*krhm* kevyttä omakehua ehkä tuossa otsikossa.. Mutta on se ihan oikeasti superihana, vaikka itse sen suunnittelinkin! 😀

Lenor-kampanjaa varten suunnittelemiani huiveja laitettiin jo jakoon Instagram-kilpailun kautta ja niiden voittajille pitäisi olla palkinnot matkalla, mutta nyt olisi sitten vielä toinen lupaamani huivierä arvottavaksi täällä blogissa!

Kuten jo aiemmin olen kertonut, niin sunnittelin huivin itsekkäästi omat turbaaniviritelmät mielessäni ja yhdistelin niistä tarpeista syntyneet toiveeni Lenorin toimeksiantoon, missä toivottiin, että inspiraation lähteenä käytettäisiin heidän tuotteidensa tuoksuja ja niiden luomia mielikuvia.

Alla näkyy suunnittelemani printti ihan kokonaisuudessaan, kyllä siitä taitaa raikkaan kesäisen tuulenvireen fiilis hieman välittyä, vai kuinka?

huivikuosi

Nyt näitä Lenor Topaz & Magnolian kepeästä kukkaistuoksusta tunnelmaansa saaneita huippudesigner Veeran suunnittelemia pehmoisia viskoosihuiveja olisi vielä tarjolla kymmenelle onnekkalle henkilölle.

Osallistuaksesi huivien arvontaan, kerro kommentiboksissa jokin pyykkäysmuistosi. Onnistuitko kutistamaan lempineuleesi nukelle sopivaksi? Värjäsitkö miehen kauluspaidat pinkeillä pikkuhousuillasi? Vai tuleeko mieleen joku ihana puhtaan pyykin tuoksuinen hetki lapsuuden kotona? Kaikenlaiset pyykkimuistot, hyvät ja huonot, ovat tervetulleita.

Kerro pyykkistoorisi ma 15.12. mennessä  ti 16.12. klo 15 mennessä ja muista nimimerkki ja sähköpostiosoite, jotta saan yhteyden, jos onni osuu kohdallesi. Jaossa siis 10 palkintoa joka sisältää tuon suunnittelemani huivin sekä Lenor-tuotteen.

EDIT: kilpailun päättymisaikaa muutettu!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Esittelin viime viikolla parilla kuvalla tuosta huivista kieputtelemiani turbaaneja, mutta koska pelkästä kuvasta ei juuri selviä kuinka ne syntyvät, niin kuvasin sitten taas pitkästä aikaa yhden turbaanitutorialin. Olkaa hyvä!


Ennen varsinaisen reissupostauksen tekoa, joka vaatii vähän tarkempaa paneutumista kauheaan kuvaläjään, pistän eetteriin keskiviikkona Frankfurtin välilaskulla Joannan kuvaamat kuvat matkustusasusta.

Niin kiva kun onkin päästä matkoille, niin se itse matkustaminen on kyllä aina suurimmaksi osaksi ihan suolesta. Kaikki se jonottaminen ja odottaminen ja laukkujen raahaaminen ja tuntien istuskelu kulkuvälineessä. Naurettiinkin Nooran kanssa, että oltiin melkoisen pahantuulisia ämmiä aina perille pääsyyn saakka. Listattiin vaan asioita jotka lentomatkailussa ärsyttää: lentokenttäbussit, hitaat lentoemännät, liian täydet matkatavarahyllyt, kiljuvat pikkukakarat, lennon myöhästyminen, hikiset vaihdot jne jne.. No, onneksi nämä ärtymykset jäi kyllä sinne Wienin lentokentälle ja osattiin muutenkin suhtautua niihin suht. huumorilla. Joskus on vaan vähän kärsittävä ja kitistävä päästäkseen kokemaan kivoja juttuja.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 housut-H&M Mama/college-Junarose (saatu)/kengät-Ellos/huivi-Asos/laukku-COS,2nd hand/matkalaukku-Rimowa, 2nd hand

Koska matkustaminen on itsessään jo sen verran stressaavaa puuhaa, niin sitä ei todellakaan voi tehdä epämukavissa vaatteissa ja siksi Junaroselta saamani college-paita olikin mitä parhain valinta lennoille. Alaosana toimi etuosastaan keinonahkaiset H&M:n Mama-osaston legginssit.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Olin ehtinyt viime vuosina sovitella montaakin harmaata collegea, mutta kaikissa oli aina jotain vialla; liian vaalea sävy, liian telttamainen malli tai jotakin muuta. Tämä Junarosen printticollege yllättikin sitten positiivisesti olemalla sekä hyvän mallinen, että itselleni passelin värinen ja tykkäsin vielä printistäkin, joten vihdoin ja viimein minäkin sain rennon collegen kaappini! Pusero onkin tässä parin kuukauden aikana saanut todella paljon käyttöaikaa etenkin töissä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Mammalta kesällä lainaan ottamani (voipi olla aika pitkä laina..) Rimowan alumiininen klassikko matkalaukku on osoittautunut reissuilla aivan mahtavaksi. Lyhyen reissun vähät kamppeet saa nakella laukkuun aika huolettomasti toisin kuin aiempaan Kiplingin pikkuruiseen lentolaukkuuni, jonka pakkaaminen tuntui olevan kamalaa tetristä huolimatta siitä oliko tavaraa paljon vai vähän. Tuo Rimowa onkin selkeän suorakulmaisen mallinsa ja kovan kuorensa vuoksi osoittautunut paljon toista laukkuani käytännöllisemmäksi.

Ainoana laukun miinuspuolena mainittakoon sen pyörien kovaääninen romina. Tässä kohtaa pehmeämpi pyöräisempi Kiplingin laukkuni vie pisteet kotiin hiljaisemmalla kulullaan. Tätä Rimowaa perässä mukulakivillä kiskoessa ei kyllä yhtään ihmetytä Venetsian päätös alkaa sakottaa pyörällisten matkalaukkujen raahaajia.

Mutta vaikka se itse matkustaminen ja paikasta A paikkaan B kamojen kanssa raahautuminen onkin melko nuivaa, niin mietin jo että mihinkäs sitä seuraavaksi lähtis. Kiinnostelis joku muutaman päivän loma yksin jossain kivassa kaupungissa.