Blogi on ollut viime päivinä hijainen ihan siitä syystä, että on ollut tärkeämpiä hommia. Olen kuunnellut 97 vuotiaan mummini tarinoita hänen lapsuudestaan, nukkunut päikkäreitä isin vieressä, syönyt mamman valmistamia herkkuja, käynyt parhaan ystävän luona ja leikkinyt piilosta ja pelannut kerta toisensa jälkeen muistipeliä perheen pienimpien pellavapäiden kanssa. Nämä päivät ja hetket perheen kanssa ovat aika harvassa pitkän välimatkan vuoksi, joten niistä on yritettävä ottaa kaikki irti.

legginssit ja t-paita – Marks & Spencer / neuletakki – KappAhl (saatu) / kengät – Betty London / korvikset – Mine Güngör

Nyt kuitenkin istun junassa matkalla takaisin Poriin, joten läppärin ehti kaivaa esiin. Yhdet asukuvat sentään tuli kotireissulla napattua yhteistyössä äidin kanssa, joten tässäpä ne. Huomaan joka kerta kotona käydessäni, että pakkasin taas ihan turhan monet vaatteet mukaan. Mä hiihdän näköjään aina Sotsissa jollain yhdellä ja samalla mukavalla asulla lähes koko reissun. Tällä kertaa yhdistelmä oli legginssit ja pitkä neuletakki ja paita vaan vaihtui.

Sisällä huonossa valossa peiliin katsoessa tämä asu näytti kovin tummalta ja tylsältä, mutta luonnonvalossa tuo samettipuseron väri ja elävä pinta pääsevät oikeuksiinsa. Joten eihän tuo ole lainkaan synkkä asu, vaan jopa värikäs! 

farkut – Lindex / neuletunika – Arela / takki – Claire DK / kengät – Rintamaa

Ikuistin samalla myös omana asukuvaajanani toimineen äitini eilisen asun. Näissä kamppeissa (mulla oli toki vielä ulkotakki) siis kiidettiin yhdessä iltapäivällä hakemaan meidän suvun pienimpiä päiväkodista. Porhallettiin siinä äidin kanssa peräkanaa, niin yksi pikkujätkä varoitti kulkutiellä lumiukkoa pyöritellyttä kaveriaan huudahtamalla, että ”Varo, sieltä tulee mummoja!”. 

Kyllä, tuo edellä kulkenut on ihan jopa isomummo, mutta minähän olen vielä melkein nuori nainen!!! Heilahti ikäkriisi samointein potenssiin sata. Äiti yritti lohdutella minua sanomalla, että ulkona oli jo tosi hämärää. 😀

Mamma on tuunannut villahattunsa ompelemalla siihen strassikoristeen, jonka hän oli alunperin ajatellut kuulema nukkekodin peilinkehyksiksi. Sen sijaan päätyivät kuitenkin piristämään hieman synkältä näyttänytttä hattua.

Me ollaan mun mamman kanssa aika lailla saman kokoisia, joten meillä vaatteet ja kengät seilaa usein ees taas kaappien välillä. Tuon mamman villkangastakinkin ostin joskus itselleni, mutta todettiin se sitten vielä passelimmaksi äidille, joten takki muutti Sotkamoon. Toisinaan taas saatetaan ostaa vaikka jotain neuletta jo kerralla kaksi, kun tiedetään, että toinenkin tykkää tästä varmasti. Yhteinen koko, ja monessa kohtaa makukin, helpottaa myös toistemme luona vierailua tai yhdessä matkustamista, kun aina voi käydä toisen vaatekaapilla ja matkalaukulla.

Tälläkin kotivierailulla lähti taas jotain minulle päin lainaan, kun nappasin mukaani yhden pienen nahkalaukun. Huraa mamman vaatekaappi! 


Syksyn aikana olen ollut mallina jo kahdessa muotinäytöksessä ja kalenterissa on taas yksi buukattuna. Ihan supermalliurani huipulla tässä siis!

