09.11.2016

Posted at 23:16h in Yleinen by
0 Likes

Kaupallinen yhteistyö Marks & Spencerin kanssa

 
Olet juuri saanut kiskottua ohuet juhlasukkikset jalkaan ja on jo kiire, kun huomaatkin silmäpaon halkovan sukkiksia reidestä aina alas nilkkaan saakka. Pe#%&#e ja pari muuta kirosanaa. Ei muuta kuin uusi yritys. Ja vielä yhdet varmuuden vuoksi käsilaukkuun, että jos seuraava silmäpako ilmestyy vaikkapa jo ennen kuin ilta (ja vintti) pimenee niin, ettei tuollaiset yksityiskohdat enää paina mieltä. Ja jos vielä pakkais sen kirkkaan kynsilakankin ensiaputarvikkeeksi!
 
Kuinka monet sukkahousut sitä jokainen naisihminen onkaan nakannut roskiin ennen kuin on ehtinyt niillä edes ulos kotiovesta? Aika monet. Melkoinen määrä rahaa on palanut sen takia, että pienikin osuma pilaa sukkikset pitkältä matkalta. Sen pienen reiän vielä kestäisi ja se voisi olla huomaamaton, mutta silmäpako on kyllä ihan nounou.
 
 
Olin jo jokin aika sitten kuullut Marks & Spencerin Ladder Resist -sukkahousuista joista luvataan, että pieni reikä ei leviä silmäpaoksi. En kuitenkaan uskonut ennen kuin itse omin silmin näin. Mm. tuo mahtava keksintö ja pari muutakin elämää helpottavaa sukkahousukeksintöä tässä videolla!
 
Miltä kuulostaisi korkokenkiä vaativiin kemuihin vaikkapa sukkahousut pehmeillä päkiätyynyillä? 
 
Videolla ei ole ääntä, älä siis turhaan sellaista kaipaile.
 

 

 
Jos kokoasiat kiinnostaa, niin minulla tässä kaikista sukkiksista koko XL. Olen alaosasta yleensä kokoa 46 ja pituutta minulla on 167 cm. Ainakin Body Sensor -sukkiksista tuntuu, että pienempikin koko olisi riittänyt.

07.11.2016

Posted at 21:29h in Yleinen by
0 Likes

Siitä onkin ihan hirmupitkä aika, kun olin viimeksi pukeutunut kunnon kemumekkoon ja kiskonut korkkarit jalkaan. Ihan ovat tyhänpanttina roikkuneet kaikki juhlamekot kaapissa tänä vuonna, joten lauantain Inspiration Blog Awards -juhlat tulivat jo oikeastaan ihan tarpeeseen.

Parasta lauantaissa oli kuitenkin se, että päästiin koolle aika huikealla blogijengillä, kun Jonna järkkäsi meidän mimmipossellemme luonaan skumpan ja suklaakakun makuiset etkot. Ollaan näiden naiste kanssa oltu vuosien varrella samoissa blogiyhteisöissä, mutta nyt tajuttiin, että ollaan nykyään kaikki eri paikoissa. Jonna Lilyssä, Minttu uudessa Lifiessa, Nina omillaan, Salla Bellablogeissa, minä täällä Me Naisissa ja Iina Allerin Idealista-sivustolla. Mutta kaikki siis edellen blogataan!

Mahtavan seuran lisäksi illan toinen huippujuttu oli toi mun mekko. Siis aivan täysi kymppi ainakin omasta mielestäni ja saamieni kommenttien perusteella asu oli onnistunut monen muunkin mielestä. Kun yli 90% juhlaväestä oli pukeutunut kokomustiin, erottui punainen mekkoni melkoisesti joukosta. Eikä seiniin sulautumista edesauttanut myöskään se, että sain huomata noiden paljettien toimivan aivan discopallon tavoin valon osuessa niihin. 😀

Mekko löytyi Asos Curve -plussamallistosta joskus jo aiemmin syksyllä ja ihastuin siihen ensisilmäyksellä. Minulla ei ole aiemmin tainnutkaan olla yhtään pitkähihaista juhlamekkoa, ja se tuntui hieman oudolta, mutta läpikuultavan mesh-kankaan ansiosta hihat ovat kuitenkin keveän näköiset.

mekko-Asos Curve / Kengät-Via Uno / laukku-Olympus (saatu) / korvikset-Via Minnet (saatu)

Mekon väriin täydellisesti natsanneet korkkarit ovat jo vuosia minua ahkerasti palvelleet Via Unot. Vaikka kyseiset korkkarit ovatkin hyvät lestiltään, niin pelkäsin silti hieman, että miten jaksan korkkareilla. Iän ja painon myötä on korkkarikestävyys nimittäin alentunut niistä ajoista, kun millä tahansa tappokoroilla saattoi vetää iltapäivästä aamuun saakka.

Apu asiaa löytyi kuitenkin Marks & Spenceriltä saamistani sukkahousuista joissa on päkiätyynyt. Kyllä, pehmusteet integroituna 10 denierin sukkiksiin! Mahtava keksintö ja auttoivat oikeasti. Ilta meni koroissa ihan napisematta.

