Huhuu! Onko siellä ketään? Mietin vaan, että onko blogilla enää yhtään lukijaa jäljellä, kun olen ollut niin kovin hiljaa viime aikoina. Pientä vieraantumista on kyllä itselläkin tapahtunut enkä tiedä osaanko enää lainkaan kirjoittaa tänne mitään. En ole vieläkään oikein toipunut siitä koulun aiheuttamasta stressistä enkä ole ymmärtänyt, että homma on nyt purkissa ainakin hetkeksi. Käyn jollain ihme ylikierroksilla ja mietin vaan kaikkia niitä hommia jotka ovat jääneet koulun takia viime aikoina hoitamatta. Mutta kai se pää tästä pikku hiljaa selkenee ja alkaa normi arki taas rullaamaan.

Viikonloppuna pyörähdettiin Nelliinan kanssa Easyjetin sponssaamalla pikavisitiillä Manchesterissa ja se jos mikä oli mukava reissu. Kuvat on purettu koneelle, mutta blogiin pääsevät yksilöt odottavat vielä valintaansa, joten postaan niitä hieman myöhemmin. Kaksi kolmesta tekemästäni vaateostoksesta voin kuitenkin jo esitellä lauantai-iltaisten asukuvien muodossa.

Kuvat otettu hotellimme pierunhajuisella käytävällä minun kohinaisella pokkarillani, joten jälki on kaikin puolin riemastuttavan korkealuokkaista. 😀

20101211_1

Urban Outfittersin alerekistä löytyi kymmenellä punnalla hieman a-linjainen meshpaita. Koska alaspäin levenevä helma ei kuitenkaan imartele itseäni ihan parhaalla tavalla, niin ajattelin käyttää sitä enimmäkseen kuvan mukaisesti helmasta solmittuna, jolloin paita muuttuu ehkä astetta mielenkiintoisemmaksi + istuu paremmin.

20101211_2

”Läskikauppa” Evansissakin iskin näppini aletuotteeseen ja maksoin tuosta leikkilammasloimesta 40 £. Minulla on ollut eteisen naulakossa mustan valuvalinjaisen talvitakin mentävä aukko, joten pehmoinen leikkilammas paikkaa vajeen loistavasti. Takissa ei kylläkään ole minkäänmoista kiinnitysmekanismia, mutta lämpimän villapaidan kera se toimii varsin mainiona citytakkina shoppaillessa ja baareillessa. Pidemmille ulkoilureissuille on sitten omat lämmikkeensä.

Olen uutukaiseen reuhkaani kovin ihastunut siitäkin huolimatta, että huomasin vasta jälkeenpäin, että tuo karva on käsitelty jollain ihme kimaltavalla keijupölyllä, jota sitten mukavasti tarttuu takin alla oleviin vaatteisiin. Mutta, ei kai se pieni bling bling ole pahitteeksi. 😀

Noissa isojen tyttöjen puljuissa on kyllä se riemastuttava puoli, että nissä saattaa yllättyä positiivisesti kun saakin ottaa pienempää kokoa kuin tavallisesti. Oma kokoni kun on yleensä noissa brittipuljuissa 16 tai 18, niin Evansissa pienin koko 14 oli tuosta takista varsin passeli. Mikä pieni ja mitätön ilon tunne!

Mikäli joku sattuu leikkilampaastani tykkäämään, niin vinkattakoon, että samaa takkia on saatavilla myös Evansin nettikaupasta sekä mustana, että beigenä. Normihinta 69,50 £, mutta ainakin toistaiseksi nettikaupassa on -30% alennus kaikista takeista.


Eilen oli ohjelmassa pikkujoulukekkerit joihin suuntasimme murun kanssa tuntematta ennakolta juurikaan ketään. Uusista ihmisistä huolimatta, tai ehkä juuri niiden vuoksi, ilta oli kuitenkin mitä mainioin. Tulipa illan aikana tavattua pari blogin lukijaakin. Terkkuja vaan tytöille! Oli kiva nähdä. 🙂

Pikkujoulujen dress code sisälsi toiveen eläimellisestä viidakkomeiningistä, ja aika paljon erilaisia eläinkuoseja olikin nähtävillä.  Minäkin olin tilannut yhden leopardikoltun henkkamaukalta kokeiluun, mutta en vaan pystynyt.

Se oli ihan kivan mallinen lyhyt mekko 3/4 hihoilla, joka passasi malliltaan minulle varsin hyvin, mutta tunsin itseni siinä kuosissa ja värissä lähinnä Riitta Väisäseksi. Ei puuttunut kuin joku kiva pitsineulejakku päältä, niin olisin ollut valmis Kymppitonniin.

Luotin siis loppujen lopuksi ihan vaan kotoisan tuntuiseen pikkumustaan.

2010_11_21

H&M:n super halpa (9,95 €) rypytetty LBD sai sitten kaverikseen hieman sitä toivottua eläimellisyyttä. Kenkien hienovaraisen käärmekuosin lisäksi kädessä viihtyi äidin peruja oleva musta käärmeennahka clutch ja ranteeseen päätyi norsunluurengas, joka oli kuvan otto hetkellä jo löytänyt tiensä takaisin korurasiaan. Ihan riittävästi eläinmeininkiä minun makuuni.