Kokosin alle taas läjän kuvia Lavalta. Tällä kertaa esittelyssä oli Ratsulan juhlakauden valikoimaa. Vaatteiden merkit kuvien alla niiltä osin kuin ne oli minulla tiedossa. Muista voi heittää kommenttiboksiin kyselyä, jos jokin kiinnostaa, niin voin koittaa ottaa selvää.

mekko – Ted Baker / minun tunika – Masai

 

minun pusero – Frank Lyman

pusero – Josepf Ribkoff / Minun mekko – Ritva Falla

paljettimekko – Samsoe & Samsoe / samettimekko – Frank Lyman

pitkähihainen mekko – Frank Lyman

Mekko – Josepf Ribkoff

housuasu – Joseph Ribkoff 

sininen mekko – Frank Lyman 

Mekko – Frank Lyman / Laukku – Michael Kors

Molemmat mekot – Joseph Ribkoff

mekko – Joseph Ribkoff / kengät – Clarks

Kuvat: Johanna Uusitalo


”Ollaanko me nyt virallisesti keskimääräinen keski-ikäinen pariskunta, kun ostettiin molemmille vaatteita maitokauppareissulla Prismasta?”, tuumaili mies katsellessaan ostoksiamme viime viikonloppuna. Kyllä rakas, me myös katsomme yhdessä visailuohjelmia emmekä tunnista lainkaan nuorisomusiikkia esittäviä artisteja. Että ei tässä enää nuoria eikä hurjia olla.  

Suomen Tekstiili ja Muoti ry tutki suomalaisten ostokäyttäytymistä vaateostoksilla ja kävi ilmi, että eniten kolme suosituinta vaateliikettä ovat H&M, Dressman ja Prisma. Jälkimmäisin oli toisena listalla sekä miesten että naisten keskuudessa. Kaiken kaikkiaan markettien osuus ostopaikkana korostui etenkin keski-ikäisissä ja vanhemmissa kuluttajaryhmissä. 

hame – House, Prisma / pusero – Marks & Spencer (saatu) / kengät – Wonders / korvikset – Mine Güngör

Itse en ole ihan hirmuisesti Prisman tai Cittarin vaaterekkejä kolunnut ihan vain siitä syystä, että käyn marketeissa ylipäätään todella harvoin. Asumme ihan keskustassa, joten ruokakaupassa tulee käytyä jalkaisin muutaman korttelin päässä. Porin Puuvillan myötä on tullut käytyä kyllä aiempaa enemmän Citymarketissa, kun se on ihan SK:n toimitusta lähellä. Mutta eipä niillä lounaanhakupiipahduksilla ole pajonkaan ehtinyt vaatevalikoimaan perehtyä. 

Moni ehkä kokee, että siinähän se on kätevä samalla kauppareissulla hankkia kaikki vessapaperista ja juustosta vaatteisiin. Itselleni isot marketit ovat kuitenkin olleet ruokaostoksten lisäksi enemmänkin paikka ostaa kodintarvikkeita. Sieltä on hyvin voinut lähteä mukaan uusi piirakkavuoka tai pussilakana, mutta vaatteiden sovittelu on mielestäni sen verran työlästä, että harvemmin sellainen tulee mieleen siinä ruokaostoslistaa lukiessa.

Viime viikonloppuna satuttiin kuitenkin olemaan Prisman suunnalla käymässä, niin mentiin pitkästä aikaa sinne tekemään ruokaostokset, eikä ollut mihinkään kiire. Vaateosaston kohdalla mieleeni tuli televisiossa pyörinyt Prisman juhlamekkomainos ja halusin tsekata nuo sametti- ja pitsimekot ihan livenä. Vaikuttivat varsin päteviltä!

Silmiin osunut -20% alennus kaikista vaatteista kannusti sitten silmäilemään tarjontaa vähän tarkemminkin. Eikä sieltä tyhjin käsin lähdetty. Ostoskoriin ladottiin maidon ja leivän lisäksi farkut Tommille ja keinonahkahame minulle. Hintaa hameelle jäi vain reilut parikymppiä. 

S-ryhmän oman House-merkin hameesta oli kokoja XXL:n saakka ja tuon suurimman koon itselleni nappasin. Nyt hametta pidettyäni aloin kyllä miettimään, että olisko se XL sittenkin mahtunut. Silloin sovittaessa kyllä tuntui, ettei ihan meinannut vetskari mennä pienemmästä kiinni ja nopealla sovituksella tämä isompi tuntui passelilta. 

Liekö sitten ollut sovittaessa joku extraturvotuspäivä, kun nyt tämä XXL meinaa vähän pyöriä päällä. En siis missään nimessä kaipaa, että hameen pitäisi olla mitenkään erityisen piukka, mutta vyötäröltä saisi olla napakampi. No, parempihan se on toki näin päin kuin että olisi liian kireä.

Mutta yleisesti hamonen oli kyllä kaikin puolin varsin kiva löytö. Sekä tämä että tsekkaamani juhlamekot kokoskaaloinen kyllä kannustivat, että pitää muistaa vilkuilla vaatevalikoimat seuraavallakin kerralla, kun sattuu tuonne ostoksille. 

Tarttuuko teille vaatteita mukaan ruokakauppareissuilla? Tai suuntaatko ihan varta vasten markettiin vaateostoksille?