmaan niistäkin kunhan saadaan ripustettua seinälle asti.

Koko tämä lomaviikko on tullut puuhailtua kämppää pikkuhiljaa kuntoon, mutta siitä huolimatta esimerkiksi olohuoneessa näyttää edelleen tältä. Kiva pikku kaaos.

Seepra haukkas mua päästä.

Tämän parempia asukuvia ei eilisen illan vaatteista muistikortille tarttunut, mutta kai siitä näkyy kaikki oleellinen. Mustat Wienin-reissulle hankitut housut saivat kaverikseen Marimekon läpikuultavav pellava-viskoosineuleen, joka on nähty aiemmin mm. täällä. Paidan alla vilahtelevat jättimäiset hinkkini sekä niitä verhoavat Fantasien simppelit olkaimettomat liivit joita hehkutin viime kesänä kokonaisen postauksen verran. Voin suositella edelleen.

Ja mitkäs mulla onkaan jalassa… taisin jokin aika sitten mainita joutuneeni pyörtämään jotain aiempia puheitani. Vagabondin aleista vinkatessani, kun kirjoitin muistaakseni, etten tarvitsisi enää lisää mustia open toe -nilkkureita, mutta kuinkas sitten kävikään. No mut hei, korfut neljälläkympillä, ei siinä paljoa enää pystynyt kuuntelemaan järjen ääntä, vaan askeleet vaan veti suoraan kassalle. En suostu katumaan.

Loppuun vielä eilisen iloisin kuva. Kohtuullisen leveähkö hymy tytöllä. 🙂


16.08.2011

Posted at 00:40h in Yleinen by
0 Likes

Nyt on sitten kotiuduttu Helsingin reissulta. Tai en tiedä voiko sanoa, että kotiuduttu, kun vastassa oli uusi  ja vieraan tuntuinen kämppä muuttolaatikoineen.  Mutta siis palattu on samaan kaupunkiin mistä lähdin. Kotiutuminen tapahtuu sitten joskus. Valitin Facebookissa vierauden tunnetta näiden uusien seinien sisällä, niin kaveri kehotti että ”Katsele vähän kenkiä ja kirjoja, ne rauhoittaa”. Toivotaan, että hän on oikeassa. Ehkäpä se on siis niin, että Home is where your shoes are.

Reilun vuorokauden mittainen miniloma oli kyllä alkuperäisestä stressaamisesta huolimatta sitten kuitenkin juuri sitä mitä tarvitsin. Minilomaan mahtui hotellin kylpyammeessa lillumista, shoppailua (kenkiä, mitäs muutakaan), skumppaa, Flow-festarin tarjoamaa taustamusiikkia ja monta ihanaa ystävää.

Mulle tuo Flown musiikkitarjonta oli nimenomaan vain taustaääntä kaverien kanssa hengailulle sillä 99 % esiintyjistä kuului kategoriaan ”never heard eikä oikeastaan oikeastaan kiinnostakaan”. Mä olen maalainen juntti joka kuuntelee rokkia. Itselleni kiinnostavimmat orkesterit olikin sitten Rubik ja Mogwai.

Eilisen pääesiintyjän Kanye Westin keikka puolestaan oli mulle ihan puhdasta kidutusta, horroria ja pitkästymistä. En just  nyt tähän hätään keksi montaakaan tylsemmän kuuloista artistia. Ei siinä paljoa savukone ja pyrotekniikka auta, jos musa on tylsää.

Itse maksaen en varmasti olisi Flowhun eksynyt, mutta Indiedaysin kustantamana lähdin innolla tapaamaan ystäviä ja niitähän riitti. Mukava reissu siis kaikinpuolin.

 

Mun oma festarinaana ja Lindexin lastenosastolta hankittu pääkallohuivi joka on ollut viime viikkojen suuri suosikki.

Nelliina ja Saku-kipparikin olivat paikalla, ihan parhautta. Nelliinan kanssa saatettiin ehkä jauhaa jokunen hetki aiheesta kengät. Yllättävää, eikö?

