13.12.2012

Posted at 09:14h in Yleinen by
0 Likes

Pääsin eilen Cutrinin bloggaajille järjestämässä tilaisuudessa istahtamaan kampaajan eteen pikaisesti pöyhittäväksi lumituiskussa talsimisen jälkeen. Sain sitten samalla kätevästi hieman kuvamateriaalia siitä miten tukka taipuu maanantaista versiota sekaisemmaksi ja kuohkeammaksi kampaukseksi.

Cutrinin pääkouluttaja Tarmo Korpi toteutti näppärästi muutamassa minuutissa toiveeni sotkuisesta ja huolettoman näköisestä pörrötukasta. Kerroin Tarmolle, että haluan pitää hiukseni aina uudelleen muotoiltavina ja pehmeinä enkä siis yhtään tykkää sellaisesta lakalla tönköksi pakotetuista virityksistä.

Tarmo tarttuikin omaan lemppari muotoilutuotteeseeni hiuspuuteriin ja muotoili hiukseni pääosin sen avulla. Tykkään hirmuisesti hiuspuutereista, sillä sen avulla puhtaaseen ja liukkaaseenkin hiukseen saa mukavasti tekstuuria ja karkeutta. Ja mikä parasta, hiukset säilyttävät joustavuutensa ja pysyvät siksi uudelleen muotoiltavina pitkin päivää. Minä nimttäin tuppaan huomaamattani hieromaan hiukseni milloin minkäkinlaiseen asentoon. Sitten peiliin katsoessa on mukavaa pystyä sukimaan karvat jälleen takaisin oikeisiin suuntiin.

Kauhistelin aluksi sitä määrää jonka Tarmo hiuspuuteria pehkooni tuputteli, mutta kyllä se kaikki sinne upposi, kun hieman työsti. Hiuspuuterin lisäksi karvakasaani suihkuteltiin lopuksi hieman Cutrin CHOOZ Multisprayta kiinnitykseksi ja tuomaan hieman kiiltoa.

Ja ta-daa! Tältä se tukka sitten pikamuotoilun jälkeen näytti. Tykkään. Sopivasti sekava ja huoleton. Mutta miksi mä en ikinä saa itse laitettua tuokkaa tuolla tavalla sopivan sekaiseksi? Vuosia oon harjoitellut, eikä vieläkään suju. 😀

Viimeinen kuva: Pekka Mustonen, muut kuvat: Iina


12.12.2012

Posted at 06:25h in Yleinen by
0 Likes

Pääsin eilen pidetyssä lehdistönäytöksessä kurkkaamaan Nanson ensi kevään mallistoon ja kävi kuulkaa sillä lailla, että mulle pukkaa oikein ostoslistaa. Olen jo useamman vuoden ollut kiinnostunut Nanson vaatteista ja joka mallistosta on yleensä löytynyt pari omaan makuun kolahtanutta juttua. Toista on kuitenkin ensi vuoden puolella, sillä kauppoihin rantautuu pitkä liuta ”ihana!”, ”pakko hankkia” tai ”niiin, mun näköinen” -henkäyksiä kirvoittanutta vaatetta.

Minulla on iso läjä kuvia tulevista uutuuksista ja pukkaan niitä tänne, kunhan ehdin kuvt paremmin käymään läpi, mutta tässä kuitenkin ensimmäisenä ”tahtoo”-listalla komeileva tuote. Mä vaan rakastan housuja tollaisella lasketulla haaralla.

20121212-010922.jpg

Kuten kuvistakin voi lukea, niin kyseessä tosiaan Katri Niskasen suunnittelemat pökät (ja paita myös). Katrin syksyllä Nansolla ilmestynyt mallisto saa keväällä varsin upeaa jatkoa.

Onneksi lähin Nansoa myyvä putiikki (Porin Casa Ratsula) sijaitsee melkein mun vieressä, niin on lyhyt matka kulkea kyttäämässä koska ostoslistallani lymyilevät ihanuudet saapuvat kauppaan. Hankintalistalla Noiden housujen lisäksi ainakin hame tai parikin..


10.12.2012

Posted at 20:29h in Yleinen by
0 Likes

Onni on murun nälkäiselle ja kiireiselle tyttöystävälleen tekemä eväsleipä nautittuna junassa matkalla ihanan ystävän luo. Ja tuollainen onnen hetki on meneillään juuri nyt tässä kirjoittelun lomassa.

Kuten jo aamuisesta postauksesta ilmi kävi, niin parantelin tänään räkätaudin runtelemaa itsetuntoani (se punoittava nokkainen limanuljaska peilissä ei ollut todellakaan kaunis näky) Maikun käsittelyssä, kun pistimme tukkani takaisin ruotuun.

20121210-185259.jpg

Mietin eilen illalla nukkumaan käydessäni edessä olevaa kampaamokäyntiä ja sain aikaiseksi hirvittävän kriisin, kun totesin, ettei toivomuslistallani ole tällä kertaa sivusiiliä, piilokaljua, överilyhyttä pystytukkaa tai mitään muutakaan menneille vuosille niin tyypillistä tukkaminua.

Kaiken tuon sijaan totesin haluavani pitää saavuttamani pituuden edessä, jatkaa värin suhteen melko luonnollisella linjalla toivoin ylipäätäänkin varsin pehmeää ja jopa huomaamatonta lookkia.

Iski hirvee masis. Olin varma, että nyt se tulee, jos ei nyt ihan vielä kuolema, niin ainakin vanhuus. (Mikä tää on tää hirvittävä ikääntymisen ahdistus, joka mua nyt vaivaa?) Naureskeltiin sitten Maikun kanssa, että seuraavaksi se on sitten tyvipermis ja latvojen tasaus. 😀

20121210-185254.jpg

Tämmönen siitä sitten tuli. Koskaan ikinä ei ole kampaamon lattialle jäänyt vierailuni jälkeen niin vähän karvaa kuin tänään. Ei niistä olisi kuin onnettomat kainalokarvaimplantit taiteillut. 😀

Tänään kuontalo oli pipon käytön vuoksi mallia pitkin päätä, mutta mitä luultavimmin tukka taipuu myös astetta pöyheämmäksi ja sekaisemmaksikin versioksi. Pitänee testata päivänä jolloin korvia ei tarvitse huurruttaa pihalla.

Uuden tukan lisäksi kuvassa uusia asioita edustaa Elloksen alesta bongaamani pellavainen lyhyt jakkutakkiasia (mikä onkaan). Just hyvä tollanen hartioille heitettävä, kun tarvitsee jotain mikä on yhtä aikaa mukavaa, mutta skarpimpaa kuin villapaita.

PS.Montako viikkoa syntymäpäivän jälkeen on lupa kieriä ikäkriiseilyn aiheuttamassa itsesäälissä ja ”elämäni on ohi”-ahdistuksessa?