En ole koskaan käynyt värianalyysissä eikä mulla ole siis aavistustakaan käytänkö sen aiheen ammattilaisten mielestä ns. oikeita värejä. Sitä vaan menee oman arvion mukaan, että millaisiin sävyihin pukeutumalla tulee hyvä fiilis. 

Vaikka edelleenkin käytän usein mustia vaaatteita, niin nyt talvella olen huomannut kovasti vieroksuvani esimerkiksi mustia takkeja ja huiveja. Tai jos takki on musta, niin haluan ehdottomasti asusteilla tuoda jotain väriä kasvojen lähelle. 

Testailin mun huiveja ja päähineitä eri tavoin yhdisteltyinä ja nappailin kuvat vertaillakseni näkymää. Näyttävätkö kasvojen uurteet ja simäpussit erilaisilta eri värien kanssa? Onko iho kirkkaamman oloinen jonkun tietyn asusteen kanssa? 

Pelkkä muista huivi kaulassa ilman päähinettä näytän ainakin melko väsyneeltä ja ankealta. Ainakin itsestäni tuntuu, että kasvoja kehystävä pinkki panta luo hieman valoisamman illuusion. Iho vaikuttaa ilman pinkkiä sameammalta.

Musta huivi ja musta pipo eivät ole ihan niin ankea kokonaisuus, kun välistä pilkistää punertavat hiukset. Mutta peitäpä kädellä hiusten puoli kasvoista, niin kyllä vaikutelma on aika harmaa. Viininpunainen huivi ei tuo ihon osalta mielestäni asiaan ihan hurjan suurta eroa, mutta onhan se nyt kokonaisuutena astetta pirteämmän näköinen.

Vaalean harmaa ainakin tuntuu minusta huomattavasti mustaa armollisemmalta ja saa ihon näyttämään ihan aavistuksen verran lämpimämmältä kuin täysin mustaan verhoutuminen. Sininen huivi ja violetti neulepanta puolestaan tuntuvat imevän kasvoiltani viimeisetkin merkit verenkierrosta.

Mutta rakastan silti tuota sinistä huivia! Pidän sitä usein kirkkaan punaisen takkini kanssa. 

Vielä suosikkini pinkki panta vertailtuna mustan ja viininpunaisen huivin kanssa. Tavallaan naama näyttää ihan samalta molemmissa, mutta oikean puoleinen tuntuu silti jotenkin pirteämmältä ja iho asteen lämpimämmältä.

Yhteenvetoni on, että mustat päähineet on siis ihan ok, mutta vähintään kaulaan on kietaistava mielellään hieman sävyä tai valoa. Ja pinkki panta on mitä paras ase harmautta vastaan!

Mikä oli sun suosikki? 

 

pinkki panta – Katri Niskanen / musta turbaanipipo – KN Collection (saatu) / viininpunainen ja sininen huivi – Becksöndergaard / harmaa huivi – ShopBob / violetti panta – A+ More, Stockmann

 


Onko sinulle tärkeää, että muut pitävät sinua kauniina? Tai pukeutuessasi omasta mielestäsi kivasti, oletako myös muiden pitävän ulkoasustasi?

Törmäsin eräässä somekeskustelussa kommenttiin, jonka kirjoittajan mielestä tietyt vaatteet eivät kuulu pluskokoisten päälle. Että toki voi pukeutua miten haluaa, ”mutta ei voi olettaa, että muut pitää sitten kauniina”. Sillä kuka kommentoi ja missä, ei ole väliä, en tarkkaan enää edes muista millaista pukeutumista keskustelu koski, mutta minua vaan jäi mietityttämään tuo lause. Olen kuullut sen ennenkin ja se ihmetyttää itseäni joka kerta. 

Mikä joukko se on se muut? Ja miksi ylipäätään kenenkään tarvitsisi miellyttää niitä muita? Jos joku vastaantulija ei pidä sua kauniina, niin mitä ihmeen väliä sillä on? Mulle ei vaan mene jakeluun.

uikkari – HM+ / kengät – Dr. Martens / huppari – Von Hertzen Brothers

En itse ainakaan koe, että ulkonäköni tai pukeutumiseni tarvitsisi miellyttää mun työkavereita, naapureita, lähikaupan kassaneitiä, viereisen pöydän tyyppejä ravintolassa tai edes ystäviäni. Edelleen uskallan väittää, että ne kenellä on väliä, ovat seurassani muista syistä kuin ulkonäköni vuoksi.

Mä en tiedä edes, että miellyttääkö ulkonäköni ja tyylini mitenkään erityisesti omaa puolisoanikaan. Mutta siinähän tuo on roikkunut matkassa jo lähes 15 vuotta, niin lienee minussa jotain hyviä puolia, jos en vaikka maailman ulkoisesti kauneimman naisen titteliä häneltä saisikaan. Mutta, kun itse katson peiliin, niin ei mulla ole pahaa sanottavaa. Ja mielestäni vain sillä on pohjimmiltaan väliä.