Ilmeestä päätellen Sallalla oli ummetus. Tai sitten sitä vaan paleli. En oo ihan varma. Mut Pirjo-Riitta lainasi sille kimaltavaa jakkuaan lämmikkeeksi jaloille. Kuka on Pirjo-Riitta, se selviää postauksen lopussa.

Vessajonossa bongasin hurmaavat kimonotytöt.

Jokunen kylmä juomakin nautittiin. 7,5 € + 2 € pantti on just sellainen hinta siideristä, että on todella ilahduttavaa huomata unohtaneensä lähes täyden tölkin kylmää juomaa bajamajan lattialle.

Näillä kuvilla haluan esitellä teille kauniin Moksun, omat rajoittuneet naamanvääntelytaitoni ja leukani alla sijaitsevat pakarat.

Moksu venyttelee leukaperiään.

Ninan pellavainen Samuji-neule saattoi herättää minussa pienen pientä kateutta.

Ei lisättävää.

Stella näyttää mallia todelliseen festari-multitaskingiin. En olisi ihmetellyt vaikka neidin kyljestä olisi kasvanut käsi joka olisi vielä samaan aikaan tarttunut olallaan roikkuneeseen kameraan.

En ollut habitukseltani yhtään tapahtuman henkeen sopivasti hip ja cool. Olin vaan musta ja hikinen. Eli ihan oma itseni.

Mulla ja Jonnalla on alter egot jotka nekin on kavereita keskenään. Pirjo-Riitta ja Mervi on sen näköistä sakkia, että takana on vähän rankka 24 h viikkarin risteily. Onneks Veera ja Jonna on ees vähän nätimpiä.

Oon sanonut tän monesti ennenkin, mut ihania ystäviä oon kyllä saanut tän bloggaamisen kautta. Parhautta.


24.07.2011

Posted at 16:04h in Yleinen by
0 Likes

Hotelliaamiainen, minigolfia, siideriä terassilla, pehmistä auringonpaisteessa, söpöjen ponien ruokkimista ja grillausta ukkosella (aina on hyvä sää grillata!). Siinä eilinen ihana vapaapäivä pähkinänkuoressa. Hikisen rentoilupäivän filosofiaan kuului myös se, ettei pukeutumisesta, tukasta tai naamasta tarvinnut turhaan stressata.

Trooppinen ilmasto lehmänhenkäyksineen piti huolen siitä, että itsensä puleeraamisesta ei olisi ollut juurikaan hyötyä joten sen saattoi suosiolla unohtaa lähes kokonaan. Päivän heiluin yöpaitaa muistuttavassa mustassa trikoisessa maksimekossa ja läpsyissä. Myös illalla terassille suunnatessa pysyttelin vaatteiden vaihdosta huolimatta edelleen hyvin kasuaaleissa vermeissä.

Yleensä vihaan hellepukeutumista yli kaiken. Itseä miellyttävien keveiden vaatteiden löytäminen tuntuu olevan lähes täysin mahdotonta ja vähissä vaatteissa heiluminen tuntuu epämiellyttävältä. Tänä kesänä näiden helteiden vain jatkuessa ja jatkuessa olen kuitenkin päässyt hieman vihani yli. Olen vain lakannut miettimästä asiaa liikoja ja antanut itselleni luvan nuhjata vaikka koko kesän muutamissa samoissa mukaviksi havaitsemissani vaatteissa.

En siis aio tuskailla pätkääkään sitä, että kesäpukeutumiseni tuntuu pyörivän n. viiden vaatekappaleen voimin ja joka aamu peiliin katsoessa tunnetta voi kuvailla ainoastaan sanoilla ’déjà vu’. Epäolennaisen sijaan aion mieluummin keskittyä miettimään  sellaisia tärkeitä asioita kuten ’koska taas saa jäätelöä’, ’mihin uimaan tänään’ tai ’mikä olisi paras valkkari aurinkoiselle piknikille’.

Tämän päivän tärkein pohdinnan aihe onkin sitten, että mitä makkaraa grillaisimme tänään. Olipa makkara sitten mikä tahansa, niin taidan syödän sen päälläni joko musta pitkä mekko tai sitten farkkushortsit ja kaapista (tai lattilaita) ensimmäisenä käteen osuva toppi.

Rentoa sunnuntaita myös teille!