No niin… edellisessä postauksessa päälläni nähtiin vihreää pusero oranssein korviksin ja tänään kuvissa keekoilee muija keltaisessa jakussa kaverinaan punaiset pokat. Sitä ollaan selkeesti nyt kokeilumielellä!

Käytiin tänään rakkaan blogikollega Niinan kanssa pyörähtämässä palaverissa Sanoman konttorilla, joten kerrankin oli kaveri ottamassa asukuvat jalustasäätämisen sijaan. Asukuvaajan ansiosta sain vihdoin ja viimein ikuistettua tuon jo joulukuussa ostamani Marks & Spencerin bleiserin. Aivan täysin uusi ja odottamaton väri minulle, mutta minulla oli ostohetkellä päälläni juurikin mustat pillit ja nuo leopradinilkkurit ja siihen tuo keltainen vain istui niin iloisesti, että jotenkin vaan ihastuin. Ihan hirmuisen helppo yhdisteltävä tuo väri ei omilla taidoillani ole, mutta käytetään sitä sit aina kokomustan kanssa, jos en muuta osaa.

Mulle käy usein niin, että tulee hankittua jokin vaate, joka sattuu sopimaan hirmuisen hyvin niihin ostohetkellä päällä oleviin kamoihin, mutta en tule ajatelleeksi sitä vaatekaappiani sen pidemmälle, että miten se uusi hankinta asettuu sinne koko vaatekaapin sisältöön. Tänään tuli itse asiassa tehtyä Zaralta yksi hankint vähän samalla meiningillä… Näytti jälleen niin hiton hyvältä kokomustan ja leopardikenkien kanssa, mutta nähtäväksi jää miten osuu muuten mun tyyliin. Kyseisestä ostoksesta lisää jahka ehdin kuvaamaan.

Nää Zaran leopardinilkkurit on selkeästi sellaiset, jotka saa mut ostamaan uudenlaisia vaatteita kaappiini. Mutta sehän on toisaalta hyvä juttu. Niin monet kerrat olen ostanut samanlaisia vaatteita joita kaappi jo pursuilee. Vai onko muka oikeesti järkeä omistaa esimerkiksi viisi (vai onko niitä enemmänkin..) eri mustaa neulemekkoa??? Tai viidetmustat pillifarkut ja kuusi mustaa pellava t-paitaa? 😀 😀 Että ehkä se on ihan tervetulut kehityssuunnta, että alan toisinaan tehdä vähän yllätttävämpiäkin hankintoja. 

housut-S.T.I./pusero-Esprit/bleiseri-Marks & Spencer/kengät-Zara/laukku- ei minkään merkkinen/korvikset-Nouseva Myrsky (saatu)/silmälasit-Gucci (saatu)

Mulla tuli bleiseristä ja silmälaseistani ihan uutistenlukija mieleen, tarkemmin ottaen vielä Baba Lybeck. Se nainen rokkaa niin täysillä kaikissa näyttävissä silmälaisessa, että usein tulee vähänkään erikoisemman värisistä tai mallisista pokista heti Baba mieleen.  

Edellisestä muistinkin, että mun yksi haaveammatti lapsena oli uutisankkuri! Ei tullut minusta uutistenlukijaa, mutta yhden lapsuuden ammattihaaveistani olen sentään saavuttanut. Mietin joskus alle kouluikäisenä, että tahdon tarjoilijaksi ja syy oli se "kun niillä on niin hienot hameet ja essut". Lyhyttä mustaa hametta en koskaan käyttänyt, mutta kolme vuotta kuitenkin toimin tarjoilijana opiskelujen ohella. Pisimpään haaveista mukana roikkui ajatus toimittajan ammatista. Tein ekoja omia lehtiäni jo viisi vuotiaana ja toimittajahaaveet elivät mielessäni edelleen lukiossa ja AMK-opinnoissakin. Aika harva meistä on tainnut päätyä ihan niihin ekoihin lapsuuden haaveammatteihin eikä niin käynyt itsellekään. Mut pääsin mä sentään lehteen töihin! 😀


Uskaltaisin väittää, että #EVEKin stylistillä Jeminalla on jotain tekemistä sen asian kanssa, että eilen päälleni päätyi näinkin villi väriyhdistelmä. Smaragdinvihreä pusero, kirkkaan oranssit korvakorut ja pirteän pinkki huulipuna eivät ehkä olisi päätyneet ylleni yhtä aikaa vielä jokin aika sitten, mutta #Evekin kuvauksissa päälleni on sen verran villejä väriyhdistelmiä, että silmäni on alkanut hieman tottua ja mieli inspiroitumaan.

