Sankko + karhupumppu, tiedättekö mitä niistä saadaan? Edullinen ja tilaaviemätön pesukone! Muuttaessani aikoinaan tänne Poriin opiskelemaan asuin ensimmäiset 1,5 vuotta ilman omaa pesukonetta. Asuin omakotitalon siivessä sijainneessa pikkuyksiössä ja sain toisinaan käydä vuokraisäntäni asunnossa pyörittämässä esim. isommat lakanapyykit, mutta en halunnut olla vaivaamassa herraa vähän väliä pyykkikoneenlainauspyynnöillä, joten pesin paljon pyykkiä käsin. Mamma kuitenkin neuvoi vanhan käsiä ja voimia säästävän karhupumppu-niksin ja pikkareiden käsinpuristelun sijaan humputtelinkin kalsareitani sankossa tulisuudelmalla aina siihen saakka kunnes muutin kerrostaloon, josta löytyi pesutupa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vaikka sittemmin on pesukone löytänyt tiensä ihan jo omaan asuntoommekin enkä ole enää karhupumpun tai edes pyykkivuorojen armoilla, niin minusta ei kyllä ole kuoriutunut mitään taidokasta superpyykkääjää. Olen 33 vuotias ämmä ja vieläkin toisinaan hieman epävarma vaatehuollon suhteen. Enkä edes ymmärrä miksi, jokaisesta tekstiilistähän löytyy nykyään ohjeet miten vaate tulee pestä. Mutta niin vaan huomaan tämän tästä miettiväni jotkut rievut kädessä, että voiko näitä nyt laittaa keskenään samaan koneeseen ja milläkähän pesuohjelmalla jokin olisi hyvä pestä tai, että voinko saada rakkaan neulepaitani pilalle, jos teen jotain väärin käsinpesussa. No, onneksi näitä tilanteita varten on äiti ja Tommi, jotka sitten kärsivällisesti vastaavat pyykkiurpon kysymyksiin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pesukoneemme käyttöohjetta ei ole näkynyt enää aikoihin ja vaikka etupaneelissa lukeekin lyhyt kuvaus kustakin pesuohjelmasta, ei niistä oikein ottanut selvää mihin mikäkin ohjelma sopii. Tommi ottikin sitten yksi päivä kynän kauniiseen käteen ja otti asiasta selvää googlettamalla. Tämän tiedonhaun perusteella kävi ilmi, että perus 40 asteen vaatepyykille käyttämämme ohjelma oli aivan turhan pitkä ja järeä siihen tarkoitukseen ja hommaan paremmin sopiva ohjelma tekee hommat n. puoli tuntia nopeammin. Sitä oli vaan aina valinnut sen yhden ja saman varman päälle -vaihtoehdon, johon oli tottunut, kun ei muusta oikein tiennyt. Nyt kun noiden pesuohjelmien tarkoitukset on kirjattu lapulle joka on tallessa koneen lähettyvillä, on tullut käytettyä huomattavasti useampia ja paremmin kohdennetuja ohjelmia.

