19.05.2011

Posted at 22:17h in Yleinen by
0 Likes

Jei! Vihdoin ja viimein se löytyi. Nimittäin juuri sopivan mittainen ja etsimäni sävyinen maiharitakki. Niin loistavasti kun nahkartosissa viihdynkin, ei se ole keväällä ja kesälläkään oikea valinta ihan joka tilanteeseen. Juhliin kukkamekon kaveriksi se sopii, se jo nähtiin, mutta hillittömän määrän sekä kalustoa että akrobatiaa vaativille maakunnan eri puskiin suuntautuville kuvauskeikoille tarvitsin jotain hieman rennonpaa.

19052011_2

Monkin -50% aletangosta hieman reilulla kahdellakympillä löytynyt takki on ihanan pehmeää materiaalia ja se tuntui heti siltä kuin olisi tavannut vanhan ystävän. Sopivasti renttu ja skarppi yhtäaikaa.

Taskut nielevät riittävän määrän tarpeellista sälää paristoista ja akuista muistikortteihin ja linssinsuojuksiin eikä heinikossa tai hietikossa pyöriskelyäkään tarvitse liikoja varoa. Toki takki pääsee muuhunkin kuin työkäyttöön, mutta se oli  äärimmäisen loistava syy ylipäätään hankkia takki.

19052011_1

Ensimmäisenä työpäivänään farkkujen läpikuultavan sifonkipaidan ja kultaisten ballerinojen kaveriksi puettu takki pääsi kanssani tutkimaan tulevan lauantain kuvauspaikkoja Luvian tuulisissa merenrantamaisemissa.

Hääkuvaussesonki starttasi omalla kohdallani viime lauantaina ja tulevana viikonloppuna saan kunnian ikuistaa kolme rakkautta hehkuvaa vihkiparia ja olenkin jo ihan innoissani, sillä rakastan hääkuvauksia. Nyt vaan toivotaan kuvauksille suotuisaa keliä!


19.05.2011

Posted at 10:00h in Yleinen by
0 Likes

Ensimmäisenä tulee mieleen syvänpunaiset Leviksen viisnollaykköset jotka mamma toi tuliaisiksi New Yorkista keväällä -97. Sitten oli ne  lantiolla roikkuneet, lukioaikojen lemppareiksi muodostuneet kirkkaanpunaiset housut jotka ostin Gwen Stefanin coolit kuvat mielessäni vilkkuen Turun H&M:sta.

Tummanpunaiset punk-henkiset ruutuhousut puolestaan löytyivät edellämainitun ruotsalaisketjun Tampereen myymälästä miestenosastolta ollessani hiihtolomareissulla lukioaikaisen poikaystäväni luona. Mukavan pehmeät lähes viininpunaiset puuvillapöksyt tarttuivat mukaan Lindexin alerekistä  lähes viisi vuotta sitten.

Yhdeltä kesälomareissulta mukaan tarttuneet verenpunaiset ja tuskaisen kireät pillifarkut taas eivät toiveistani huolimatta venyneet niin paljon kuin olisin toivonut ja jäivät suureksi surukseni kaappiin.

Tuossa vain muutamia esimerkkejä kaappini kautta kulkeneista punaisen eri sävyissä hehkuneista lahjepareista. Kaikki niin rakkaita ja tuovat mieleen paljon mahtavia muistoja vuosien varrelta. Niin paljon kuin punaista rakastankin, olen harvoin osannut tai halunnut käyttää tuota leiskuvaa väriä yläosissa. Mitä taas tulee housuihin, hameisiin, kenkiin ja laukkuihin, niin punainen on ehdottomasti minun juttuni.

isabel_marant

Punaisia kenkiä löytyy tälläkin hetkellä kaapista ja ahkerasta käytöstä ainakin kymmenkunta paria, mutta omaksi suureksi harmikseni kaapin housuhyllyllä on ihan juuri upeiden punaisten pöksyjen mentävä aukko. Heräsin tuon puutteen vakaviiteen viimeistään sillä sekunnilla, kun näin tuon ylläolevan kuvan Net-A-Porterissa.

