Mennään vasta keskiviikossa, mutta tämä viikko on jo imenyt musta lähes kaikki mehut. Mä olen melkoinen kiireestä ja täydestä kalenterista stressaaja ja mua jotenkin uuvuttaa jo se pelko, että ehdinkö ja jaksanko ja kykenenkö nyt varmasti kaikkeen.

Illalla aina huomaan, että hyvinhän se sujui tämäkin päivä stressin tunteesta huolimatta, mutta siinä samassa jo panikoin seuraavan päivän työkuormaa ja aikatauluja ollen satavarma, että kaikki langat ei pysy käsissä.

kashmirhousut – H&M / pusero – Kaiio / takki – KappAhl (saatu) / tennarit – Puma / korvikset – Aarikka (saatu)

Tämä ja ensi viikko on vielä jaksettava todellista moniajoa, mutta sitten kalenteri näyttää taas väljemmältä. Kyllä sitä siis jaksaa tehdä pitkiä päiviä ja montaa asiaa rinnakkain aina hetken aikaa, kun tietää että kohta on taas hieman hiljaisempaa. Mutta hitto kun pääsis tästä turhasta stressistä eroon!

Kun vaan oppis ottamaan päivän kerrallaan ilman, että yhtä hommaa tehdessä jo panikoi siitä, että mitenkäs sen seuraavan projektin kanssa käy. Sitä mä arkeeni kaipaisin, pikkuisen lisää mielenrauhaa, Ja uskoa siihen, että kaikki tulee sujumaan ihan hyvin. Onhan sitä ennenkin pärjätty, niin miksi ei sitten myös huomenna ja ensi viikolla. 

Miten te hallitsette stressiä? Onko siellä ketään, joka olisi entinen megastressaaja, mutta sittemmin oppinut hallitsemaan kaaoksen tunnetta paremmin? Minäkin olen mieleltäni jo ihan hirmuisen paljon rauhallisempi kuin vielä joskus vuosia sitten ja päässyt irti katastrofiajattelusta, mutta kyllä tää vähän hiomista vielä kaipais.

Nappasin nämä kuvat eilen illalla muorinäytöksen jälkeen samalla, kun piipahdin työhuoneella hakemassa tavaroita. Meikki on lavalla hikoilun myötä jo kaikkea muuta kuin freesi ja vaatteiden vahdot saaneet tukkatötterönkin jo rakoilemaan, mutta halusin väsähtäneestä olemuksesta huolimatta ikuistaa tämän punaisen takin piristämän rentoiluasun.

Mustia ja harmaita talvitakkeja on nähty loskaisilla ja pimeillä kaduillamme jo ihan riittämiin, joten tämän talven trendikkäin ja pirtein takin väri on ehdottomasti kirkas punainen. Tämä KappAhlilta saamani villakangastakki löytyy sekä normimallistosta (S-L) että pluskoossa (L-3XL)! Oma takkini on kokoa XL.

 


 

Punaisena kukkiva Junarosen mekko on mielestäni ihan parhaimmillaan niukan nahkarotsin ja korkonilkkureiden kanssa. Halusin muitakin yhdistelmiä kuitenkin kokeilla, joten puin mekon viikonloppuna matalien viininpunaisten kenkien ja pitkän harmaan takin kanssa. 

Kyllähän nämä jälkimmäisetkin yhteen käy, mutta ei vaan läheskään yhtä hyvä ja voimakas kokonaisuus kuin tuon rotsin kanssa. Pidän kyllä pitkän takin pituudesta suhteessa helmaan, mutta vaalea harmaa jotenkin syö mekon sävyjä. Pitää ehdottomasti kokeilla mekon kanssa punaista pitkää takkia!

Kummat kamppeet sinä pukisit mieluummin päällesi?

Monivuotisesta korvakorusuosikistani, Aarikan Jalavasta, tuli syksyksi jälleen uusia kauniita värivaihtoehtoja. Näiden harmaiden lisäksi myynnissä on nyt mm. hempeän vaaleanpunaiset ja sammaleenvihreät versiot. Nämä harmaat ovatkin viime aikoina itselläni kiilanneet suosiossa mustien ohi! 

mekko – Junarose (saatu) / takki – Talk About / kengät – Betty London / korvikset – Aarikka (saatu)

Viime päivien syyssää on ollut niin kaunis ja kirkas, että piti jälleen kaivaa ihan aurinkolasit esiin sadekauden jälkeen. Tämä on mielestäni ehkä vuoden parasta ja kauneinta aikaa. Voi kun jatkuisi tällaisena nyt useamman viikon ja saatais nauttia ihanasta syksystä sateiden tai aikaisin saapuvan lumen sijaan.


”Pystyraidat hoikentaa”, kuuluu ikiaikainen mantra ja vaakaraitaa puolestaan pelätään, kun se kuulema niin hirmuisesti leventää. 

paitapusero – KappAhl XLNT / mammasukkikset – H&M Mama / kengät – Betty London / korvikset – Aarikka (saatu)

Itselläni on tähän saakka ollut kaapissa vain vaakaraitaa, mutta tänään asiaa tuli muutos. En ostanut tätä KappAhlin XLNT-malliston puseroa kapeampi siluetti mielessäni. Minulla vaan tuli se päällä raikas ja dynaaminen olo.

Peilistä katsoi sellainen aikaansaava ammattilainen. Yhtään en kyllä tiedä, että minkä alan ammattilainen, mutta hyvä fiilis kuitenkin monella tapaa. Aivan loistava syy kiikuttaa vaate kassalle. 

Aikaansaava ammattilainen suuntasikin paitakaupoilta suoraan töihin ja olen tänään viettänyt ensimmäisen hieman pidemmän päivän täällä työhuoneella. Vitsit miten paljon sutjakkaammin sujuukin kuvankäsittely ja laskujen kirjoittaminen täällä kuin kotona. Vai tämä paitako sen reippauden olon aiheutti?

Ei hätää, en aio mihinkään ihmisten ilmoille tälleen pelkällä paidalla ja sukkahousuilla. Oli vaan pakko saada pusero heti kuvattua. Hieman housumaisempaa alaosaa tuo kaipaa, etenkin kun sivuilla on melko pitkät halkiot. 

Jos tämä 100% viskoosia oleva paitapusero kiinnostaa, niin se löytyy verkkokaupassa TÄSTÄ. Minulla on päällä koko XL.

Ja mitä näihin raitahommiin tulee, niin TÄÄLLÄ lisää aiheesta.

Itse kuittaisin ikuiset raitalässytykset niin, että aivan hiton se ja sama. Perse ei kapene tai levene tippaakaan olipa raidat miten päin tahansa. Oma fiilis ratkaisee voiko jotain päällen pukea.