20130706-212801.jpg

Ihana, mahtava, upea kesäpäivä takana! Vietin päivän vanhan lapsuudenystäväni ja hänen perheensä kanssa veneilemässä Helsingin edustalla. Upea sää, herkulliset eväät, mukava seura ja ystäväni suloinen 9kk ikäinen tytär, jonka kanssa ystävystyimme heti ensi kohtaamisella, tekivät tästä lomapäivästä ikimuistoisen.

20130706-213051.jpg

20130706-213106.jpg

20130706-213303.jpg

20130706-214224.jpg

Pikkuinen H oli kyllä mahtavin tapaamani vauvaolento pitkään aikaan. Tyttö on kuulema viime aikoina vierastanut kovasti uusia ihmisiä, mutta me tultiin heti loistavasti juttuun yhdessä. Johtuneeko siitä, että H koki minun ehkä olevan samalla tasolla kanssaan minun pöristessä, kiljahdelessa ja näytellessä kieltäni yhdessä hänen kanssaan. Oltiin siis ihan samalla aaltopituudella ja viihdyttiinkiin sylitellen pitkin päivää.

20130706-213409.jpg

20130706-213442.jpg

20130706-215524.jpg

Mekko/Part Two, sandaalit/Vagabond (saatu), aurinkolasit/Dolce & Gabbana (saatu), laukku/lainassa Iinalta

Päällä oli yksi tämän kesälomareissun suosikkivaatteista, Part Twon trikoomekko, jonka sain viime viikolla äidiltä. Mamma oli ostanut mekon alesta itselleen, mutta todennut, ettei se sittenkään ollut hänelle hyvä hihoista, joten leninki vaihtoi omistajaa.

Musta siisti trikoomekko on ehdottomasti sellainen vaate, jonka pakkaan aina mukaan reissuilleni. Passaa asusteita vaihtamalla arjesta pieneen juhlaankin.

20130706-213319.jpg

Lomaa on onneksi jäljellä 9 kokonaista päivää. Vielä ei siis tarvitse uhrata ajatustakaan työlle. Aion siis jatkaa upeasta kesästä nauttimista vielä ihan täysin täysillä. Life is good.


Heippa hei kaikille ja terveiset täältä vaarojen katveesta! Loma on sujunut ihanasti ja säiden jumalat ovat todellakin olleet lomailijan puolella.

20130702-133847.jpg

Käytiin murun kanssa pari kertaa mato-ongella. Tässä iloinen kalamies kovin ylpeänä saalistaan.

20130702-133856.jpg

Minä puolestaan ongin ahvenen, mutta en minä siihen koskea uskaltanut. Niin kuin en matoihinkaan. Varsinainen omatoimikalanainen siis. 😀

20130702-133922.jpg

Mammalla on taas second hand -putiikki torin laidalla niin kuin oli viime kesänäkin. Siellä oli myynnissä vaikka mitä ihanaa. Astioita, koruja, kenkiä ja sisustusjuttuja.

20130702-133930.jpg

Seasta löytyi myös jotain nostalgista, nimittäin minun rippimekko! Vaaleansininen kukkamekko on siis vuodelta 1996 ja merkiltään Vero Moda. Muistan sen maksaneen 99 mk. Eli kyllä, minutkin on joskus nähty vaaleansinisessä kukkamekossa! Mutta kuvatodisteita siitä ei kyllä ole.

20130702-133941.jpg

Lomailun seassa olen joutunut hieman tekemään tylsiäkin juttuja, kuten veroilmoituksen lisäselvitystä. (yöks) Mutta, kun toimiston siirsi aurinkoon, ei homma tuntunut enää lainkaan niin tympeältä. Toivotaan siis, että täällä edes hieman läski tummuisi.

20130702-133958.jpg

Maisemat Vuokatin vaaran päältä ovat edelleen yhtä upeat kuin muistoissani. Tuonne on vaan joka ikinen kerta Sotkamossa käydessä päästävä. Kaikki nuo metsä ja järvet, ne on yhtä kuin koti ja juuret.