Kun itse tykkää omasta olemuksestaan ja vaikkapa vaatevalinnoistaan, niin en keksi juurikaan syitä miksi tulisi miettiä pitääkö ne mystiset kaikki maailman muut sua kauniina. Ylipäätään mitä kauneus ja millainen ihminen on kaunis? Mielipiteitä lienee siitäkin asiasta yhtä paljon kuin on vastaajia. 

Muita ihmisiä ja heidän mahdollista paheksuntaansa voi olla vaikkapa vaatevalintojen kohdalla perusteltua miettiä lähinnä tilanteissa, joissa etiketti sanelee pukeutumista. On muiden paikallaolijoiden kunnioittamista pukeutua esimerkiksi juhlan luonteen mukaan. Mutta jos etiketti on kunnossa, on sen sisällä aivan sama tykkääkö joku muu kyttyrää, jos sun allit heiluu villinä ja vapaana tanssilattialla. 

Sellaista ei siis tulisi liikoja miettiä, että voinko nyt pukeutua lyhyeen hamesseen, kun voi olla, että jonkun mielestä sääreni ovat rumat. Tai että voinko pukeutua vartalonmyötäiseen puseroon, kun voi olla, että jonkun mielestä pömpöttävä mahani on kamala. 

Kerron nimittäin salaisuuden, sinä tai minä tai yhtään kukaan meistä telluksen tallaajista ei tule ikinä tekemisellään, olemisellaan ja ulkonäöllään miellyttämään kaikkia muita. Ei ikinä. Joten miksi stressata asiasta ja nähdä suunnattomasti vaivaa edes yrittääkseen? 

Näillä kuvilla ei ole asian kanssa mitään muuta tekemistä kuin, että näytän omasta mielestäni näissä huvin vuoski ottamissani kuvissa sairaan hyvältä. Hölmöstä asusta huolimatta. Tai ehkä juuri sen vuoksi. Ja ei, en oleta kaikkien muiden jakavan ajatusta kanssani. But I don’t give a shit! Älä sinäkään.


En ole ollut ikinä edes kenenkään ystävän mukana hääpukusovituksessa, joten rekit täynnä valkoista tylliä ja pitsiä olivat minulle todella vieras asia. Olen toki kuvannut kolminumeroisen määrän morsiamia sulhasineen urani aikana, joten hääpuvut ovat sitä kautta tulleet kyllä tutuksi. Olen nyörittänyt ja napittanut, olen asetellut helmoja, poistanut ötököitä tyllikerrosten välistä ja korjannut photoshopissa lukemattoman määrän kainalotissejä.

Mutta itse en ollut ajatellut koskaan päätyväni tuollaista prinsessamekkoa päälleni laittamaan, en edes sovitusmielessä. Sillä miksi sovitella jotain, mitä ei tule koskaan käyttämään?

Mutta tulipa nyt sitten mullekin se tilanne eteen, että pääsen pukeutumaan valkoiseen pitsiin. Minä nimittäin vastasin kyllä. Kysymys vaan ei kuulunut, että tuletko vaimokseni, vaan ”haluatko tulla malliksi Porin häämessujen muotinäytöksiin?”.

Sunnuntaina 28.1. klo 12-17 siis järjestetään Porin Hää- ja Juhlamessut ja tapahtumapaikkana toimii SAMKin uuden kampuksen Agora-sali. Näytteilleasettajien listan löydät tapahtuman FB-sivulta. Muotinäytökset klo 13.00 ja 15.30 ja siellä mukana hääpuvuissa ja alusvaatteissa lavalla pyörimässä myös minä.

Yritän saada kuvattua omat asuni tuolloin. kun on tukka ja meikkikin ojennuksessa, niin voin postata ne sitten tänne blogiinkin. 

Oli aika hauskaa päästä näkemään itsensä perinteisessä morsiuspuvussa. Mutta täytyy sanoa, että vaikka naimisiin päätyisinkin menemään, niin en osaa kuvitella itseäni sellaiseen pukeutumaan.

Todella kauniita olivat kaikki tänään sovittamani puvut ja kävivät minulle oikein hyvin. Mutta ei vaan yhtään tuntunut minulta. Mutta vähänkö siistiä, että pääsen nyt tällaiset prinsessapuvutkin kokemaan näin työn puolesta. Olen itse asiassa ihan tosi innoissani tästä mallikeikasta! 

Mut miettikää, ihan kuin olisin kasvattanut hiuksiani juuri tätä morsiustyyliä varten. Kun näytös ja seuraavan viikonlopun juhlat on ohi, voin sitten vihdoin mennä leikkauttamaan tukkani. Tässähän on ihan oikea häihin valmistautumismeininki! 

Näytöksen morsiuspuvut tulevat Porin Juhlavasta. Kuvassa näkyvä olkaimeton mekko on merkiltään Eglantine Creations. Päällä oleva pitsibolero ei kuulu pukuun, vaan on irrallinen asuste. Jos näytän kuvassa hämmentävän pitkältä, niin se johtuu korkemmista korkkareista, jotka kaapistani löysin. 

Onko jollain teistä oikeasti morsiuspuvun metsästys meneillään?