17.04.2016

Posted at 00:52h in Yleinen by
0 Likes

Miksi pukeutumisen pitäisi joka päivä olla sitä kuuluisaa "parhaiden puolien korostamista"?  Tämä kysymys nousi mieleeni, tämän aiemmin linkkaamani isokokoisten naisten pukeutumismyyttejä -jutun yhtä kommenttia lukiessani.

Nimimerkin Amalia kommentin mukaan asut ovat kuulema "epätasalaatuisia". Ja siinähän kommentoija on aivan oikeassa, niinhän ne oli aivan erilaisia asuja jotka paljastavat ja korostavat ja piilottavat eri kohtia vartalostani. Mutta sitä mä en vaan tajua, että mikä siinä on se rikos.

Miksi on jotenkin huonoa, että normaalin ihmisen, joka elää ihan tavallista ja arkista elämää, pukeutuminen vaihtelee, on "epätasalaatuista" ja saa henkilön näyttämään toisina päivinä paremmalta jonkun toisen mielestä ja toisena taas jonkun muun? Kun kaiken lähtökohtana on kuitenkin se, että niiden vaatteiden käyttäjä on aina valinnut ne niin, että itse pitää näkemästään ja tuntemastaan. 

Olen joskus aikaisemmin esittänyt näitä samoja ihmetteleviä kysymyksiä koskien sitä usein toitotettavaa naisellisuutta. Itsekin kun kuulema olisin naisellisempi ja kauniimpi kuin tekisin niin tai näin? Mutta miksi se joku yleisesti määritelty naiselliselta näyttäminen pitäisi olla kaikkien tavoite? Miksi osa ihmisistä ei pysty hyväksymään sitä, että joku toinen ei ole kiinnostunut samoista ulkonäkö-spekseistä kuin itse?

"Makkarankuori pallonmahan päällä tai paksut jalat paljastavat shortsit nyt vaan eivät tuo Veeran tai kenenkään muunkaan plus-kokoisen naisen parhaita puolia esiin." 

Kuka ne parhaat puolet päättää? Jonkun mielestähän esimerkiksi minun vartalossa ei ole yhtään hyvää kohtaa jota kannattaisi korostaa. Joku toinen voisi sanoa, että "kivat kannut, korosta niitä". Kolmannelta kun kysyis, niin se sanois, että "no, sun jalat on varsin kivat". Mutta mitä sitä muilta kyselemään. Miksi antaa muille valtaa määritellä mikä omassa vartalossa on hyvää, taikka huonoa? Siitähän tuossa jutussakin oli nimenomaan kyse, että "hei sinä isokokoinen nainen, myös sinä voit ihan itse päättää millaisia vaatteita haluat päällesi pukea ja mitä vartalosi osia paljastaa tai peittää, sillä sitä määrittelyä ei tule kenenkään muun tehdä". Aina vaan riittää ihmisiä joiden mielestä kaikille ei kuitenkaan kuulu samat oikeudet päättää omasta ulkonäöstään.

Mulla oli tänään päällä mammafarkut, valkoinen t-paita ja paljettirotsi. Katsoin ulos lähtiessä peilistä, että kylläpä se vatsa tässä asussa nyt röllöttää. Mutta tiiättekö ei haitannut pätkääkään. Oisin toki voinut mennä vaatekaapille ja vaihtaa päälleni slimmaavan alustopin, valita eri farkut, pistää päälleni paidan, joka olisi tehnyt vatsastani jonkun ohikulkijan mielestä vähemmän epämiellyttävän ja ehkäpä vielä koittaa hämätä huomiota muualle jollain näyttävällä asusteella. Mutta kun ei tehnyt mieli. Ei kiinnostanut pätkääkään miettiä, että pitäisikö tämä vartalooni kuuluva iso vatsa nyt koittaa piilottaa ja kaikin tavoin korostaa jotakin mystisiä yleisesti hyväksyttyjä "parhaita puoliani", jotta yleisellä mittaristolla hyväksyttävämpi. 

Oli mukavat vaatteet. Oli aurinkoinen terassi. Oli hyvää seuraa. Oli hyvä olo itsestä. Sanokaa mulle yksikin syy miksi mun olisi pitänyt miettiä että mitä joku muu ajattelee siitä, että en valinnutkaan peitellä vatsaani ja korostaa jotain… (niin mitä?)

Siitä tosiasiasta ei tulla ikinä pääsemään eroon, että kaikkia ei voi omalla ulkonäöllään, olemuksellaan ja olemassaolollaan miellyttää. Ei kukaan meistä. Eikä kukaan meistä pidä kaikista ja kaikkien pukeutumisesta ja käytöksestä ja olemassaolosta. Joka ikinen kerta, kun vaikkapa tuollaisella lehtijutulla yritetään tuoda esiin sitä jokaisen oikeutta tykätä tsestään ja näyttää siltä miltä itseä huvittaa, tulee sinne joku sanomaan, että "joo joo, saa tehdä niin kuin tykkää, mutta eikö tuo tajua, että näyttää rumalta!"  Että aatella mikä rikos, kun loukkaan jonkun toisen esteettistä näkemystä vartaloni osilla.

