Kotiuduin vihdoin eilen illalla viikon mittaiselta Sotkamo-Oulu-Helsinki -rengasmatkaltani, joten tänään piti juosta kaupungilla hoitamassa tuhat ja sata asiaa. Vapaapäivään mahtui kuitenkin myös ihanaa hemmottelua kampaajakäynnin ja vartalohoidon muodossa.

Joudun ensi viikolla kameran toiselle puolen kuin normaalisti, joten ylikasvanut tukka oli päivitettävä siedettävämpään kuosiin. Tilanne tuli hieman yllätyksenä ja luottokampaajani Maikku sattui juuri lähtemään lomalle, joten ehdin jo ihan pienen hetken verran panikoida, että mitäs nyt tehdään, kun ihan kenen tahansa vieraan tuoliin en tahdo istahtaa. Onneksi kuitenkin Hair Statement -kampaamon Jennalta, joka oli heti seuraavaksi mielessäni, löytyi aika tälle aamulle. Värin ja leikkauksen jälkeen Jenna väsäsi hiuksiini kivan lettikampauksen. En olisi ikinä edes tajunnut, että mun tukkaan voi tehdä tollaisen! Mulla onkin ollut edellisen kerran minkäänlaista lettiä päässä lähemmäs 20 vuotta sitten. 😀

Päivä jatkui kampaajalla käynnin jälkeen tosiaan vartalohoidossa, jonka tarkoituksena oli pistää vartalon kuonat ja nesteet liikkeelle. Mun kroppaan läträttiin voide ja seerumi toisensa jälkeen ja sit mut käärittiin muumioliinoihin ja muoviin. 😀 Kyseessä oli ensimmäinen osa kolmen käynnin selluliittihoitosarjasta, jonka pääsen blogiyhteistyön muodossa testaamaan porilaisessa kauneshoitola Primo Donnassa. Hoidoista ja mun fiiliksistä tulossa juttua blogiin.

Hoidon jälkeen ohjeena oli kyllä nauttia runsaasti vettä eikä mielellään alkoholia, mutta uhmaan nyt ohjeita sen verran, että juon tässä juuri Emma-Kaisan seurassa kevään ekaa valkoviinilasillista vichyllä jatkettuna. Se on siis viinipäiväntasaus! Mutta olen juonut kiltisti myös runsaasti vettä.

Aivan ihana vapaapäivä siis meneillään ja se jatkuu vielä, kun suuntaamme luultavasti kuuntelemaan jotain bändilöitä Baarikaappiin. Jei! Mahtavaa olla pitkästä aikaa viikonloppu ihan vaan kotona. Tiistaina saa sitten taas lähteä uudelleen reissuun.

 


vasemmalta: French Connection, Phase Eight, J.Lindeberg

Oon vähän ihmeissäni ja mietin, että onko tää jotain ohimenevää hapatusta vai onko mulla oikeasti jotain muuttumassa pään sisällä. Mua on nimittäin alkanut himottaa vaaleanpunaiset asiat. Tai täsmällisemmin vaaleanpunaiset neuletakit. Siitä ei ole montaa kuukautta, kun kommentoin Plusmimmin takkipakkomielle -postaukseen facessa, että " Näyttää aina tosi ihanalta kuvissa, mut itse jos pistän päälleni jotain ton väristä tulee vaan mieleen miss piggy". Eli ajattelin, että ei koskaan mulle. Mutta niin ne vaan on taivaankappaleiden asennot taas vaihtuneet ja samalla tämän naisen aatokset. Nyt mietin vaan, että "ihanaa, pakko saada jotain vaaleanpunaista ja pehmeää!!"

Himoni herätti ensisijaisesti tämä J.Lindebergin 100 % villaa oleva, just kauniin vanhan roosan sävyinen neuletakki. Olen yrittänyt etsiskellä jotain vähän edullisempaa vaihtoehtoa, mutta sävyt eivät sitten useimmiten oikein natsaa. Esimerkiksi tuo kollaasin vasemman puoleinen French Connectionin neule on makuuni liian baby pinkki. Phase Eightin pellavainen neuletakki on jo huomattavasti passelimman värinen, mutta kaunein olisi tämä J-Lindeberg.

Näkisin niin mielelläni päälläni nahkahameen, kiiltonahka Martensit, harmaan t-paidan ja tuon neuletakin!

