Just ehdin miettiä, että nyt taitaa tulla muutaman päivän blogihiljaisuus, kun iltavuoropäivinä ei tule tehtyä paljoa töitä kummempaa, niin muistinkin, että mullahan on paritkin asukuvat odotelleet jo jonkin aikaa julkaisemista. 

Postasin pari viikkoa sitten tämän Vähän liikaa kaikkea-kokonaisuuden ja nyt olisi vuorossa hieman riisutumpi versio karvatakin, farkkujen ja maihareiden yhdistelmästä. Kun raitapaidan ja kirjailut vaihtoi simppeliin pellavapaitaan, rauhoittui yleisilme melkoisesti. 

Edelleen kuitenkin noi Martensit rokkaa makeesti tuon takin kanssa ja tuovat asuun just sopivan väripilkun. Tähän olis nyt jotkut mustat perusnilkkurit olleet ihan tappavan tylsä vaihtoehto. 

Pitäisköhän muuten joskus kuvailla omia asuja niin, että olis aina esimerkin vuoksi myös eri kengillä tai eri takilla tms? Siis sellaisia esimerkkejä, että miten paljon koko asun fiilis muuttuu jollain yhdellä eri valinnalla. Kun itselleni esimerkiksi just kengät on ihan älyttömän tärkeä asia ja siihen liittyy kaikenlaisia oman pään sisäisiä sääntöjä. Ja kengät on se asia, joista "ahdistun" eniten, jos ne eivät ole oman koodistoni mukaisesti linjassa päällä olevien vaatteiden kanssa.

Voitte kuvitella, että tämä aiheutta melkoista pähkäilyä aina reissuille pakatessa, koska ihan joka asulle ei mahtuis aina pakkaamaan mukaan oikeita kenkiä. 😀

Itse ostin tän paidan Marks & Spenceriltä jo vuosi sitten, mutta näytti olevan pellavaisia peruspaitoja hyvin liikkeessä myös viime viikolla siellä pyörähtäessäni. Kaltaiselleni pitkän linjan kauluspaitakammoiselle (ja silityskammoisella) tälläinen rento ja ruttuinen vaihtoehto on ollut juuri sopiva tapa lähestyä paitapuserotyyliä. Vieläkin mulla on pikkuisen sellainen virallinen fiilis, jos paita on valkoinen ja siinä on kaulukset, mutta osaan oikein hyvin "pilata" virallisuuden vaikkapa maihareilla ja revityillä farkuilla. 😀

farkut – Junarose (saatu) / pellavapaita – Marks & Spencer / takki – Marks & Spencer / kengät – Dr. Martens / korvikset – Aarikka (saatu) / huivi – Becksöndergaard

Jos siellä on muuten joku plussakokoinen uusia kevätfarkkuja vailla, niin kannattaa vilkaista Junarosen valikoimat. Heidän omassa nettikaupasssaan on tällä hetkellä osa farkuista -20% alessa.

Nuo minun kuvissa näkyvät farkut ovat mallia JRFive ja ovat olleet ihan mun suosikit siitä saakka, kun ne syksyllä sain. Ovat malliltaan ihan kuin just mun jalkaan tehty ja kyllä näissä persekin aika lailla paikalleen osuu. Samat farkut nähty aiemmin myös mm. näissä  asukuvissa.

Kokoja Junarosen farkuissa löytyy siis välillä 42-54 ja itse käytän mallista ja matskusta riippuen joko kokoa 44 tai 46. Tämän postauksen mallikappalefarkut ovat kokoa 44. (ja ei, en todellakaan yleensä mahdu mihinkään mikä on kokoa 44)


Kun viime viikolla kerroin toisinaan painiskelevani sen asian kanssa, että miten tylsiä ja arkisia asuja on järkeä postata, sain useampiakin ilahduttavia ja kannustavia kommentteja, joissa sanottiin arkisuuden olevan just hyvä juttu. Joten sen kannustamana onkin hyvä hetki postata tällainen paljon ulkoilua vaatineen kuvausduunipäivän asu.

Viimeisimmissä työvuoroissa on tullut mm. ryömittyä kuvaamassa pulkkamäessä ja jalkapallokentän laidalla (hallissa sentään tähän aikaan vuodesta) sekä vietettyä aikaa järven jäällä retkiluistelijoita ja potkukelkkailijoita kuvaten, joten pukeutumisessa on noina päivinä kiinnostanut etupäässä mukavuus ja säänmukaisuus. 

Ulkonä pyöriessä kiskaisin jalkaan vielä ulkoiluhousut pitääkseni persuksen kuivana ja suojautuakseni tuulelta, mutta toimituksessa heiluessa ja hallissa futista kuvatessa menin tällä kuvissa näkyvällä setillä. 

Eniten viime vuosina töissä käyttämäni kenkämerkit ovat ehodottomasti Merrell ja Crocs. Merrelleitä löytyy varrella ja ilman ja Crocseja multa löytyy niin loskakeliin kuin kesähelteisiinkin. 

trikoohousut – Foggy / college – Ellos / takki- Canda / kengät – Merrell (saatu) / panta – Katri N. / huivi – Kaino (saatu) 

Vaikka toisaalta aika välinpitämättömästi suhtaudunkin peilikuvaan tällaisina duunipäivinä, niin yhdestä asiasta en luovu vaikka olis mitä päällä; korvakorut on oltava. Nämä valkoiset puiset timantit ovat hankinta viimeisimmältä Tallinnan reissulta muutama viikko sitten. Virolaisten suunnittelijoiden ja käsityöläisten tuotteita myyvä Oma Asi Design onkin jokaisen Tallinna-visiittini vierailukohde juuri ihanien korujen vuoksi.