Kuva siis otettu yöllä kekkereistä kotiuduttuamme n. 3 promillea omanneen poikaystävän toimesta. Vähän kyllä epäilin sekä kuvaajan taitoja, että omaa kuvauksellisuuttani siinä kahden jälkeen yöllä, mutta on täällä pahempaakin nähty. 😀

Ihan pakko muuten pistää tähän myös tuo H&M:n nettikaupan kuva tuosta samaisesta mekosta, joka itselläni oli. Ihan on pikkuinen ero tuossa mekon ilmeessä noin niin kuin 32 ja 46 kokoisten ihmisten päällä. Ei ihan tuo pääntien löysyys ja rypytykset pääse oikeuksiinsa meikäläisen yllä.  😀

Ikävä tosiasia vaan on, että niin paljon kuin tuollaisista  löysistä vesiputous etuosista mekoissa ja topeissa pitäisinkin, eivät ne koskaan toteudu minun ylläni tarkoituksensa mukaisesti.  Jos vaatteesta löytyisikin niin iso koko, että se olisi edsetä löysä kuten kuuluukin, niin siinä tapauksessa vaate on yleensä muuten liian suuri. Pitää siis vaan hyväksyä, että  mun etumuksella yläosat harvoin ovat oikealla tavalla löysiä. 😛

Mutta siitä huolimatta, että en näytä mekossani huippumallilta, niin tykkäsin siitä ihan suunnattoman paljon. Halpa mekko, hyvä mieli!

ryppymekko

Haluan taas kerran esitellä myös ripset, kun niistä nyt viime viikonloppuna innostuin. Tällä kertaa uskaltauduin sohimaan ne silmään ihan omatoimisesti. Pikkasen meni homma pyllylleen, eikä ripset asettuneet ihan oikeille paikoilleen molemmissa silmissä, mut hämärissä olosuhteissa meni ihan täydestä. Mä jatkan harjoittelua sit taas seuraavissa kekkereissä.

transuripset

Aika härskin mittaiset kyllä, mutta kummasti taas katse terävöityi. Mutta ehkä valitsen seuraavalla kerralla hieman hillitymmät karvat. Ja mä lupaan, että mä en enää tästä lähtien joka kerta kuvaa näitä lisäkkeitä tänne blogiin. Mutta sallittakoon nyt tämä minun alkuinnostukseni. 😀

Sunnutaifiilis.. Sohvalla makoilua ja viikon katsomattomat ohjelmat digiboksilta. Leppoisaa sunnutai-iltaa teillekin!


Tiedättekö sen mahtavan onnistumisen ja riemun tunteen, kun ostoskassissa makaa jotain todella mieluisaa ja myyjän käteesi ojentamassa kuitissa on miinumerkin jälkeen iso luku? Koin tuollaisen alennuskaadon jälkeisen voittajatunteen viimeksi toissapäivänä. Metsästysmaat tätä riemullista vahingossa vastaan tullutta saalista varten tarjosi paikallisen Ratsulan toripäivät.

Suuntasin Ratsulaan postin minulle kiikuttaman Toripäivärahan (-10 € yli 50 € ostoksesta) kanssa varmana siitä, että mitään tarpeellista tai mielenkiintoista tai ainakaan minun kokoista vaatetta tuskin alennusrekeistä löytyisi. Ohitin tylsät -30% ja -40% kamat suosiolla ja tarkastin vain kunnon alennuksilla varustetut tuotteet siltä varalta, että joku suunnaton löytö lymyilisi niiden joukossa.

sand2

Ja kyllä minä tätä kohtuullisen hyväksi löydöksi kutsuisinkin. Katselen Ratsulassa käydessäni joskus myös tanskalaisen SANDin vaatteet läpi, ja pitänytkin monesta näkemästäni yksilöstä. Hinnat ovat kuitenkin olleet hieman oman budjettini yläpuolella, joten en ole viitsinyt syventyä valikoimiin mitenkään tarkemmin. Tässäkin löytämässäni unelman pehmeässä merinovilla neuletakissa alkuperäinen hinta oli 219 € ja se olisi kyllä ihanuudestaan huolimatta jäänyt täydellä hinnallaan sovittamatta. Olisin vain tyytynyt hivelemään sen pehmoista materiaalia varovasti sen enempiä edes harkitsematta sen hankintaa. Toripäivien kunniaksi neuleeseen oli kuitenkin paiskattu alennustarra, jonka väri kertoi hinansta lähtevän pois kokonaiset 70%. Eipä siis muuta kuin sovituskoppiin ja salamarakastuminen.

Minulla on jokunen pitkä musta neuletakki ennestäänkin, mutta ne ovat materiaaliltaan puuvillaa ja niistäkin toinen on jo ihan poisheitto kunnossa. Tämä lämpöinen, pehmeä ja yksinkertainen tulokas olikin siis varsin mukava lisä talviseen kerrospukeutumiseeni. Juuri sopivan pitkä jotta se ylettää mekkojeni helmoja pidemmälle, muttei liian pitkä talvitakkieni alle puettavaksi. Todellinen arkipäivien tehokäyttövaate siis.

Ja mikä se suuri luku siinä kuitissa siis oli? No -153,30 € ja sitten vielä seuraavalla rivillä -10 € lisää. Maksettavaa jäi loppujen lopuksi hurjat 57,70 €. Mun Mammalta oppimalla matikalla tuli siis 163,30 €  ihan puhdasta säästöä! 😀