Huolimatta siitä, että olen viimeksi eilen huidellut kylillä nilkat paljaana jalassani pelkät balleriinat, katsoin, että tänään on hyvä aika aloittaa taistelu vääjäämättä edessä olevia pakkasia vastaan. Tiedän, että vielä on aikaa haahuilla nahkarotsissa talvitakin sijaan, eikä karvalakkia tai muita arktisiin oloihin tarkoitetuttuja asusteita tarvitse ihan vielä käydä kaivelemassa ullakolta, mutta yksi kapine on sellainen joka pitää olla koko ajan käden ulottuvilla ja se on huivi. Tai oikeastaan paremminkin huivit, todella useassa monikossa.

Vuodenajat ja materiaalit vaihtelevat, mutta huivi on ja pysyy kaulassani, kun lähden kotoa. Vain hurjimmilla helteillä hengailen kaula paljaana, mutta silloinkin kassissani todennäköisesti kulkee jonkinmoinen rätti. Talvellakin usein tuntuu siltä, että takkikin voi olla vaikka hieman kevyempi, kunhan kaula on varmasti suojattu lämpimästi.

Mamma on neulonut minulle vaikka minkämoisia ihanuuksia kaulaan kiepautettavaksi ja ehdoton suosikkini 0n ollut kashmirlangasta neulottu Alina-huivi. Ja kun pehmoinen kashmir muutenkin on suosikkimateriaalini neuleissa, iski kuvissa näkyvä tuubihuivi välittömästi, kun sen Elloksen sivuja selatessani bongasin.

Elloksella on vähän väliä tarjolla jos jonkinmoisia ”tilauksesi kallein tuote -40% alennuksella” -tarjouksia, joten heti kun sellainen taas silmiini sattui, klikkasin huivin ostoskoriin. Kamppailin hetken aikaa mustan ja tuon kuvassa olevan harmaan välillä ja päädyin lopulta harmaaseen, sillä totesin, että sen väristä huivia ei taida vielä eteisen lipastosta löytyä. Ja jos nyt niin käy, että käytössä väri alkaa tuntua vieraalta ja vaalealta, niin luonnonmateriaalinhan saa värjättyä.

Hintaa tuolla La Redouten kashmirtuubilla on 69 €, mutta -40% alennuksen jälkeen maksettavaa jäi vain himpun yli neljäkymppiä. Eli hirmuisen vähän unelmanpehmeästä ja takuulämpimästä aseesta pakkasia vastaan. Minulla on käytössä useampikin saman merkin kashmirneuletakki ja olen ollut niihin tyytyväinen, joten tiedän saavani edullisesta hinnasta huolimatta paljon ihanuutta. Pehmoisiin neuleisiin kääriytyessä talvi ei tunnu yhtään niin uhkaavalta.


Hahhahhaaa!!! Ai hitto, mun ja murun sunnuntaina Satakunnan museolla otetusta kuvasta tuli ihan huikee! (kertoilin kuvauksesta, ja näyttelystä johon se liittyy, TÄÄLLÄ)

20121001-173500.jpg

Musta tää näyttää enemmänkin siltä kuin tässä olis äiti ja poika kuin pariskunta! Olen tuossa paitapuserossani, hatussani ja hymyttömässä olemuksessani sellaisen keski-ikäisen lesken näköinen. ”Varakas kauppiasmieheni kuoli, kun poika oli viiden vanha ja siitä lähtien olemme eläneet kaksin perintörahojen turvin. Onneksi aikuinen poikani asuu edelleen kotona ja huolehtii äidistään”. 😀

Mutta onpahan kerrankin meistäkin joku upea yhteiskuva!


Törmäsin perjantaina ja lauantaina parissakin blogissa (ainakin Uinon blogissa) kuvaan Lumenen Touch of Radiance -valopuuterin kannesta, jossa tutun Lumene -tekstilogon sijaan komeilikin vain hienostuneen näköinen kauno L-kirjain.

Loistavana yhteensattumana avasin sitten eilen ensimmäistä kertaa jokin aika sitten kirpputorilta eurolla ostamani vuoden -72 Jaana-lehden ja mihinkäs mainokseen minä tuossa 40 vuoden takaisessa naistenlehdessä törmäsinkään!

Sieltähän se selvisi, että mistään uudesta logosta ei puuterin kannessa suinkaan ole kyse, vaan kyseessä on uudelleen käyttöön otettu kosmetiikkasarjan alkuaikojen tunnus.

20120930-205742.jpg

Jotenkin ihanaa huomata, että nuo ihonhoitotuotteiden purkit ja purnukat neljän vuosikymmenen takaa ovat niin kauniita ja ajattoman näköisiä, että voisivat olla tuollaisenaan kosmetiikkaosaston hyllyssä jopa nyt vuonna 2012.

Siinä missä Lumene on suunnannut myöhemmin vahvasti myös Suomen rajojen ulkopuolelle, vedottiin 70-luvun mainonnassa vielä erityisesti siihen kuinka Lumenen tuotteet on suunniteltu nimenomaan kotimaamme koviin olosuhteisiin. Mainoksen teksti kertoo mm. seuraavaa:

”Oletteko ajatelleet, että tähän aikaan vuodesta (lehti ilmestynyt helmikuussa) ihonne joutuu kokemaan jopa 50 C lämpöeroja siirtyessänne sisältä ulos pakkaseen. Sen on lisäksi siedettävää jatkuvaa kuivuutta koko keskuslämmityskauden ja kuivien pakkasten ajan….”

