Heiiiiiii! Terkut täältä studiolta! Tuli tuossa vähän ohimennen ikuistettua tällaisen ”torkutin aamulla kymmenen kertaa ja töissäkin oli luvassa vain yksinäistä koneellä töröttämistä” -päivän ”eleganssi” ja pitäähän se nyt toki jakaa tännekin asti. Kameran takana oli jälleen työtoverini Nelly.

IMG_9677

Tylsyydestään huolimatta tämän päivän pukeutumisessa on useampikin huomionarvoinen asia:

  • H&M:n vahapintaiset farkut ovat uudet lempparityöhousuni. Ja tiedättekö minkä vuoksi? Siksi, että ne on mallia raskaus ja sen vuoksi osoittautuneet aivan loistaviksi työpäivien kyykistelyyn, kumarteluun ja kiipeilyyn. Ei vilku persvako vaikka mitä tekisin. Ja se on kuulkaa todella toivottu ominaisuus duunihousuissa. Sovittelin samanmoisia housuja normimimmmien osastolta, mutta olemattoman matalan vyötärön vuoksi en olisi voinut kuvitellakaan pystyväni liikkumaan housuissa ilman toistuvaa nostelua. Eli ensin tuli mammasukkikset, nyt vuorossa mammafarkut! Jos joku muu omenavartaloinen (tai lasta odottava  pallomaha) kiinnostui, niin housut löytyy TÄSTÄ.
  • Päälläni oleva Lindex Generous-malliston neulepaita on siitä harvinainen näky päälläni, että kyseessä on akryylineule. Niin paljon kuin koitan neuleissa suosiakin luonnonmateriaaleja, eksyy minunkin kaappini silloin tällöin joku epäilyttävä akryylikasa. Annoin tälle puserolle mahdollisuuden kivan värinsä ja tekstuurinsa sekä olemattoman alehintansa vuoksi. Ensikosketuksella materiaali on jopa petollisen mukavan ja pehmoisen tuntoista, mutta luonnonmateriaalien 6-0 voiton muistaa taas ulkona, kun paita ei lämmitä ja sisällä, kun se on hiostava. Mutta tällaisella en tiedä onko talvi vai ei -kelillä tämä menee päivinä jolloin ei tarvitse juuri hikoilla tahi palella vaan pysyy tasalämpöisesti rauhassa paikoillaan.
  • Kaulan ja kaksoisleuan peittävä palestiinalaishuivi on jo noin neljänkymmenen vuoden ikäinen ja kotoisin mamman kokoelmista. Omaan kaulaani huivi löysi tiensä jo yläasteaikoina ja on ollut siitä lähtien yksi rakkaimmista ja pitkäikäisimmistä asusteistani. Se on palvellut niin piknikvilttinä, festaripeittona, kuivana yläosana uimareissun jälkeen kuin kaulanlämmittäjänäkin ja jatkaa edelleen työtään mitä uskollisimmin.
  • Ensimmäistä kertaa punaisten Martensien saapumisen jälkeen vedin jalkaani jotkin muut kengät (lauantain baarikorkkareita ei lasketa) ja mitkäs ne sitten olivatkaan.. No, kenkäkaappini karmeaan kuntoon kahdessa vuodessa lompsitut luottopakit eli Cloun täydellisen mukavat bikerit. Se on aina tietenkin just näin, että vaikka omistaa sen sata paria kenkiä, niin päätyy silti aina käyttämään muutamia samoja. Fiksua.

Rakkaiden keinonahkahousujeni ratkettua korjauskelvottomiksi haaroista loppusyksystä olen yrittänyt metsästää uusia epätoivoisesti. Sopivia ehdokkaita ei kuitenkaan ole tuntunut löytyvän mistään omassa koossani ja olinkin jo hieman luovutusmielialalla.

Eilen kuitenkin päätin olla rohkea, ottaa pettymisen riskin ja sovittaa kaapissa lojuneita ratkenneiden housujen yhtä kokoa pienempia kaksosia. Juu, luit oikein, mulla oli ne samat housut myös koossa 44. Mutta olin viime syksynä siis käyttänyt koon 46 housuja niiden ratkeamiseen saakka. Muistan testanneeni pienempiä housuja joskus kuukausia sitten vetoketjun menemättä kuitenkaan kiinni, niinpä en ollut viitsinyt edes kaivaa niitä kaapista nelikutosten hajottua.

Eilen tapahtui kuitenkin ilahduttava ihme ja kerrankin joku vaate oli venynyt kaapissa ainaisen kutistumisen sijaan ja pöksyt menivät päälle vaivattomasti. Hallelujaa, nyt minulla on taas ”nahka”housut!