Toinen asia, johon tuon päivän vaatteissa tuli hieman kiinnitettyä huomiota muuhunkin kuin käytännöllisyyteen, oli nuo kivan väriset huivi ja panta. En ihan täysin ankeissa väreissä halunnut lähteä ovesta ulos. (Kainon huivista ja tuotteista kirjoittelinkin lisää eilen.)

Oma Olympus-kuvauskalustoni on peilittömyytensä vuoksi niin kevyt, että sen rinnalla tuo SK:ssa käyttämäni setti tuntuu ihan kivireen vetämiseltä. Punnitsin tuossa jokin aika sitten tuon kamerarepun sisällään ihan jokapäiväinen perusvarustus (runko, 3 tai 4 linssiä, salama, monopodi ja pikku sälää), niin tulos oli reilut kymmenen kiloa.

Tuota läjää ei todellakaan kanneta missä tahansa kameralaukussa, vaan tukeva reppu on ainoa vaihtoehto. Vuosien saatossa on omiksi suosikeiksi aina osoittautuneet kovaakin käyttöä kestävät Tamracin reput, joita on käytössä myös työpaikallani. 

Jos pukeutumisen lisäksi kiinnostaa myös mun työnjälki valokuvaajana, niin täältä löytyy mun lehtikuvaus-portfolio


-kuvissa näkyvä huivi saatu-

Kävin tammikuun lopulla juttukeikalla niin kiinnostavassa yrityksessä, että siitä sietää ehdottomasti vinkata täällä blogissakin. Köyliössä toimiva Kaino on vuonna 2010 perustettu neuleyritys, jonka kaikki tuotteet suunnitellaan ja valmistetaan alusta loppuun saakka heidän omissa tiloissaan täällä Satakunnassa. Tuotteissaan Kaino käyttää ainoastaan puhtaita luonnonmateriaaleja; merinovillaa (mulesing-vapaata) ja kampapuuvillaa. 

Kainon valikoimissa on paljon erilaisia neulepuseroita, mekkoja, legginssejä, neuletakkeja ja huiveja. Tuotteet ovat suurimmaksi osaksi naisille suunattuja, mutta joukkoon mahtuu myös joitakin lasten ja miesten tuotteita. Bongasin juuri Instagramissa Ville Niinistön päältä Kainon orava-kuvioisen neuleen

Kyselin keikalla tietenkin kiinnostuneena Kainon kokopolitiikasta, että mantaisiko heidän tuotteensa mahtua myös meille runsaamman kokoisille mimmeille. Useimpia tuotteita on saatavilla kokoon XL saakka ja mittataulukkoja vilkuilemalla voisin veikata sen olevan juurikin aika passeli koko itselleni. Legginseissä voisin mahtua myös kokoon L.

Kaltaistani 46-48 kokoista isompienkaan ei kuitenkaan kannata heittää heti kirvestä kaivoon mikäli Kainon neuleet kiinnostaisivat, sillä he kertoivat mielellään tekevänsä myös isompia kokoja tilauksesta. Koska kaikki tuotteet tosiaan tehdään ihan alusta saakka käsin pienellä porukalla, on heidän helppo reagoida asiakkaiden toiveisiin. 

kuvat Kainon verkkokaupasta

 

Työkeikalla kun olin, niin en tietenkään ehtinyt alkaa vaatteita sovittelemaan, mutta ikuisena neulemekkofanina myymälästä löytyi kyllä monta kiinnostavaa tuotetta. Esimerkiksi tuo hempeän värinen, puuvillainen Sydänkäpy-tunika olisi aivan herkku. (ei vaan tainnut olla tuota väriä enää nettikaupassa jäljellä… 🙁 ) Myös kollaasissa oikealla näkyvä vetoketjullinen neule-bomberi näytti kivalta ja monikäyttöiseltä. 

Kainon vaatteita saa heidän verkkokaupastaan ja siellä onkin tällä hetkellä menossa juuri talvi-ale, jossa kaikki tuotteet ovat vähintään -30% alennuksessa. Itse kuitenkin ajattelin, että täytyy kyllä joku kerta, kun saan auton jostain alleni, lähteä ajelemaan Köyliöön käymään heidän myymälässään ja sovitella sitten kamppeita ihan ajan kanssa. Sitten saisin blogiinkin aiheesta kuvamateriaalia. 

Yksi ihana Kaino-tuote minultakin kuitenkin jo löytyy, sillä saimme toimittajan kanssa molemmat valita itsellemme mieluisan värisen Kaino-talvihuivin. Teitä ei varmaan hirveästi viime aikojen valossa yllätä, että päädyin tuohon herkkään vaaleanpunaiseen. 😀 Lenkin mallinen huivi on puoliksi merinovillaa ja puoliksi kampapuuvillaa, joten se on miellyttävä sekoitus lämpöä, pehmeyttä ja mukavuutta. Huivia on saatavilla myös kepeämpänä täysin puuvillaisena versiona! (Lisää värejä täällä)

Käy ihmeessä lukemassa myös Kaino-keikaltamme syntynyt, minun kuvaamani, juttu TÄÄLTÄ.