Tätä Lindexin vihreää puseroakaan tuskin olisin älynnyt edes sovittaa, ellei mielessäni olisi ollut miten kivalta eräs toinen vihreä yläosa näytti päälläni kuvauksissa.

Muutenhan eilisen asu olikin sitten varsin normia ja tylsää. Kokonaisuus olisi ollut yhtenäisempi mustilla farkuilla, mutta olen nyt jämähtänyt mukavuuden vuoksi näihin uusiin vaaleisiin. Vyötäröstä ylöspäin siis ihan kiva asu. 

farkut-HM+/pusero-Lindex/neule-La Redoute, Ellos/nilkkurit-CK Jeans

Hiuksissa näkyy vielä hieman edellispäivän kuvauksissa kampauksien pohjalle tehty kreppaus. Kreppiraudasta tulee mieleen vaan kaikki karmeat kasarikampauksett, mutta kreppaaminehan osoittautui ihan loistavaksi "pohjatyöksi" mitä erilaisemmille tukkavirityksille. Hiukset saivat heti hillittömästi volyymiä ja hauskan näköistä hattaraista tekstuuria. Krepatusta hiuspaljoudesta loihdittiin mm. tämä upea lettikampaus. 

Nyt mietinkin, että pitäiskö ihan itse harkita samanlaisen raudan hankkimista. Mutta saattais kyllä olla, että en mä sitä itse osais hyödyntää kuitenkaan. Innostun aina niin kovasti muiden mulle tekemistä kampauksista, mutta eihän mulla rähmäkäpälällä omat taidot niihin riitä. 


Juu, onhan se nappien kiinni ähertäminen vessassa käydessä vähän, tai siis todella ärsyttävää, mutta siitä huolimatta tämä HM+ -malliston saumaton alusbody on noussut jo ihan muutamassa päivässä lemppari vaatekappaleideni listalle. 

Olen ollut jo vuosikausia erilaisten kevyesti slimmaavien ja saumattomien alustoppien käyttäjä ja niitä onkin päivittäisen käytön takia rotaatiossa varmasti lähemmäs parikymmentä kappaletta eri väreissä, mutta bodyjä ei ollut tullut vielä juurikaan testailtua ennen tätä Henkkamaukalta bongaamaani yksilöä. Niin loistavia kuin topit ovatkin, niin tämä kokovartalovehje on osoittautunut vieläkin ihanammaksi alusvaatteeksi.

Etenkin noiden korkeavyötäröisten ja pintaa nuolevien farkkujen kanssa body on helpompi ja miellyttävämpi kuin housujen alla helposti helmastaan ruttaantuva toppi. Täähän on vähän kuin ois pikkuhousut joissa on henkselit, joten ei myöskään ainuttakaan tilannetta jossa huomaisi alushousujen rullaantuneen mahamakkaroiden alle. Halleluja!

Hieman se voisi omaan makuuni olla peittävämpi tuosta edestä, niin ettei rintsikoiden pitsit pilkistelisi koko ajan. Silloin ei haittaisi jos bodyn reuna vilahtaisikin vaikka jonkin paitapuseron alta, mutta tällaisenaan etumus turhan antava. Eli tämä pysytelköön täysin alusvaatekäytössä ja nyt tahtoisinkin sitten löytää sellaisen bodyn, joka saisi myös tarvittaessa näkyä. 

HM:n sivuilla sanotaan shape-bodyn olevan povea, vyötäröä ja takamusta muotoileva, mutta ollakseen ns. läskinkuristaja, saisi omani olla hitusen pienempi ja piukeampi ainakin vatsan kohdalta. Plussaosaston vaate kun kuitenkin on, oli tämä XL pienin koko. Mutta tällaiseen arkikäyttöön tämä koko on itselleni just mukava, en mä sellaisia kunnolla sheippaavia ja kasaan kurovia alusasuja käytäkään kuin joskus harvoin juhlamekkojen alla.

Näin arkikäytössä alustoppien, mekkojen ja bodyjen tarkoitus on ainakin itselläni vain siloitella alushousujen, sukkahousujen tai housunvyötärön aiheuttamia makkaroita vartalon pehmytkudoksessa (ai että kaunis kiertoilmaisu läskille! :D) ja saada vaatteet laskeutumaan nätimmin.

Alkaa pahasti näyttää siltä, että haluaisin pitää tätä niin usein, että pitänee pistää tilaukseen toinen kappale, jotta voi vuoropäivin niitä pestä. 

Ja siitä vessassa käynnin ärsyttävyydestä.. Body päällä nainen oppii ihan muutamassa päivässä sen, että pienet vedet pystyy varsin helposti heittämään ilman nappien avaamistakin. 😀