20130210-191642.jpg

20130210-191649.jpg

Takki-Lindex/housut-H&M/pellavainen raitapaita H&M/kengät-Dr. Martens/laukku-kirppislöytö

Kuten jo jossain postauksessa taisin sanoakin, niin mulla olisi tulevalla viikolla kuvaukset Iltalehden Ilonaan tulevaa juttua varten. Sovittiin tutun kuvaajan kanssa ajankohta keskiviikoaamupäiväksi ja mä olen nyt ihan paineessa, että mitämä pistän päälleni! Pari asua olisi hyvä kasata. Missä kamppeissa näyttäisin itseltäni ja edustuskelpoiselta? Ääää, onpas tää nyt vaikeeta.


Ollessani viisitoista Harley Davidsonit kiehtoivat minua jostain syystä kovasti. Huoneeni seinillä komeilikin tuohon aikaan useampikin harrikkajuliste joissa uljaat moottoripyörät kiiltelivät ilta-auringossa.HD-ihailusta huolimatta ei kiinnostus poikinut minkäänlaisia toimenpiteitä kaksipyöräisen saavuttamiseksi todellisuudessa enkä siis päätynyt ajamaan edes mopoa teini-iässä.

Ihan täysin en moottoripyöräkiinnostustani ole kuitenkaan haudannut ja yllätinkin Tommin tänään vastaamalla kyllä hänen kysymykseensä olisinko kiinnostunut lähtemään lähellämme järjestetyille MP-messuille. En yhtään himottele itse päästä koskaan ajamaan räyheällä kaksipyöräisellä, mutta katselen niitä mielelläni. Etenkin messuilla esillä olleet viimeisen päälle kustomoidut taidonnäytteet ovat mielestäni jo lähestulkoon taidetta. Oli pakko napsia muutamia kuviakin.

20130209-183313.jpg

Erityisen sympaattisia olivat Veteraanimoottoripyöräklubin osastolla esillä olleet vanhat Jawat ja Triumphit. Myös Vespojen retrovärit aiheuttivat ihastunutta huokailua. Voi sitä kromin kiillon määrää mikä messuilla oli. Kyllä oli pyörien omistajat viettäneet hetken jos toisenkin puunaten ja kiillottaen.

20130209-183321.jpg

Ehkä upeimmilla ja pikkutarkimmilla yksityiskohdilla varustettu pyörä oli ehdottomasti jonkun HIFK-fanin rakentama Red Cat -niminen pärrä josta nuo yllä olevan kollaasin kuvat ovat.

Bensatankkiin oli maalattu kuva jossa pantteri istui ylväänä kuolleiden jokerinarrien keskellä ja pantteriteema toistui monessa muussakin kohtaa. Pyörästä löytyi myös mm. HIFK:n mestaruusvuodet, seuran logo, perustamisvuosi ja paljon paljon muuta.

Vaikka tyyliltään maalaukset ja muut koristeet eivät itseeni kolisseetkaan ei pyörää voinut olla ihailematta. Sen rakentaminen on vaatinut uskomatonta paneutumista ja intohimoa. Tuo moottorilla varustettu taideteos oli vieressä komeilleen kyltin mukaan myynnissä, mutta hintaa en uskalla kyllä edes kuvitella. (löysin hintapyynnön netistä.. 42 000 €)

20130209-184359.jpg

Messuilla oli melkoiset määrät isiä poikineen ja mönkijöitä ja pikkuisia crossipyöriä allensa kokeilleet lapset olivat ihan innosta piukeana. On varmaan saanut illalla pyyhkiä melkoisen määrän roiskeita ajopelien ohjaustangoista, sen verran noiden pelien puikoissa päristeltiin. 😀

HD:n osastolla seuralaisteni huomio kiinnittyi lähemmäs kolmenkymmenentuhannen arvoiseen mattamustaan vrsc-pyörään. Ei se munkaan mielestä ruma ollut, mutta itse tiirailin kiinnostuneempana noita makeita niittikoristeisia satulalaukkuja. 😀

20130209-183328.jpg

Mutta mikä värikäs helmi alakerran peränurkasta löytyikään? Angry Birds -maalauksin koristeltu Hayabusa!  Aika huikee. 😀 Tämän ympärillä pyöri aika paljon innostuneita pikkuvesseleitä. Ihan yhtä hieno ei ollut tuolta takaa hieman pilkottava Twilight henkilöillä kuvitettu pyörä….

Että semmosta ajanvietettä tänään. Asukuvatkin tuli napattua, mutta tuuppaan ne vasta seuraavaan postaukseen. Sen verran piti pukeutua teeman mukaan, että kiskoin messuille lähtiessä ”nahka”housut jalkaan. Nahkaa näkyi messuyleisön päällä kohtuu paljon muillakin, etenkin liivien muodossa. 😀

Nyt väriä nassuun ja mekko päälle. Tänään juhlitaan Kinossa 1-vuotiasta radiokanava Eazyä!!!!