Ai että! Viikolla koetut hiostavat stressiaallot ja väsymys väistyivät kuin taikaiskusta, kun saavuin eilen alkuillasta Helsingin rautatieasemalle. Hyvä fiilis sen kuin kasvoi illan myötä mitä pidemmälle Iinan järkkäämät Jumpin Chill Out -blogibileet ehtivät. En todellakaan ollut osannut odottaa, että illasta tulisi niin huippu!

20120922-191325.jpg

Ehdin paikalle hieman ennen kuutta ja ehdin auttaa hieman muita tytsyjä juomien kaatelussa ym. järjestelyissä. Aika pian kuitenkin ihania kutsuvieraitakin alkoi valua paikalle. Ei muuta kuin viinilasit käteen höpöttämään ja tutustumaan. Ja molempia tosiaan harrastettiin ahkerasti!

20120922-191337.jpg

Vaikka emme oikeastaan kukaan tuntenut toisiamme entuudestaan, niin yllättävän nopeasti liiketila täyttyi iloisesta puheensorinasta ja paljosta naurusta. Oma työviikon aikainen epäsosiaalisuuteni ja koneen ääressä erakkona istuminen ”kostautui” ihan käsittämättömänä alkuillan levottomuutena ja koko illan kestäneenä puheripulina.

Tuntui, että oksensin sanoja suustani todellakin ajatuksenjuoksua nopeammin. Pahoittelen siis kaikkia niitä traumoja joita huonoilla jutuillani kanssaeläjille mahdollisesti aiheutin. (Sori Nea nukkapalloista ja muusta! 😀 )

20120922-191350.jpg

Haalareitakin soviteltiin ahkerasti ja se jos mikä aiheutti naurunpyrskähtelyä. Sillä totuushan on, että ei tuossa Jumpinissa kukaan onnistu näyttämään miltään muulta kuin huvittavalta. Mutta ehkä noiden suosio piilee juuri siinä. 😀20120922-191359.jpg

Ilta oli siinä määrin hauska ja onnistunut, että itse lähdin vielä melko ison jengin kanssa jatkamaan parin juoman verran baariin. Miten huikeeta tutustua niin monen uuden kivan ihmisen kanssa. Turhaan olin jännittänyt kekkereitä ja vieraiden ihmisten paljoutta.

20120922-191408.jpg

Lähetänkin täältä nyt erityiskiitokset kaikille teille jotka olitte mukana tekemässä kekkereistä niin viihtyisät! Ja extrakiitokset sille sitkeälle sissiporukalle joiden kanssa jatkettiin juttua siellä teinibaarissa, jossa tunsin itseni tosi vanhaksi aina siihen saakka, että joku minun ja ihanan uuden tuttavuuteni Assin seuraan tanssilattialla liittynyt mimmi luuli minua 24 vuotiaaksi. Huikeeta!

Mutta kun kerroin ikäni, oli tytön seuraava kysymys, että olemmeko kenties äiti ja tytär. Ööö.. ihan hyvin pähkäilty.. kyllähän kolmekymppisellä naisella tietysti vois olla täysikäinen tytär jos olis alottanut lasten teon ala-asteella. 😀 Tässä vaiheessa tunsin itseni jälleen aika vanhaksi.

20120922-191439.jpg

Etsi kuvasta Veera.

Hyvillä fiiliksillä siis kipittelin sitten puolenyön aikaan rakkaan majoittajani Iinuskan viereen nukkumaan. Tai paremminkin kikattamaan, sillä taisimme sammua vasta joskus puoli neljän aikaan. Ei tehokasta hauskanpitoaikaa tuon naisen kanssa voi hukata nukkumiseen!

Eilen siis viiniä ja kekkeröintiä, tänään limua ja Prinsessapäiväkirjat 2 peiton alta katsellen edelleen kera Moksun. Eli nyt mä alan keskittyä tuohon monitasoiseen elokuvaklassikkoon ja huikeaan seuralaiseeni. Mahtavaa viikonloppua myös teille!

Niille haalareista kiinnostuneille jotka eivät kemuihin päässeet muistuttaisin, että Jumpin shopista voi vielä tämän ja huomisen ajan tilata noita mukavuus kotihaalareita -20% alennuksella koodilla BLOGIBILEET.

PS. Oma haalarini saatu ilmaiseksi Jumpinilta.


Matkoilla ollessa minulla on hillittön pakkomielle valokuvata erityisesti vanhoja mummoja ja pappoja sekä eläimiä. Myös ikkunoista roikkuva pyykki, kauniit porttikongit ja koristeelliset ovenkahvat ja kolkuttimet saavat aina kameran linssin kääntymään itseään kohti. Roomassa ei noilla kriteereillä sitten ehtinytkään muuta kuin painella laukaisinta.

Tässä olisi nyt sitten lauantai-illan piristykseksi muutamia Rooma-kuvia kaikille niille jotka pitävät suloisista karvakavereista.

20120908-174803.jpg

20120908-174859.jpg

20120908-174814.jpg

20120908-174825.jpg

20120908-174834.jpg

20120908-174842.jpg

20120908-174913.jpg

20120908-174939.jpg

Viimeisenä minun mukanani matkustanut Rekku the Great pikkuruisen Colosseumin edustalla. Kirpputorilta ennen reissua eurolla löytämäni karvaturrin seikkailuja voi muuten seurata hänen omalta Facebook-sivultaan. Reilussa viikossa Rekku on ehtinyt nähdä jo mm. Colosseumin ja Pantheonin ja kivuta lavalle Bluesjameissa. Mitä kaikkea mahtaa udella ystävälläni olla vielä edessä päin?


Mä aina matkoilla ihan sekoan tuon kamerani kanssa. En aiemmin ollut niin innokas lomakuvaaja, mutta tuo viime syksynä saamani Olympuksen Pen muutti asian ihan täysin. Matkoilla kamera pysyy kädessäni kuin liimattuna ja jos akku sattuu vaikka loppumaan kesken tai kuvaaminen on jostain muusta syystä hetkellisesti mahdotonta, minä olen ihan levoton.

Rakastan erityisesti kuvata paikallisia ihmisiä. Ohikiitäviä arkisia hetkiä, jotka näyttäytyvätkin minulle, matkalaiselle, erityisinä ja ikuistamisen arvoisina. Tänäänkin muistikortille ikuistui monia omaa arkeaan suorittanutta ihmistä.

Kuvien henkilöille tämä päivä oli luultavasti yksi monien samanlaisten joukossa, kun taas minua nämäkin kuvat muistuttavat upeista arjestani poikkeavista hetkistä jotka vietin kaukana kotoa.

20120906-001335.jpg

20120906-001341.jpg

20120906-001349.jpg

20120906-001404.jpg