Pesukoneen ohjeet kunnolla lukemalla voi siis A) säästää aikaa, B) säästää vettä ja C) säästää sähköä. Jos olet ollut kaltaiseni urpo, jolle ei pesukoneen eri toiminnot ole tuttuja, niin suosittelen kaivamaan ohjeet joko laatikon pohjalta tai valmistajan sivuilta!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Yksi syy näihin viimeaikaisiin pyykinpesuoivalluksiin on ollut tämä syksyn ajan käynnissä ollut Lenor-yhteistyö, jossa yksi tehtävänäni on ollut testailla heidän huuhteluaineitaan löytääkseni omat suosikkini. Tulokset ovat kyllä aivan selvät; valitsen huuhteluainetta käyttäessäni aina joko jomman kumman kepeistä Pure Care -sarjalaisista tai sitten pehmeän ja pitkään tuoksuvan Luxurious-sarjan Topaz Magnolian. Kaipaan kyllä pyykkeihini huuhteluaineen tuoman raikkaan tuoksun, mutta se ei saa olla liian hallitseva.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Miten tarkkaan te muuten syynäätte pesuohjelaput vaatteen ostovaiheessa? Minun täytyy myöntää, että usein tulee välitettyä vain siitä materiaalista ja pesuohjeiden tutkiminen jää vähemmälle. Mutta toisaalta, luonnonmateriaaleja suosiessa on yleensä melko varma myös siitä, että vaatteet saa puhtaiksi ihan omin keinoin. On nimittäin todella ikävä yllätys, kun vasta vaatetta ensimmäistä kertaa pyykkin laittaessa tajuaakin sen kaipaavan vaikkapa kuivapesua tai muita pesulapalveluja, itse kun ainakin olen ihan hirvittävän laiska viemään kamppeitani pesulaan asti, ehtivät aina lojua kuukausikaupalla odottamassa, että muistan asian.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Nykyään uudempien pesukoneiden kanssa tuntuu kyllä, että monia ennen ehdottomasti käsinpesuun kuuluviakin asioita varten on jo omat pesuohjelmansa, joten käsipesuhommien vihaamisen takia ei enää tarvitse jättää niin montaa vaatetta kauppaan. Itseä kyllä edelleenkin hieman epäilyttää esimerkiksi tuossa tämän syksyn suosikkikashmirneuleessa oleva ohje pesusta koneessa villaohjelmalla. Apua, en oo ikinä pessyt villaa tai kashmiria koneessa! Uskaltaisko sitä ihan oikeesti? Ehkä mä tällä neljänkympin neuleella nyt uskallan kokeilla. Onko teillä kokemuksia noiden villaohjelmien käytöstä? Saako lähes kaiken laittaa jo koneeseen?

Olen ilolla lueskellut teidän huiviarvontaan kirjoittelemianne pyykkitarinoita. Selkeästi näinkin arkisestakin asiasta muodostuu mitä erilaisempia muistoja. On mokailua, herkistymistä ekan vauvanvaatekoneellisen äärellä ja kauniita lapsuusmuistoja. Vielä ehtisi käydä kertomassa oman stoorinsa, siirsin osallistumisajan loppumista huomiseen iltapäivään, sillä en minä kuitenkaan voittajia ala nyt yöllä vuorokauden vaihtuessa arpomaan. Jos siis haluat osallistua Lenor-huivini arvontaan, niin kipaise TÄNNE. Julkistan voittajat täällä blogissa ja laitan heille myös jokaiselle meiliä. Ja taidan kyllä nostaa muutamia parhaita tarinoitanne samalla luettavaksi kommenttiboksin ulkopuolellekin. Pyykätessä roiskuu ja tunteet kuohuu. 😀


Muistatte ehkä. kun mietin muutama postaus sitten, että kuvakollaasit vois olla hyvä apu matkalaukkua reissuille pakatessa. Että hyväksi havaitut ja käyttöön päässeet ”palapelit” olisi hyvä tallettaa seuraavia pakkauskriisejä ajatellen. No, ajattelin sitten aloittaa näiden muistiinpanojen tekemisen ja kasasin Polyvoressa kollaasin samankaltaisilla vaatteilla ja asusteilla jotka löytyivät laukustani Wienin reissulla.

Travelling light

 

Jos haluat nähdä kollaasin tuotteiden tiedot (merkin ja myyntipaikan), niin tsekkaa ne mun Polyvoresta.

 

En tiedä miksi en ole tätä pakkauskollaasien tekemisen hienoutta ennen tajunnut, sillä olen harrastanut tätä samaa asiaa ihan paperille kirjoittamalla. Siinä vaiheessa, kun olisi jo pitänyt paiskoa kamoja kassiin, olen minä usein vasta maannut sohvalla kynän ja muistivihon kanssa ja listannut vaatteita joita aion pakata sitten kun siihen saakka pääsen. Koska olen yrittänyt miettiä vaatteiden yhteensopivuutta toistensa kanssa on vihossa listan perässä sitten ollut esimerkiksi tällaisia yhtälöitä:  ”nahkah.+raitapaita+nanso+pun.nilk.+pun.leo”, ”paljetti+kaiio+pun.nilk.+pieces pussukka”. Ota noista nyt sitten erkkikään loppupeleissä selvää, joten mitä jos pistäis saman visuaalisiksi ärsykkeiksi!
Elikkäs näin:
pakkaaminen
Postauksissa reissun asuja on näkynyt jo lentoasu TÄÄLLÄ, ilta-asu TÄÄLLÄ ja joku muuten vaan kokonaisuus TÄÄLLÄ.

