02.08.2017

Posted at 14:35h in Yleinen by
0 Likes

Näin se vaan sininen on salakavalasti hiipinyt jo ihan näkyväksi osaksi pukeutumistani. Edellisessä asupostauksessa siniharmaa pitsimekko, vaaleansininen farkkurotsi on ollut kesän käytetyin vaate ja viimeisin vaateostokseni on jälleen sinistä.

Ja minä kun olin vuosikausia niin suunnattoman syvällä sini-inhossani. Mutta on se hyvä, että tiukimmistaankin pukeutumisperiaatteista pystyy ajan myötä luopumaan, sillä näyttäähään tämänkin asun sävyt nyt ihan sairaan hyviltä!

toppi ja housut – H&M / takki – Lindex / sandaalit – Benetton / korvikset – Viaminnet (saatu) / rannekoru – Salmiak Studio

Viimeisin vaateostokseni on siis tuo Lindexin ohut takki. Himottelin sitä jo talvella täysihintaisena, mutta jätin silloin vielä kauppaan. Nyt sitten -70% alennuksessa en enää vastustellut mielitekoani, vaan maksoin huitulasta ilolla 15 euroa. 

Tämä asu on taas oiva esimerkki pakkomielteestäni hihojen ja lahkeiden käärimiseen. Nilkat ja ranteet ovat lähes aina näkyvillä. Farkkutakkinikin hihat ovat olleet käärittynä lähes koko kesän. Vasta, kun lämpötila ihan oikeasti pakottaa, suostun peittämään nilkkani ja suoristamaan hihani. 

Minut on siis ilmeisesti onnistuttu aivopesemään ainaisilla pukeutumisohjeilla joiden mukaan omenan kannattaa näytää ne vartalonsa ainoat kapeat kohdat. 😀

No, omasta mielestäni nilkkojen ja ranteiden paljastaminen tuo usein asuun keveyttä olipa sitten minkä mallinen ihminen tahansa. Voisikin ehkä ottaa jollain asulla aiheesta vertailukuvat!

 


30.07.2017

Posted at 20:33h in Yleinen by
0 Likes

Kerrankin on työpäivänä kuvattu asu, joka on jotain muuta kuin lököttävät housut ja teeppari. Tämän päivän hommana oli ristiäiskuvaus, joten piti kiskoa päälle pikkuisen nätimpää rättiä. Olin alunperin laittamassa ihan toista mekkoa, mutta olin yksin kotona enkä onnistunut saamaan sen koltun vetskaria itse kiinni, joten jouduin muuttamaan suunnitelmaa.

Loppujen lopuksi tämä päälle päätynyt leninki olikin huomattavasti sopivampi aurinkoisen kesäpäivän herkkään juhlaan kuin se ajattelemani tummempisävyinen kotelomekko.

Olen aina tykännyt erilaisista pitsimekoista juhla-asuina. Musta pitkähihainen pitsimekko on luottoasuni esimerkiksi hautajaiskeikoille. Hopeanharmaassa pitsimekossa puolestaan olen juhlinut paritkin häät, punaisessa pitsimekossa taas muita kemuja. 

Tämä pitsimekkokokoelmani uuden tulokkaan sain Junaroselta. Siniharmaa ihan kevyesti helmasta kellottuva mekko on tämän kesän mallistoa, joten löytyy verkkokaupasta nytkin.

Tämä kaunis mekko sopii monenlaisiin juhliin. Riittävän juhlavasti asustettuna voisin mennä tällä vaikka häihinkin. Sävynsä puolesta mekko ei myöskään ole sidottu vain tiettyyn vuodenaikaan, vaan toimii niin kesällä kuin talvellakin.

Itselleni mekossa on kuitenkin parasta sen joustava materiaali. Se nimittäin tekee vaatteesta työkelpoisen, mikä tarkoittaa sille paljon enemmän käyttöä kuin monelle muulle juhlamekolleni. Missään joustamattomassa koltussa, kun ei todellakaan tehdä sellaisia kyykkyjä, joihin olen kuvatessa tottunut, tai kiivetä vaikka näppärästi korkealle jakkaralle.