Minun ja noiden Isabel Marantin täydellisen väristen ja mallisten twilli-satiinihousujen välissä on valtameren ja 275 € lisäksi ylimääräiset sentit minun vyötärölläni ja takamuksessa. Se kun tuppaa olemaan niin, että mitä ekslusiivisempi merkki, sitä pienempi kokohaarukka. Me pylleröt saadaan tyytyä halpaketjujen trikooseen. 😀

punaiset_housut_asos

Asos tarjoaisi koon ja aivan upean värinkin huokeaan 40 £ hintaan, mutta malli ei oikein innosta, enkä usko sen olevan omalle kropalleni sopivakaan. 😛

Epätoivoinen punaisten pöksyjen metsästyskausi on nyt siis virallisesti avattu! Toisaalta ehdin kyllä jo miettiä sitäkin vaihtoehtoa, josko joku taitava ompelija voisi hurauttaa housut kasaan lempihousuistani (nähty esim. täällä) mallia ottaen. Juuri nyt harmittelen, että miksi, oi miksi en itse osaa tehdä vaatteita? Varmaan siksi, kun ei ole tullut opeteltua.. olisko noin. Mutta voisin väittää, että housut ei ehkä olis se helpoin rasti aloittaa opettelua. 😀

Vinkkejä rennoista, mutta silti istuvista upean punaisista housuista koossa suunnattoman suuri, otetaan mielellään vastaan. Myös innokkaat ja taitavat ompelijat voivat ilmoittautua. 😀


17.05.2011

Posted at 17:26h in Yleinen by
0 Likes

Olin jo ehtinyt sovitella kaupoissa pariakin punaista nahkatakkia ihastuneiden huokausten kera ennen kuin muistin tämän rotsin joka on lymynnyt eteisen kaapissa jo hetken. Käytin tuota siskolta saatua takkia jonkin verran silloin vuosia sitten, kun se minulle päätyi, mutta sen jälkeen se ehti levätä kaapissa odotellen uutta tulemistaan. Ja se uusi tuleminen tapahtui tänään.

170511_asu-01

170511_asu-03

ai mikä tuuli? Näinhän mä tukan just tarkoitin..

Valokuvaajakollegani, Samin, iPhonen Hipstamaticilla nappaamat (milläs muulla se ammattilainen kuvais kuin kännykällä.. 😀 ) kuvat eivät kerro totuutta takin väristä, vaan se on luonnossa sävyltään maltillisempi. Ehkä jonkinmoinen sekoitus tiilenpunaista ja viininpunaista. Vaikka ensisijaisesti olenkin lehdistä ja netistä kuolannut räväkämmän punaisia yksilöitä, niin omasta kaapista löytyneestä, 0 € kustantaneesta rotsista voi silti olla enemmän kuin iloinen.

Nyt täytyy vaan ottaa ”uusi” kaverini kovaan käyttöön, jotta se pian pehmenisi ja muotoutuisi paremmin päälleni. Sitä kun ei ole kaikenkaikkiaan minun eikä isosiskoni puolesta pidetty montaakaan kertaa, joten kokonaisuus tuntuu hieman uudenkarhealta ja jäykähköltä. Se on ehkä se syy, miksi se on vähälle käytölle minulla jäänytkin, mikä on todella typerää, sillä kyseiseen pulmaan ei tietenkään auta muu kuin ahkera erilaisissa vaativissa olosuhteissa rypeminen rotsi päällä. Kyllä tämä tyyppi vielä pehmiää, kun vaan otetaan kovat otteet käyttöön!170511_asu-02

Muuta huomionarvoista tässä tiistaisessa työasussa on minulle uusi värikombinaatio. Mustaa, punaista, hiekkaa!  Siinä ei ole yksi väri, eikä kahta, vaan kokonaista kolme! En tiedä olisinko itse tajunnut tämän yhdistelmän neroutta ellen olisi iskenyt silmiäni kyseisen värikombinaation varaan stailattuja asukokonaisuuksia selatessani Net-A-Porteria. Sieltä se ajatus sitten lähti. Mä olen jotenkin niin kauan pukeutunut lähinnä niin, että mustan kaverina on ollut korkeintaan yksi muu väri  joten tällainen kolmen osan yhdistely vaatii jo ihan toisenlaista rohkeutta ja ajatusmaailmaa. 😀

170511_asu-05

Mutta itse ainakin tykästyin kovin ja uskallan veikata, että tämä värikombinaatio saattaa päästä tavalla tai toisella päästä käyttöön toistekin. Ihan hyvinhän tämä vaatekaapin ja oman olemuksen väritysurakka on edennyt, vai mitä? 😀