09.04.2016

Posted at 13:58h in Yleinen by
0 Likes

Tiiättekö, mun blogi on nyt todistetusti ainakin jonkun yhden ihmisen mielestä viihdyttävä! Uskallan väittää näin, sillä se joku "ainakin yksi ihminen" on saanut mieleensä mainita minun blogini, kun ovat miettineet ehdokkaita Inspiration Blog Awards -äänestyksen sarjaan Vuoden viihdyttävin blogi. Täytyy sanoa, että mä oon kyllä nyt ihan hirmuisen ilahtunut jo tästä ehdokkuudesta! Että aatella, ei oo tällainen blogimaailman vanha kääkkä (siis blogivuosissa vanha!) päässyt vielä vaipumaan unholaan. (+ varmistaakseen mahdollisimman paljon klikkejä järjestäjän kilpailusivulle, on ehdokkaita tietysti ollut hyvä napsia vähän sieltä sun täältä :D)

Ehdokkuudesta innostuneena, mulla on tietenkin jo gaalakolttu katsottuna valmiiksi näin pari viikkoa ennen kemuja. Se on muuten oikein bueno, mitä nyt yhden pienen vatsataudin ehkä kaipais alle ollakseen täydellinen. Sitä on kyllä ollut ihan hyvin liikkeellä viime aikoina, että ehkä mulla on vielä toivoa. Mut onneks aina on olemassa vaihtoehtoja, kuten kainaloihin saakka ylettävät läskinkuristusalkkarit. (Ai että mitä jos söisin kevyemmin tän pari viikkoo? Ei kai sitä nyt sellasiin akkojen hömpötyksiin aleta yhen mekon takia!)

Niin, että kuvitelkaapa tilanne, jossa olisin siellä kemuissa vatsataudin jälkeisessä nestehukassani, mummopöksyjen kiristämänä (toki ne puetaan vaikka tuliskin se kunnon nesteenpoisto!) juonut lasin tai ehkä useammankin skumppaa, ja sit tärähtäiskin vahingossa voitto kohdalle, niin saattais aika päräyttävä kiitospuhe irrota. Tätä me tuskin tulemme näkemään, mutta saahan sitä aina haaveilla. Siis siitä voitosta. Se hiostava olo ja skumppa kun on jo varmaa.

Mutta siis, jos siellä on joku tuon postauksen alussa mainitun yhden ihmisen lisäksi, joka kokee kovasti viihtyneensä täällä Tyyliä metsästämässä -tontilla juttujani lukemassa, niin äänenne ovat tervetulleita. Eikä vähiten siksi, että kilpailun sivujen mukaan "Vuoden viihdyttävimmän blogin palkitsee Cloetta Suklaa." Mmm.. saiskohan vuoden viihdyttävin blogi kenties koko vuoden suklaat… Auttais kyllä pitämään saavutetut linjat.

Ehdokkaita katselemaan ja äänestämään pääset TÄÄLLÄ.

 

PS: Eli gaalakolttu -check!, mutta mitä ihmettä mä laitan tänä iltana päälle Pandoran keikalle???

Kuvassa: mekko-HM+/kengät-Guess/laukku-Olympus (saatu)/aluspöksyt-Triumph


08.04.2016

Posted at 23:28h in Yleinen by
0 Likes

Tallinnasta ostamani upean punaiset Chelsea-bootsit odottelivat pari viikkoa laatikossaan ennen kuin otin ne vihdoin viime maanantaina käyttöön. Ne olivat niin täydellisen kiiltävät ja virheettömät, että mulle tuli joku ihmeellinen suojelunhalu, minkä takia käyttönotto venyi. Vaikka ihan tyhmäähän se on, ei kenkiä ole tarkoitettu makaamaan boksissaan, ei ainakaan näitä. These boots are made for walking!

takki-Lindex/housut-S.T.I./t-paita-Ellos/jakkuhuitula-Seppälä/huivi-BOSS Orange/laukku-Marc O'Polo/kengät-AGL/korvikset-MIMU