   


Mä oleilen parhaillani kotikonnuillani Kainuussa ja täällä on vielä siihen malliin lunta ja jäätä, että  otin äidin ohjeistuksesta onkeeni ja lähdin reissuun maihareilla. Porissa ehdin kuitenkin jo viime viikolla hylätä talvisemmat kengät eteisen perukoille ja tepastella useamman päivän tennareissa paljaat nilkat vilkkuen. Kadut olivat jo vihdoin niin kuivat, että uskaltauduin korkkaamaan Inchistä ostamani valkoiset Conversetkin. Mutta ymmärrän kyllä nyt miksi minulla ei ole ennen noita ollut valkoisia tennareita, mä olen vaan pelännyt niitä kuten muutakin valkoista! Ahdistaa ajatus, että ne on ihan kohta jo aivan rapaiset ja tomuiset. :/

 

Intoilin jokin aika sitten uusista lempifarkuistani joiden koen myös imartelevan takamustani ihan kohtuullisesti, joten piti nyt sitten vertailun vuoksi ottaa persuksesta toisissa samantapaisissa pöksyissä.

Mulle mukavuutta kaipaavalle farkkuihmiselle on joskus täällä blogin kommenttiboksissa suositeltu H&M:n Shaping Skinny -pillejä ja minähän sitten kiinnostuin asiasta ja edellisten mustien pillien tultua tiensä päähän hankin nuo suositellut housut tilalle. Joustavuudessa nuo ovat melko samanmoiset ihkuttelemieni Leviksen Innovation Super Skinnyjen kanssa, joten siltä osin painivat mukavuutensa puolesta samassa sarjassa. Shaping Skinnyt jäävät kuitenkin hieman matalammalle ehkäpä juuri siitä johtuen eivät pysy mulla jalassa, tai paremminkin vyötäröllä, siten kuin Super Skinnyt.

Ihan testaamisen arvoiset kyllä ovat, sillä onhan näiden H&M -farkkujen hintakin puolet vähemmän kuin Leviksillä, ja jollekin hieman eri muotoisella toimivat varmasti paremmin kuin itselläni. Kyllä nämä nyt itselläkin ehdottomasti käytettyä tulee, koska mustat pillit nyt vaan on ihan pakolliset, mutta sanoisin, että välittömästi, kun Leviksen Super Skinnyt on saatavilla mustana, niin nämä joutaa itselläni eläkkeelle. Eli menevät nyt paremman puutteessa, mutta eivät saa tosiaan varauksetonta ihailuani.

Mitä Shaping Skinnyjen kokoskaalaan tulee, niin Leviksistä mulla on tosiaan koko 32" ja näistä henkkamaukoista 33". Shaping Skinnyistä kokoja löytyy tuumakokoon 36 saakka, Leviksen Super Skinnyistä puolestaan olen nähnyt kokoja vain tuohon omaan kolmekakkoseeni asti.

Sitten vielä se toinen syy vyötärön korkeuden lisäksi miksi henkkamaukat eivät pääse omalla listallani lähellekään Levisten ihanuutta.. mun pylly näyttää mielestäni Shaping Skinnyissä paljon surullisemmalta kuin Leviksen Super Skinnyissä. En ole aiemmin juurikaan kiinnittänyt huomiota koko takamukseeni, mutta sitten kun se nyt yksissä farkuissa näyttikin omaan silmääni huomattavasti kivemmalta kuin aiemmin, niin tajusin, että tätäkin istuinpehmustetta on mahdollista hämätä muodokkaammaksi oikealla housuvalinnalla. Ja sen tajuamuksen jälkeen ei haluaiskaan enää muita kuin niitä jotka tekevät parhaimmat hämäykset. Mutta oikeastihan se asia on niin, että perseeni on vähän sama kuin takatukkani: mä en sitä itse näe, joten en jaksa hirveästi siitä stressatakaan. Shaping Skinnyt siis olkoon ystäväni nyt ainakin siihen saakka, että pakaroiden parhaat ystävät on saatavilla mustana.

farkut-H&M, Shaping Skinny/t-paita-H&M/tennarit-Converse/aurinkolasit-Le Specs (saatu)/korvikset-Merry Go Round

Että sellaista perseilyä tällä kertaa. Joko muuten alkaa kyllästyttää nää yhdessä ja samassa ostoskeskuksen nurkassa otetut asukuvat? Mua ei, sillä se paikka on niin ihanan valoisa, lähellä kotia ja siellä on helppo ottaa kuvat, mutta eiköhän nää miljööt tästä kevään myötä taas vähän ala monipuolistumaan.

Vielä olisi yksi yö jäljellä täällä kotikotona. Huomenna suuntaan Ouluun pitämään Olympus-koulutusta, sieltä sitten puksutan yöjunalla Helsinkiin samaan puuhaan. Ke-to yön pääsen viettämään ystävän luona Suomenlinnassa ja vasta sitten on kotiinpaluun aika. Hieman on siis raidekilometrejä ja matkalaukkuelämää vielä edessä.