Yhyyy!! Niisk, byääh!!! En kestä. Se on loppu nyt. Loma nimittäin. Huomenaamulla on edessä katkera ja karvas paluu arkeen. Olen potenut kammottavaa töihinpaluumasennusta jo useamman päivän. Onneksi elokuussa on sentään vielä hieman lomaa jäljellä.

Viimeiset lomapäivät ovat menneet lähinnä tehden ei mitään. Matkalaukutkin on vielä reissujen jäljiltä lopullisesti purkamatta. Tänään kuitenkin muistin yhden Sunny Beach -ostokseni ja kaivelin sen sekaisen kassini uumenista käyttöön.

Pehmeästä narusta ja hopeanvärisistä helmistä punotut sandaalit olivat muutaman korun ja kosmetiikkatuotteen lisäksi ainoa ostokseni Bulgarian reissusta. Ei nuo nyt ole mitkään maailman käytännöllisimmät sandaalit, mutta hurmasivat minut niin kovasti ulkonäöllään, että löin setelit tiskiin. Hintaa läpsyillä oli n. 15 €, joten ei ihan kauhean paha hinta yhdestä itselle ostetusta matkamuistosta.

Ryhditön olemus johtuu töihinpaluumasiksesta.

Tänään päälleni pukemaa Soaked In Luxuryn mekkoa ei olekaan aiemmin tainnut näkyä täällä blogissa. Ostin sen jo joskus talvella Porin torin liepeillä sijaitsevasta Muotiliike Bonitasta. Pistäydyin liikkeessä muuten vain katselemassa, kun myyjä huikkasi, että heille on juuri saapunut jotain ihan minun näköistäni. Mekkoja ei ollut ehditty edes purkaa laatikosta, vaan myyjä kipaisi hakemassa sen jostain takahuoneesta. Ja oikeassahan hän oli. Mustia valuvia linjoja. Tiesin jo ennen sovituskoppiin menoa, että joutunen poistumaan kassan kautta. Yritän joskus muistaa ottaa mekosta kuvia myös sivuilta ja takaa, sillä etuosan drapeeraukset eivät ole koltun ainoa kiva yksityiskohta.

Tällä kertaa mustaa asua pääsi värittämään ennen Wieniin lähtöä Aleksi 13:sta ostettu Ril’sin nahkainen clutch. Pienten värivirheiden vuoksi näitä veskoja myytiin pois puoleen hintaan, joten hintaa upean väriselle ja unelmanpehmeälle laukulle jäi 24,50 €. Ei lainkaan paha summa nahkalaukusta.

Vaikka katselin kaihoisasti laukkua myös hiekan värisenä, niin tuo kaunis punaoranssisävy vei kuitenkin kirkkaasti voiton, sillä kyseinen väri on ollut vaatekaapissani ehdoton tämän kesän hitti. Muutamia oransseja hankintoja onkin edelleen esittelemättä..

Tämän lennokkaampaan sisältöön en just nyt kykene. Mut jospa tää taas iloksi muuttuu, kun pääsen taas kiinni normaaliin työarkeen.


Jep jep. Kuvitelkaa tuo alla oleva kuva ilman supertyylikästä Olympuksen kaulanauhaa+pressipassia, kädessä roikkuvaa boleroa, sormien välistä tursottavaa roskaa ja toisessa kädessä tököttävää tyhjää skumppalasia. Kuvitelkaa myös, että kuvaa ei ole otettu juuri hetki bussista noustuani, vaan että olisin ehtinyt ennen kuvanottoa vilkaista peiliin ja korjata housut niin etteivät ne näytä imeytyvän haaroväliini ja toppi tissieni alle.

kengät/Zara, housut/KappAhl. tuubitoppi/Only, bleiseri/Global, Stockmann, clutch/Ril’s, Aleksi 13, korvikset/Gina Tricot

Vanhaa bleiseriä ja Wienistä ostettuja kenkiä lukuunottamatta, kaikki päällä oleva shoppailtu pakonsanelemana paniikinomaisissa tunnelmissa Wieniin lähtöä edeltäneenä päivänä.

Edellämainittujen lisäksi leikkikää vielä, että kuvanottohetkellä ei ollut lähes 30 astetta lämmintä ja, että minulle ei tullut hotellilta lähtiessä tulenpalava kiire, vaan että ehdin oikeasti taltuttaa tukkani ja laittaa huulipunaa.

Kaikkien näiden mielikuvitusleikkien jälkeen sen pitäisi näyttää ihan kivalta, mutta en silti mene takuuseen.


En tiedä mitä muutaman viime vuoden aikana on tapahtunut, mutta entisestä viikkoja etukäteen pakkauslistoja laatineesta stressaajasta on kuoriutunut puolituntia ennen lähtöä epämääräisiä kamoja laukkuun nakkeleva säntäilijä. Bulgariaan lähtiessä Ence ilmoitti Facebookissa olevansa jo valmis ennen tunnin päästä häämöttävää lähtöä, kun minä vasta makasin kylpytakki päällä sohvalla, laukun maatessa typötyhjänä makuuhuoneessa. No sen edestään löytää jne.. Tai paremminkin, mitään et matkalaukustasi löydä, kun saavut perille kohteeseen.