Se on se meidän ihmisten ainainen ongelma, että me kuvitellaan oman mielipiteemme aina olevan ainoa oikea ja sellainen jota kaikkien muidenkin tulisi noudattaa. Olisihan se niin paljon kivempaa kun kaikki maailmassa miellyttäis just mun silmää ja olis mun makuun. 

No, kommentoija avasi vielä lisää asukuvieni "ongelmaa": "jokainen voi tietysti pukeutua niinkun tykkää, mutta jos tarkoituksena on jakaa tyylivinkkejä niin silloin voisi esitellä asuja, jotka oikeasti näyttävät tyylikkäiltä."

Niin. Kyllä joku roti tähänkin olisi oltava, ettei ihan minkä tahansa näköiset "jakaisi tyylivinkkejä". Voisko tähänkin jonkin tutkinnon tai näyttökokeen määrätä, mitä ilman ei sais itsestään asukuvia verkkoon laittaa. Ettei vaan joku sais huonoa esimerkkiä! Ettei vaan kukaan joutuis näkemään kun paksu lady pukeutuu shortseihin. Taas joku muu yrittää määritellä rajat ja säännöt kuka saa tehdä ja mitä. Tavallaan saa tehdä mitä vaan, mutta…

Me ollaan jokainen yksilöitä ja mä dokumentoin täällä mun omaa pukeutumista. Ne on just mun tynnyrimaha, isot hinkit, leveä perä ja paksut jalat (omasta mielestäni kyllä varsin kivat kintut!) joita mä puen. Ja mä puen niitä just niinku mua huvittaa. Mut yks viesti mulla on mielestäni kaikki nää vuodet ollu: "uskalla pukeutua just niin kuin haluat!"  Vinkkejä on maailma pullollaan, jokainen poimii sieltä täältä ne mitkä kokee omikseen. 

Olen blogivuosien aikana saanut viestejä teiltä lukijoilta, että joku on esimerkiksi rohkaistunut vuosien tauon jälkeen hankkimaan minihameen, kun nähnyt itsensä kokoisen naisen pukeutuvan lyhyeen helmaan. Samoin esimerkiksi parin vuoden takainen bikinipostaus auttoi kuulema useampaakin teistä empimisen jälkeen bikiniostoksille. Ja tää on just se miten tän kuuluukin mennä. Ihan meidän kaiken kokoisten naisten (ja miesten) tulee pukeutua just niin kuin itse tahtoo, siitä huolimatta, että aina joku tulee sanomaan, että "mutta kun toisella tapaa näyttäisit paremmalta". Siihen mä tahdon tän blogin kirjoittamisella ja omien arkisten asujeni julkaisemalla kannustaa. Joo, ei oo varmasti maailman muotipoliisien hyväksymää, mutta edelleen mä kysyn, että miksi ihmeessä pitäisi olla??

Joten ei muuta kuin kiitos tälle postauksessa lainaamalleni kommentoija-Amalialle, kun palautti pari päivää hukassa olleen kirjoitusinspiksen! Päästin jälleen kerran tän blogin punaiseen lankaan kiinni ja siinä langassa lukee, että "rakasta ittees ja pist päälles mitä huvittaa." 

PS. Jokohan pian voi kelien puolesta kaivaa shortsit esille?


16.04.2016

Posted at 21:39h in Yleinen by
0 Likes

Mä olen ollut nyt muutaman päivän vähän ankealla tuulella, joten blogissakin on siksi hiljaista. Stressaa niin duuni- kuin kouluhommatkin eikä energia riitä mihinkään. Meinaan taas upota siihen pahaenteiseen to do  -listan päässä pyörittämiseen sen sijaan, että saisin otettua härkää ja sarvista ja varsinaisesti tehtyä niitä asioita eteenpäin.

Nyt alkaa taas olla sellainen olo, että niin paljon kuin tästä epäsäännöllisestä elämänrytmistäni pidänkin, niin on kyllä varsin kiva päästä kesäksi kokopäivätöihin ja sen myötä saada taas toivottavasti vähän rutiineja ja runkoa arkeen. Mutta, ennen sitä kesää olis vielä monta työprojektia hoidettavana ja monta kammottavaa koulutehtävää pakerrettavana. 

Koska tää bloggaaminenkaan ei nyt tässä töttöröö-olossa luonnistu, niin käykääpäs lukaisemassa TÄMÄ ME NAISTEN JUTTU sillä välin! Siellä joku jo on ehtinyt kommentoimaan mun näyttävän kuulema asuissani "lähinnä pomppulinnalta". Mutta siitä huolimatta, että maailmaan mahtuu myös tuollaisia mielipiteitä, niin itse liputan tuon pukeutumissääntöjen romukoppaan nakkaamisen puolesta mistä jutussa puhutaan!