Nuo täydelliset, kaikki unelmani ylittäneet nilkkurit löytyivät Tallinnan vanhassa kaupungissa sijatsevasta Salamander-kenkäkaupasta, minne päädyimme -50% -kylttien houkuttelemana. Olin jo pidemmän aikaan toivonut löytäväni makeat viininpunaiset chelsea-nilkkurit ja siellä ne töröttivät alenurkan hyllyllä. Ja oi, ne olivat kaikkea sitä mitä olin etsinyt ja oikeasti vielä paljon enemmän. Hintalappua vilkaistessani kuvittelin katsovani alkuperäistä hintaa, josta sitten laskettaisiin se luvattu 50% alennus, mutta totuus valkenikin sitten, kun olin jo täysin kenkien pauloissa. Se 180 € olikin jo se puolitettu hinta! No, ei siinä enää mikään auttanut, kassalle oli silti mentävä. 

No, vaikka pikkuisen kirpaisikin maksuhetkellä, niin heti jo ekalla käyttökerralla kävi kyllä selväksi, että ei mennyt euroakaan hukkaan, nämä kengät ovat joka sentin väärti. Yltäpäältä pohjia myöden laadukasta nahkaa ja kannoista kuuluu asfaltilla kävellessä juuri oikeanlainen itseluottamusta nostattava kopahdus. Ihan ensimmäisellä käyttökerralla jalkineet tuntuivat hieman turhan piukoilta jalkapöydän keskiosista, mutta veivattuani kenkiä sovituskoppirundilla ees taas jalkaan ja pois, pehmenivät ne sopiviksi jo saman päivänä. Ja nyt kolmen käyttöpäivän jälkeen tuntuu kuin kengät olisivat olleet jalassani aina, ja kuin niiden kuuluisin olla jalassani iäisyyteen.

Kenkien merkki AGL (Attilio Giusti Leombruni) oli itselleni entuudestaan tuntematon, mutta heidän sivuiltaan selvisi, että kyseessä on jo kolmannessa polvessa toimiva italialainen perheyritys. Vuonna 1958 pienessä Montegranaron kaupungissa perustettua yritystä luotsaavat nykyään perustajan Piero Giustin kolme pojantytärtä; Sara, Vera ja Marianna. "Softness and the attention for a comfortable fit are the priorities for every AGL creation over the last 50 years and 3 generations", kerrotaan AGL:n sivuilla heidän prioriteeteistaan ja ainakin omissa kengissäni lupaukset on lunastettu täydellisesti. On olemassa hyvän tuntuisia kenkiä ja sitten on olemassa aivan järjettömän mahtavan tuntuisia kenkiä. Nämä ovat sitä jälkimmäistä. 

Kannatti venyttää hintakipurajaansa, ehdottomasti. 

Ja voi miten nätisti hän mätsäsi yhteen rakkauskenkänsä, olkalaukkunsa ja vielä kynnet ja huuletkin! 

Viimeisessä kuvassa näkyy kenkien sijaan Maikun tänään leikkauksen ja värjäyksen jälkeen mulle tekemä letti, joka tehtiinkin takaosasta eteen päin. Eli letin häntä on piilotettu letin etuosan alle piiloon. Pitänee kokeilla riittäiskö mun motoriikka paremmin tähän versioon kuin siihen perinteiseen edestä alkavaan. (Epäilen kyllä vahvasti). 

Ihanaa viikonloppua!


07.04.2016

Posted at 22:03h in Yleinen by
0 Likes

”Mitä tänään syötäisiin?” on kysymys, joka esitetään lähes joka taloudessa melkein päivittäin ja monille se aiheuttaa myös kepeää ahdistusta. Meidän taloudessa tuohon kysymykseen on saatu niin usein vastaus yhdestä ja samasta osoitteesta, että haluan jakaa ilosanomaa eteenpäin. Mun ja Tommin reseptituskailuihin on viimeisen lähes parin vuoden ajan todella usein antanut vastauksen Soppa365-sivusto. Kokkaillaan (tai siis Tommi kokkaa ja mä vähän avustan) Sopan ohjeilla jopa useita kertoja viikossa.