 

Tommi tuossa just tuskailee, että ei kiinnostais kuulema laukun pakkaus työviikkoa varten. Koitin sitten ehdotella kivaa kollaasileikkiä hänellekin. Vois olla Tommi telineasentajan asukollaasit aika mielenkiintoisia työhaalareineen ja tennissukkineen. 😀

 

Itselläni tämän päivän pakkaustuskailut liittyi äsken paperiin käärimääni viimeiseen Joulupuu-lahjaan, jonka kävin anopin puolesta hankkimassa. Mä vaan olen ihan poropeukalo noiden lahjojen käärimisen kanssa. Meni hermo siinä räpeltäessä. Olis kannattanut sittenkin jonottaa siihen jalkapallojunnujen paketointipisteelle, niin ois päässyt ehkä vähemmällä korvien savuamisella. En aio enää hankkia lahjoja. Tai jos jonkun hankinkin (kummilapsosille on sentään hankittava), niin se on sitten tuo meidän talouden herra paketointimaisteri, joka sen teipin ja nauhojen kanssa painii.

 

Mites teillä sujuu pakkaushommat? (laukkujen tai lahjojen :D) Listoja, kollaaseja? Aina mukana vain tarpeelliset vai kuus kiloa ylimääräistä?

Mä olen jo ihan tunnettu siitä, että mun kampaamokäyntien välit venähtää aina ihan tuskallisen pitkiksi ja karvalakkia sitten peitellään keinolla jos toisellakin. Tälläkin kertaa edellisestä puleerauksesta ehti instagram-kuvien perusteella vierähtää 13 viikkoa! Nyt voin kyllä sanoa, että yritin kerrankin olla liikkeellä ihan ajoissa ja koitin varailla aikaa jo joskus lokakuulla, mutta Maikku oli silloin lomalla ja sen jälkeen jouduin kaksi kertaa perumaan ajan töiden takia ennen kuin nyt vihdoin tämän viikon keskiviikkona pääsin istahtamaan Glazen tuoliin.

En ole saanut vielä otettua tämän kummoisempia kuvia kuontalosta, mutta kyllä niistä nyt vähän väriä ja leikkausta näkee. Ihan noin sliipatusti mitä hiukset oli kampaajalta lähtiessä (värikuvat) tuskin osaan tukkaa pitää, vaan aika entisellä meiningillä tulen varmasti menemään, eli tupeerausta, takkua ja karvat pois naamalta.

tukka

 

Kerrankin minulle oli itsellä hyvin selvät sävelet Maikun luo mennessä, että mitä hiuksiltani haluan. Olen viime aikoina tykästynyt kovasti tuohon pitkään etuosaan, joten sen mittaan en halunnut liikaa koskettavan, mutta halusin molemmat sivut lyhyiksi. Värin puolesta halusin jatkaa sellaisella linjalla, että ei ole pelkoa ihan törkeästä juurikasvun rajasta, vaan halusin värin sulautuvan luonnolliseen sävyyni. Mitään vaalennushommia en enää missään nimessä halunnut sillä nuo raidoitukset veivät hiukseni todella huonoon kuntoon.

Toisaalta tuntuu, että mulla ei tukkatyyli muutu koskaan mihinkään, mutta kyllä tässä melkoisia muutoksia kuitenkin näkee, kun tarkastelee vähän pidemmällä aikavälillä. En ainakaan muista koska minulla olisi viimeksi ollut näin pitkää tukkaa kuin nyt. Siis tuo päällysosa on oikeasti omassa mittakaavassani aivan tolkuttoman pitkä.

TÄÄLTÄ muuten löytyy aika kattava postaus viime vuosien tukkatötteröistä!

PS. Vielä on aikaa osallistua Lenor-huivini arvontaan!!