Iloa ja aurinkoa viikonloppuun! (toivottelee hän ehkä enemmänkin itselleen..)


13.04.2016

Posted at 14:12h in Yleinen by
0 Likes

Mä olen vuosikausia, jostain teini-iästä saakka ollut sitä mieltä, että sininen ei oo mun väri. Olen karsastanut kaikkea sinistä. Ainoat meiltä löytyvät siniset kodintavarat /-tekstiilit ovat miehen mukana tulleita, itse en voisi ajatellakaan hankkivani kotiin mitään sinisävyistä. Ja niin se on ollut pitkään pukeutumisenkin kanssa, että ainoa asia missä sinisen sävyt olen hyväksynyt, on ollut farkut. Vuosi toisensa jälkeen koin olevani musta ja punainen ja joskus kokeilumielessä jotain muuta, mutta en ikinä sininen. 

Mutta taidan joutua jo taipumaan. Olen muuttunut pehmeämmäksi monella tavalla, myös värien puolesta. Eilen huomasinkin rättikaupassa tuumaavani parinkin vaatteen kohdalla, että tummansininen onkin oikeastaan aika kiva väri ja niin paljon mustaa lempeämpi. Ja ihan vaan huvin vuoksi Lindexin Holly & Whyte -malliston kamppeita sovitellessani totesin, että näytin aika kivalta tuossa sinisessä pitsisomisteisessa paidassa. Itse asiassa niin kivalta, että ostin sen itselleni. 

Nyt tuntuu jotenkin uudelta. Tai oikeastaan vähän haikealta. Siinä mä kuoppasin nuoren Veeran ehdottomuuden ostamalla sinisen puseron. Tää on mulle yhtä iso juttu kuin että alkaisin juomaan kahvia. En oo ikinä juonut, enkä juo. Aion pitää siitä kiinni, sillä kyllähän tytöllä täytyy edes jotain periaatteita olla. 

Mutta siitä Holly & Whytestä, Lindex on laajentanut malliston kokoskaalaa niin, että monia tuotteita on kokoon 52 tai XXL saakka! Ei ollut kameraa mukana, mutta halusin silti nappailla sovarissa kuvia teidänkin nähtäväksenne. Itselle tuntui koot 48 ja XL olevan useimmista tuotteista passeleita. Joskin kokeilin vain yläosia ja näyttikin, että alaosista loppui kyllä koot edelleen useissa tuotteissa 44:ään. Mutta yläosia, takkeja ja mekkoja siis tarjolla isompiakin.

Mutta tässä siis muutamia räpsyjä sovituskopista. Ei ihan mun tyylistä suurimmaksi osaksi toi mallisto, mutta toki siellä sellaisia yksittäisiä juttuja on, jotka voisin omaan pukeutumiseeni ujuttaa. Mutta ehkä jollekin teistä kolahtaa tällainen raikas preppy-tyyli!

Ton oranssin topin kuvassa näkyy mitä mä usein teen t-paidoille ja topeille, kietaisen helmaa hieman farkkujen taskuun tai vaikka vyölenkkiin, jotta saan helmaa hieman lähemmäksi vartaloa ja kurottua siten telttaa hieman kokoon. Vihaan sellaista valtoimenaan heiluvaa puseron helmaa. Pahinta on a-linja. Myöhempänä tässä postauksessa asiasta loistava esimerkki.

Raitaa oli tarjolla vallan kauhiasti erilaisina versioina!

Tämän topin kanssa näkyy hienosti se millaista helmaa mainitsin tuolla aiemmin vihaavani. Kattokaa nyt tuolta peilistä näkyvää sivukuvaa. Onhan mulla toki iso mahakin, mutta ei se nyt vielä tohon puskurin kanssa samaan linjaan yllä, joten en tahdo sellaista illuusiotakaan luoda. Tällaista mallia en siis itse käytä oikeastaan lainkaan. 

Juttelin Lindexin myyjän kanssa tuosta kokojen lisääntymisestä ja hän kertoi, että liikkeessä oli mietitty sitä, että löytävätkö pluskokoiset nuo vaatteet ja että kokevatko ihmiset, että olisi helpompi jos ne isot koot ovat selkesäti erillään. Mun täytyy kyllä sanoa, että omasta mielestäni just se erillinen plus-nurkka on tympeä, mieluummin katselen vaatteita ihan koko liikkeessä. Ja ainakin Lindexillä jokaisen vaatteen hintalapussa on tieto, että mitä kokoja kyseisestä tuotteesta on olemassa, joten nopeastihan siitä jo saa tiedon, että kannattaako rekkiä selata tarkemmin oman koon toivossa vai unohtaa koko juttu. 

Eli hyvä uudistus tämä, että isoja kokoja saatiin samaan mallistoon pienempien kokojen kanssa!

EDIT: kuvissa näkyvät farkut -Junarose (saatu)