En minä nyt sentään alasti joutunut reissussa sinkoilemaan, mutta järkevämminkin olisi voinut pikkuisen kassinsa täyttää, niin ei olisi ihan niin pahasti päässyt pukeutuminen viikon aikana tympimään. Muutenkaan tuo hellepukeutuminen ei ole oikein mun juttu ja sitten kun unohtaa muutaman tärkeän lempparijutun vielä kotiin, niin ei kun paranee. Tässä kuitenkin muutamia helteisen Sunny Beach -viikon asuja + viimeisenä tämän päivän aleshoppailu ja mökkeily -vaatteet.

Burgasiin kävin tutustumassa köyhän naisen playsuitissa, eli tuubitoppi yhdistettynä rentopihin Nanson shortseihin. Tukkakriisi oli (ja on edelleen) ihan järkyttävä ja se olikin koko viikon ajan ihan täysin lomalla kuten minäkin. Enceltä lainattu kukkanen kuitenkin hieman onnistui hämäämään asian tilaa. Laukkuna toimi koko reissun ajan  vuoksi CK Jeansin olkalaukku joka ei tietenkään sopinut yhteen oikeasti minkään kanssa, mutta vakikoitui mukaan käytännöllisyytensä ja helppoutensa vuoksi.

Ensimmäinen Bar Crawl -ilta meni tutusti mustissa maustettuna pari viikkoa sitten KappAhlista löytyneellä oranssilla huivilla, josta on tullut ehdoton kesälemppari. BAr Crawlista sen verran, että kyseessä oli siis sellainen koko illan kestänyt järjestetty baarikierros lähes parinsadan muun tyypin kanssa. Hintaa lystillä oli n. viisi euroa ja se sisälsi juoman kuudessa baarissa ja sisäänpääsyn pariin yökerhoon. Illan aikana ehdittiin kokea niin vaahto- kuin allasbileetkin. Tästä kenties lisää myöhemmin kuvien kera, mutta voin sanoa, että kaikessa sekopäisyydessään Bar Crawl oli mitä oivallisin tapa tutustua uusiin ihmisiin.

Mitäs minä pari viikkoa sitten lausuinkaan tuosta oranssista? Että voisiko tässä olla uusi lempiväri… alkaa pahasti näyttämään siltä, että kyllä se taitaa olla. Viimeisten viikkojen aikana vaatekaappiini on nimittäin löytänyt tiensä ainakin kolme oranssia toppia/t-paitaa, yksi oransii silkkipaita, oranssi huivi ja oranssit housut. Mulla on tällaisten asioiden suhteen olemassa vain joko On tai Off -vaihde, ei mitään siltä väliltä.

H&M:lta saadut Swedish Hasbeensit ovat todella kapeaa mallia ja parin käyttökerran jälkeen aloin jo epäillä niiden sopivuutta itselleni. Älysin kuitenkin viettää kotona pienen hetken niin, että laitoin puukkarit jalkaan märkien sukkien kera ja sehän toimi! Nyt sandaalit ovat jalassa suunnattoman mukavat ja siksi kelpåasivat mukaan myös reissuun.

Toinen tämän kesän villityksistä on omalla kohdallani ollut ehdottomasti pellava t-paidat. Gina Tricotin versioiden lisäksi (näin niitä tiistaina puolella hinnalla Itäkeskuksen Ginassa!!) Elloksen alesta löytyi tuollaisella solmittavalla helmalla varustettuja pellavateeppareita useammassakin värissä. Omaan kaappiini hankin pinkin, tuon puuterisoosan ja siniharmaan. Loistavia kaikki, suosittelen.

Reissun parhaiksi kengiksi ossoittautuivat ehdottomasti nuo viime kesänä huuto.netistä hankkimani Vagabondin sandaalit, joilla jaksoi tassutella päivästä toiseen. Ennen reissua onnistuin sopivasti bongaamaan samat sandaalit huutiksesta ruskeana, pronssin värisillä niiteillä vain kerran käytettynä parilla kympillä ja voitte arvata mahtoivatko myös ne muuttaa luokseni. 😀

Loman tärkeimmät kamppeet kuitenkin muistin onneksi pakata mukaan. Bikinit tai uimapuku nimittäin pääsivät päälle useamman kerran päivässä. Epätoivoisista etsinnöistä huolimatta uusia bikineitä ei minulle löytynyt , joten kokouikkarin, vaihtoalaosien ja yhden biksuyläosan varassa olin koko viikon. Yhden itselleni sopiovan yläosan löysin, mutta en oikein innostunut sen kimaltelevista kukkasista. 😛

Ja tänään lomatursas on näyttänyt sitten tältä. Tuubitoppeihin viimeaikoina kovasti rakastuneena, oli pakko ostaa tuo oranssi toppi Onlysta ennen Wieniin lähtöä. Uusi suosikki epäsymmetrinen hame puolestaan löytyi Ellokselta hurjaan 7 € hintaan.

Kuten kuvasta kenties voi päätelläkin, niin biitsit ja kaupunginhumut vaihtuivat täksi illaksi rauhalliseen mökkeilyyn. Seurana minulla on ylellisesti kolme miestä. Hetki sitten minä luin rauhassa uutta Trendiä ja sillä välin äijät grillasivat maittavan illallisen. Sillä välin kun minä taas olen blogannut, on urokset hoitaneet saunan tulille. Tätä minä kutsuisin lomailuksi.

Pienenä yksityiskohtana muuten mainittakoon, että tämä ystäviemme mökki on sama paikka, missä ja minä ja muruni tapasimme vappuna lähes 10 vuotta sitten. En ole itse käynyt täällä sen jälkeen, joten aika nostalgiset on fiilikset! 🙂