Oma mekkoni on showroomilta saatu mallikappale, joten se on kokoa M. Mekkoa on saatavilla kokoon XXL saakka. Jos hihattomuus ei ole oma juttu, niin tätä nättiä pitsiä samassa sävyssä saa muuten myös 3/4 hihaisena mekkona!

mekko – Junarose (saatu) / sandaalit – Crocs / rannekoru – Salmiak Studio

Jos olisin ollut juhlissa vieraan ominaisuudessa, olisi mekko ehdottomasti saanut koristeekseen juhlavammat ja kauniimmat kengät. Nyt kuitenkin mentiin käytännöllisyys ja mukavuus edellä, joten pistin jalkaan Crocsin kiilakorkosandaalit. Niillä jaksaa seistä ja kävellä useamman tunnin ja ne ovat pehmeän pohjansa ansiosta kirkossa tassutellessa hiljaiset. Minulla on Crocsin kiilakorkoja läjä ja ne ovat jo monta vuotta olleet luottokenkiäni työtilanteisiin, jotka vaativat mekon.

Tässä asussa oli kyllä tosi nätti ja mukava olo!

 


23.07.2017

Posted at 19:50h in Yleinen by
0 Likes

Mahtava miniloma majakkasaaressa on ohi ja ollaan taas kotona. Otin paljon kuvia Kylmäpihlajasta, joten postausta sieltä kyllä tulossa, mutta en vielä jaksanut käydä kuvasaaliin kimppuun. Olen nimittäin ihan poikki ja töttöröö, koska onnistuin sitten urpo polttamaan itseni tänään aika huolella. Tässä instakuvassa ei vielä tilanne näytä kovin pahalta, mutta olin pyörtyä, kun kotiinpäästyäni näin itseni peilistä.

Olen ihan rapu naamasta, yläselästä, olkavarsista ja dekolteelta. Ja olo kaikin puolin siis kipeä ja väsynyt. En tiedä miten se aurinkorasvan käyttö on aina niin hiton vaikeeta, kun sain mä sen tuubin kuitenkin kassiin saakka. Mutta joka kesä mä itseni kertaalleen poltan oikein kunnolla. Pöljä mikä pöljä.

Kylmäpihlaja-kuvia ennen siis vielä nämä yhdet asukuvat. Tällaista tylsää ja arkista perusmustaa, mutta asusteet ovat lähiaikojen Zadaa-löytöjä. Jos kirppissovellus Zadaa on vielä täysin tuntematon, niin voit lukaista lisää vaikka mun toukokuisesta postauksesta. 

Myin keväällä menestyksekkäästi monta kymmentä omaa tuotettani ja nyt kesän aikana olen tehnyt muutamia hyviä löytöjä itsekin. Näissä kuvissa Zadaa-hankintoja ovat sekä laukku että kengät. Näiden lisäksi olen hankkinut Zadaasta myös yhdet uudenveroiset vaaleat Vagabondin nilkkurit, jotka odottelevat nyt kaapissa syyskelejä. Vaatteita siis edelleen aika huonosti tarjolla plussakoossa, mutta asuste- ja kenkäuutuudet sovelluksesta tulee kyllä väijyttyä useamman kerran viikossa.

housut – Marks & Spencer / toppi – Cubus / takki – H&M / laukku – Marc O´Polo, 2nd hand / kengät – Minna Parikka, 2nd Hand

Ja mitkä kengät nämä viimeisimmät löytöni ovatkaan…. Minna Parikan pitsiset puputennarit! Kengät olivat kunnoltaan lähes uuden veroiset ja hintaa alle satasen. Huippulöytö siis. 

Nämä pitsiset pitkäkorvat ovatkin nyt jo pupukenkäperheeni neljäs jäsen. Minulta löytyi ennestään mustat mokkanahkaiset pupuballerinat, pinkit karvaiset tennarit ja vaaleanpunaiset maiharit. Olen siis melkoisen ihastunut pupunkorviin. 

Nyt mä taidan läträtä itseeni uuden kerroksen viilentävää after sun -voidetta ja menen murun kainaloon kyhjöttämään ja vaatimaan parantavia silityksiä. Jos siis kehostani löytyy joku kohta jota kivuttomasti silittää. Taitaa sitä palamatonta aluetta olla ainakin sääret! 😀