20130702-134015.jpg

Yksi ilta ehdittiin viettää kavereiden kanssa grillaillen ja juomia nautiskellenkin. Ulkona auringonlaskussa syöminen on ihan juhlaa tllaiselle kerrostaloasujalle.

20130702-134022.jpg

Talviturkki lähti kotilampeen. Mutta se oli aikana ennen kuin olin silmästä silmään nähnyt sen kamalan tappajahauen siinä laiturin vierellä. Ainakin 20 senttinen hirviö oli kyseessä! 😀 En oo uinut sen jälkeen.

20130702-134037.jpg

Maailman parhaassa kahvilassa, Murusessa, on tietenkin tullut vierailtua jo jokusen kerran. Tänään taisin kuitenkin kohdata herkkuvitriniistä voittajani. Voitteko kuvitella niin suuren suklaakakun palan, että minä en jaksa sitä kokonan? En minäkään osannut ennen, mutta totta se on.


Minun juhla-asuni onkin jo nähtävillä edellisessä postauksessa, mutta tässä muutamia muita kuvia lauantain tunnelmista. Näistä rakkaan ystävän häistä teki ihan erityisen loistavat se, että pari oikein hehkui rakkautta.

Myös loistavasti n. 60 vieraalle mitoitettu sopivan intiini juhlapaikka upeine järvimaisemineen oli oikein omiaan luomaan tunnelmaa. Ohjelma oli hauskaa, puheet menivät sujuvasti, ruoka oli hyvää ja plaseeraus onnistunut, mutta kaikki ilman mitään ylmääräistä hössötystä tai pingotusta. Kaikin puolin todella onnistuneet ja ihanat juhlat joissa viihdyimme murun kanssa aamuyöhön.

20130701-190945.jpg

Morsian pukeutui kauniiseen ja simppeliin tylliunelmaan ja hiuksia koristivat kukat.
20130701-190954.jpg

Morsiuskimppu oli nippu muhkeita pioneja.

20130701-191005.jpg

Morsiamella oli päiväksi varattu kahdet kengät; valkoiset korkeat sandaletit ja hieman matalemmat siniset avokkaat illaksi.
20130701-191014.jpg

Upean (mutta vähän turhan lämpimän) ilman vuoksi suuri osaillasta viihdyttiin pihalla kylmiä juomia siemaillen.
20130701-191022.jpg

Kakun päältä ja hääparin pöydästä löytyi söpöjä sarjakuvahahmoja!

Vaikkavarsinaisia potretteja nappailtiin jo iltapäivällä heti vihkimisen jälkeen sekä hotellin sisätiloissa, että ulkosalla halusimme hyödyntää vielä laskevan ilta-auringon kauneudenkin kipaisemalla pikaiselle kuvaussessiolle laiturin nokkaan.
20130701-191308.jpg
En ymmärrä miten nuo toiset mimmit näyttää myöhään illallakin vielä noinkin hehkeiltä siinä helteessä. Kuten kuvasta näätte, niin mullahan ei ole naamassa enää pisaraakaan meikkiä. 😀

Tällä kolmikolla on taivallettu yhdessä jo lähes 20 vuotta. Asutaan nykyisin kaikki eri puolilla Suomea, mutta parhaista parhaimpien välit ei silti onneksi ole hyytyneet.

Päädyin muuten pitämään juhlassa ihan ex-tempore puheenkin hääparille. En ole koskaan ennen puhunut häissä, mutta nyt oli niin rakas ihminen kyseessä, että oli pakko avata suunsa. Ja kai minä ihan hyvin suoriuduin, sen verran moni kävi illan aikana puhettani kehumassa ja siitä kiittämässä. Mutta helppohan sitä on puhua rakkaille ja tutuille ihmisille, kun sen tekee suoraan sydämestään.

Yhteenvetona siis: upea päivä, upea hääpari.