”Lumene on kauneudenhoitosarja, joka on tehty hoitamaan ihoa oikein meidän ilmastossamme…..ajatelkaa mitä eroa on Pariisin, Lontoon ja Helsingin ilmastoilla. Juuri tämän eron vuoksi Lumenesta tuli menestys.”

Ja oikeassahan he olivat jo tuolloin. Lumene on ollut todellinen menestys kotimaamme kosmetiikkamarkkinoilla ja varmaan aika harvassa ovat sellaiset suomalaiset naiset, joiden meikkipussista ei olisi koskaan löytynyt yhtään Lumenen tuotetta.

Tuon vanhan mainoksen innostamana päätin esitellä ne Lumene-tuotteet, jotka itselläni ovat tehokäytössä.

HUOM! Silmämeikinpoistoainetta ja poskipunaa lukuunottamatta tässä esiteltävät tuotteet on saatu blogin kautta.

20120930-205800.jpg

Aamuisen kasvojenpuhdistuksen jälkeen kasvoilleni pääsee useimmiten jompikumpi vasemman puoleisen kuvan tuotteista. Jos kiire on niin kova, etten ehdi juurikaan vilkaisemaan peiliin, kosteutan naamani Arctic Aqua -sarjan sävyttävällä kosteusemulsiolla, jonka uskaltaa hyvän levittyvyytensä ja melko huomaamattoman värinsä vuoksi huitaista naamaan sokkonakin. Kuten tuotteen nimikin kertoo, niin kosteuttamisen lisäksi tämä keveä emulsio tuo kuitenkin hieman sävyä kalvakkaan aamunaamaan.

Jos aikaa on minuutti tai pari enemmän, valitsen usein erillisen kosteusvoiteen ja levitän pohjameikiksi loppukesän aikana loistavaksi osoittautunutta Vitamin C+ -sarjan heleyttävää BB-voidetta. Hyvinä ihopäivinä tämä on riittänyt oikein mainiosti ainoaksi pohjapakkeliksi peittäen ja tasoittavan juuri sopivan verran.

Kesänaamalla tuo sävy medium on ollut minullekin ihan hyvä, mutta nyt kun Roomasta saatu viimeinenkin päivetys alkaa hiipumaan, joudun kyllä ostamaan sävyn nro 01.

Sekä sävyttävä kosteusemulsio, että BB-voide saavat minulta plussaa siitä, että niistä löytyy aurinkosuoja. sävyttävässä SK 15 ja BB:ssa 20. Näiden avulla minunkin nassuni varmaan pelastui kesällä palamiselta, sillä erillisen aurinkovoiteen käytössä olen kyllä uskomattoman unohtelevainen.

Muita meikkipussini vakioasukkaita ovat Touch of Radiance Crystal -korostushohde, poskipuna (sävy 1, Kuulaus), Blueberry Long-Wear Crystal -luomivärit (sävyissä 27 Kaislankukat ja 32 Veden välähdys) sekä väritön  kulmakarvageeli, joka on  ikisuosikkini jo monen vuoden ajalta.

Suomalaisuuden Lumenen tuotteissa huomaa ilahduttavasti siinä, että itseni kaltainen kalpeanaamakin löytää niistä itselleen sopivia sävyjä esim. aurinkopuutereista ja poskipunista. Kovin tummia ja näyttäviä sävyjä kun ei omille haamuposkilleen viitsi sutia.

Illan koittaessa olen jo vuosien ajan luottanut sotamaalauksen poistossa Lumenen vedenkestävälle meikille tarkoitettuun silmämeikinpuhdistusaineeseen. Muitakin olen matkan varrella joskus kokeillut, mutta aina olen palannut tuttuun ja luotettavaan. Tällä litkulla on kaikki aina irronnut ilman ylimääräistä hinkkausta ja aiheuttamatta minkäänlaista ärsytystä yleensä kovin herkille silmilleni. Suosittelen.

Jo keväällä testiin saamani Natural Bronze itseruskettava kasvovoide lojui kuukausitolkulla kaapissa ilman, että uskalsin siihen koskea. Olen melko pelokas mitä itseruskettaviin tulee, sillä kokemukseni ovat muutamaa harvaa poikkeusta lukuunottamatta olleet aika kehnoja. Useimmat tuotteet kun vaan tuntuvat jo yhdellä käyttökerralla tuovan liian huomattavan sävynmuutoksen vaalealle iholleni.

Muutama viikko sitten päätin kuitenkin rohkaista mieleni, sillä ajatus siitä, että kesän aikana astetta terveemmäksi muuttunut kasvojen väri kestäisi edes hieman pidempään, alkoi kovasti houkutella. Ilokseni sain todeta tämän Lumenen tuotteen kelpaavan jopa tällaiselle itseruskettavia yleensä kammoavalle.

Levitys on kevyen emulsiomaisen koostumuksen todella vaivatonta ja tuoksu on todella mieto sekä miellyttävä. Lopputuloskin ilahduttaa, sillä kyseessä on hyvin kevyt ja luonnollinen päivitys ilman ainuttakaan ikävää raitaa. Tykkään ja aion ehdottomasti jatkaa tuotteen käyttöä pari kolme kertaa viikossa läpi talven.

Sellaisia Lumene-suosikkeja minun meikkipussissa! Mitäs teiltä löytyy?