Viimeksi tänään ratkaisitiin ruokapulma suuntaamalla Soppaan. Seurataan myös heidän FB-sivuaan ja sieltä jo heti ekana silmiin osunut resepti osui maaliin ja mun osaksi jäi käydä hakemassa kaupasta ainekset, niin mies lupasi valmistaa.

Nappasin mun instasta (@vieruska) muutaman kuvan Soppa365 -reseptien mukaan valmistetuista herkuista ja linkitän tähän niiden ohjeet.

Postauksen ekassa kuvassa tämän päivän illallinen, Vihreä Broilerispagetti, joka hurmasi runsaalla yrttimäärällään. Tuore minttu, basilika ja lehtipersilja yhdessä sitruunan kanssa loihtivat todella fressin makumaailman ja avokado ja mascarpone toivat samettista pehmeyttä. Koska tehtiin luonnollisestikin kahden hengen annos, jäi tarpeita vielä toiseenkin satsiin, joten taidetaan syödä huomenna tätä samaa ilman broileria. 

Viime viikonloppuna puolestaan teki mieli intialaisia makuja, joten tekoon pääsi Murg Ishtoo -niminen kanacurryohje. Makumaailman pääosissa olivat kaardemumma, neilikka ja kaneli, joten kokonaisuus oli hurmaavan mausteinen. Vielä parempi olisi ruoasta kuitenkin tullut, jos kanat olisi ensin marinoinut, jotta lihaankin olisi saatu enemmän makuja. Pelkkä mausteseoksessa paistaminen ei mielestämme riittänyt. Ensi kerralla siis ehkä uitetaan kanat ensin jossain inkivääri-chili -marinadissa. Tämä siis lisävinkkinä tuohon Sopan ohjeeseen.

Pääsiäisenä meilläkin syötiin lammasta, mutta lihapullien muodossa. Mm. papuja ja oliiveja sisältävä kirsikkatomaattitagine ja karitsanlihapullat veivät kielen mennessään. Täm on siitä kiva ohje, että toimii ihan ilman noita lihapulliakin, eli voi vaikka paistaakin pullat erikseen, jolloin tagine sopii kasvissyöjille, mutta halukkaat voivat ottaa myös lihapullia. Sen kummempaa lisuketta ruoka ei kaipaa, vaan sopii nautittavaksi vaikkapa vaalean leivä kera. 

 

 Viimeisenä vielä todella hämmentävä yllättäjä, nimittäin lehtikaalilla ryyditetty maapähkinäkeitto. Tätä kohtaan oli kyllä pientä epäluuloa ilmassa, maapähkinävoita keitossa?? Ja lehtikaaliakaan en ole kauheasti vielä syönyt. Mutta ai että, tämä soppa todellakin hurmasi. Aivan sairaan hyvää! Lehtikaali yllätti myös siten, että se ei mennyt keitossa mössöksi, vaan siinä  pysyi mukava suutuntuma. Pitänee testata lehtikaalin lisäämistä johonkin muuhunkin keittoon.

Vaikka tässä nyt olikin 3/4 liharuokaeseptejä, niin on ehkä osaksi Soppa365-sivustosta johtuvaa, että meillä on ihan selvästi lisääntynyt kasvisruokien syönti. Vai pitäisikö sanoa, että vähentynyt lihan syönti? Ihan vaan siksi, että eteen tulee koko ajan niin mielenkiintoisia ja herkullisen kuuloisia reseptejä, joihin ei tule lainkaan lihaa tai joissa liha on hyvin pienessä osassa. Tämä on toki vain hyvä ja positiivinen muutos. Go kasvikset, go!

Kannattaa muuten tuolla Soppa365:ssa rekisteröityä, niin voi sitten kätevästi keräillä itseä kiinnostavat reseptit omaan keittokirjaan, josta löytyvät helposti. Toivottavasti jollakin teistä edes jonkun päivän mitä tänään syötäisiin -paniikki hieman näillä vinkeillä helpottaa! 

PS. Päivittelen ruokakuvia aika usein Instaan!