Posted at 12:50h
in
Yleinen
by Veera Korhonen
Oon nyt viikonlopun aikana tullut siihen tulokseen, että asukuvat pitäis aina ottaa parin siiderin tai skumppalasillisen jälkeen. Jotenkin sitä vaan kuvissa esiintyi silloin astetta rennompi ja iloisempi ilmestys. Nämä kuvat perjantai-illalta jolloin kävin mystery shopping-tehtävää suorittaneen ystäväni seurana istumassa hetken aikaa läheisessä kuppilassa. Muru nappasi ne minusta hieman puolen yön jälkeen kotiin palattuani. Yleensä kuvia on kolme joista valiten vähiten huonon, mutta tällä kertaa hovikuvaajani teki omasta mielestäni niin hyvää työtä, että joudutte katselemaan naamaani ja uusia housujani useamman kuvan verran.
toppi/Vila, trikoolärpäke/Ellos, housut/H&M, kengät/Bianco, laukku/Vila, korut/kirppislöytöjä ja äidin vanhoja
Saattaa kyllä olla, että kuvien onnistuminen johtuu muustakin kuin alkoholituotteista. Olen nimittäin muutaman viime päivän ollut pitkästä aikaa jotenkin hyvin hyvin onnellinen. Syitä iloitsemiseen on mm se, että löysin jälleen monta vuotta kateissa olleen valokuvaamisen riemun. Löysin myös pitkästä aikaa kaupasta kivoja ja itselleni sopivia vaatteita ja se nosti myös fiilistä ja sai olon nätiksi. Typerä hymy kasvoilla johtunee myös siitä, että mä tajuan päivä päivältä vaan rakastuvani muruuni entistä enemmän. Mulla on nyt meneillään joku super-rakkauskausi. <3 Onnelliseksi minut tekee myös se, että kesälomani häämöttää ihan muutaman viikon päässä ja vaikka se onkin vain viikon mittainen niin se tarkoittaa sitä, että pääsen vihdoin kotiin isin ja äidin hoiviin. Ihan jos yhden rästihomman saisin vihdoin hoidettua alta pois ja kämpän siivottua jälleen kodin näköiseksi, niin sit olis jo aika täydellistä. 🙂
Mut lässytyksistä sit noihin päälle eksyneisiin lumppuihin. Nuo vihreät pöksyt löytyivät mun perjantaisella shoppausreissulla henkkamaukasta ja olen niihin kovin kovin tykästynyt. Hintaa ohuilla housuilla oli 19,95. Olen jo jonkin aikaa salaa toivonut, että saisin kaappiini rennot housut jotka ovat väriltään jotain muuta kuin mustaa ja oikeastaan ainoa värivaihtoehto jonka saatoin kuvitella oli juurikin tuollanen army-vihreä. Hieman ehkä harmittaa, että otin sovituskoppiin vain suurimman löytyneen koon eli 46 enkä edes testannut pienempää kokoa. Housut nimittäin löystyivät melkoisesti jo ekalla käyttökerralla, joten pienemmätkin olisivat voineet mahtua.
Voin sit muuten kertoo, että tuollainen tissipaita ei oo ehkä ihan ykkösvaihtoehto pubiin joka on täynnä keski-ikäistä jalkapalloyleisöä. Ihan pikku vinkkinä vaan, jos joku muu haluaa olla fiksumpi ja välttyä epämukavilta ja melko pitkiltä katseilta. 😀
Voi olla, että te ette sitä näe, mutta mä olen ihan oikeasti saanut hieman väriä pintaan! Purkista totta kai. Kävin ostamassa sitä monen suosittelemaan Acon kevyesti päivettävää voidetta ja jo kolmen päivän käytön jälkeen mä olen saanut ihanan terveen värin pintaani ilman yhtäkään ikävää rantua. Olen niin iloinen! Mahtava tuote.
Nyt vähän eilisitä prinsessakakkua aamiaiseksi ja sitten hoitaa yks rippikuvaus. Illalla sitten taas tän bloggauksen pariin, olis nimittäin parikin postausta jo luonnoksen muodossa odottelemassa. Ihanaa sunnuntaita kaikille!