Pikkuinen hopeinen clutch (saatu) on Olympuksen Style Collectionista. Mekon pyöreitä paljetteja imitoivat hopeiset nahkakorvikset (saatu) puolestaan ovat kotimaisen Via Minnetin käsialaa. Näitä upeita Balloons-nimellä kulkevia uutuuskorvakoruja löytyy useissa upeissa väreissä, mm. pinkkiä, kultaa, turkoosia..

Kuten jo tiedättekin, en ole kummoinen hiusten laittaja, mutta onneksi Minttu tarjosi auttavia käsiään ja teki minulle pohjaksi ranskanletin, josta sitten itse jatkojalostin kampaukseni. 

Vaikka tuntuukin, että en tunne blogiskenestä enää juurikaan ketään, niin onneksi kemuihin mahtui myös jokunen vanha tuttu.

Yksi kemujen parhaista vaatteista löytyi ehdottomasti Einon päältä. Tuo hänen teettämänsä hupullinen paljettipaita on aivan käsittämättömän mahtava. Tahdon samanlaisen!!

Kiva ilta ja koko viikonloppu, mutta nyt mä olen ihan hirmuisen onnellinen, että ihan kohta mä olen vihdoin kotona. Reilun viikon reissu takana ja torstaina jälleen matkaan, mutta nyt saan pari päivää olla ihan vaan kotona. Mahtavuutta. Laskin tuossa nimittäin juuri äsken, että ehdin koko marraskuun aikana olemaan kotona Porissa vain seitsemän tai kahdeksan päivää, joten yritän ottaa niistä ilon ja levon irti.'

 

Kuvausseinäkuvat – Henri Ilanen / tapahtumakuvat – Ville Malja / muut – minä ja Iina

 


06.11.2016

Posted at 22:05h in Yleinen by
0 Likes

Voi rähmä, viime päivien postaussuunnitelmathan meni ihan ryteikköön, kun viikonloppu on ollut niin täynnä menoa. Niin työtä kuin juhlaakin. Mutta nyt onkin sitten kaikenmoisia asukuvia sun muuta materiaalia, että ensi viikolle on vaikka mitä postattavaa. 

Nyt vuorossa asukuvat lauantai-päivältä, kun osallistuin Indiedaysin ja Blogiringi Median järjestämään Bloggers' Inspiration Day -tapahtumaan. Nyt talven tulon myötä mua on taas pitkän taun jälkeen alkanut kiehtomaan kokomustat asut ja eilen päälle päätyikin melko dramaattinen setti.

legginssit-HM Mama / pusero-Gina Tricot / takki-Marks & Spencer / kengät – Vagabond / hattu-KN Collection (saatu) / korvikset-Unique Design by Maria

Tiedättekö sen ilmiön, kun vaatekaupan sovituskopissa rakastuu johonkin vaatteeseen lähinnä sen vuoksi, että se sattuu sopimaan täydellisesti johonkin juuri sillä hetkellä päällä olevaan asiaan? Mulle kävi torstaina Marks & Spencerillä käydessä juuri niin. Päälläni oli kokomustaa ja päässä tuo KN Collectionilta saamani upea harsolla varustettu turbaanipipo, kun bongasin mallinuken päältä tuon huikean ja ihan hullun karvatakin. Ja ai että, harsohatun kanssa yhdessä kokonaisuus huokui niin mahtavaa synkkään marraskuuhun sopivaa goottiestetiikkaa, että en pystynyt vastustamaan karvakasaa vaikka kuinka koitin olla järkevä. Kai ihmisellä saa olla muitakin kuin järkeviä takkeja talveen?

Toi helman ja kauluksen pitkä karva on iha tosi mageeta, mutta ihan hyvä, että koko takki ei ole samanlaista pitkää karvaa, jottei kokonaisuus ole ihan liian muhkea.

Harsopipo oli ihan loistava pelastaja torstaina, kun naama oli melko karmivan näköinen allergisen reaktion jäljiltä enkä halunnut laittaa iholle mitään meikkiä. Harson takana oli olo, että on hieman suojassa ja että se ehkä hieman hämäsi kanssaihmisten katseita turvonneista silmistä. Näyttävä hattu ja huulipuna ovat olleet monesti ratkaisuni myös darrapäivinä! 😀

Sovittiin rakkaan Iinan kanssa hirmuisen hyvin yhteen kokomustissamme. Kokonaisuutta rikkoi ainoastaan kuvasta pois jätetty Iinan pinkki laukku. Me ollaan jo vuosien ajan saatu Iinan kanssa huomata tykkäävämme hyvin samanlaisista vaatteista ja kengistä. Nytkin ihastuin välittömästi tuohon sifonkihuitulaliiviin ja noita Iinan jalassa olevia Katsti Niskasen legginsejäkin katselin kiinnostuneena pari viikkoa sitten I Love Me -messuilla.

Vaikka vaatteita emme voikaan hillittömän kokoeron vuoksi lainailla niin onneksi meillä on kuitenkin sama kengän koko. Tuosta asiasta on ollut iloa hyvin hyvin usein ja kierrätämmekin jalkineita toisillemme melko ahkerasti. Voi kumpa asuisimme toistemme naapureina, niin millainen kenkäkokoelma meillä olisikaan!

Mä olen edelleen Helsingissä ja vielä maanantai pitäisi jaksaa täällä töiden merkeissä ennen kuin vihdoin pääsen taas pariksi päiväksi kotona käymään. Johan tässä ehti jo vähän koti-ikäväkin tulla.