Vulgar Necrolatry! Koskaan eivät ole Karelian Isthmusin sulosävelet raikuneet yhtä muhkeasti kuin eilen illalla Oslon John Deessä. Ensimmäinen fiilis bändin aloittaessa oli, että nyt on kuulkaa rumpusoundit kunnossa! Tuplabasarit jytisivät suoraan munasarjoihin ja saivat lähes tipan lissiin. Keikkapaikka ja miksaaja saavat kyllä ihan täydet pisteet äänentoistosta. Vaikka lempibändi kuulostaa omasta mielestä hyvältä koska vaan ja missä vaan, niin eilisessä oli ihan erityisesti kaikki kohdallaan.

Muutamakin kaverini ihmetteli, että miksi ihmeessä menen katsomaan kotimaista bändiä jonnekin oman maan rajojen ulkopuolella, mutta se kyllä todellakin kannatti. Amorphis on täällä Oslossa vain metallipiirien bändi, eivätkä heidän mainstreamyleisöönkin uppoavat hittinsä ole soineet radioissa kuten kotisuomessa. Niinpä keikkapaikkakin oli melko pieni ja paikalla oli paljon vanhan liiton väkeä, joka iloitsi erityisesti esi-Joutsen materiaalista.

Bändi huomioikin loistavasti tämän turskanhajuisen kirkonpolttajakansan rakkauden mörinään, joten settilista sisälsi astetta mörömpää materiaalia kuin useimmat Suomessa kuulemani keikat. Kotona orkesteri haluaa varmasti miellyttää myös ehkä pelkästään paikalle hittibiisien innoittamana tullutta kuulijakuntaa. Niinpä tämä fani olikin todella mehuissaan kuullessaan selkeästi edellisistä kokemuksistaan poikkeavan keikan. Voi örinä! Tomin vatsanpohjasta saakka kummuneet syvät murahdukset saivat meikäläisen sukkahousut rullalle ja hymyn korviin. Eikä herran ulkoinen habitus varsinaiseti taaskaan haitannut.

Into Hiding, Black Winter Day, Against Widows, My Kantele, Sampo, Sky Is Mine ja paljon, paljon muuta mahtavuutta mahtui illan biisilistalle. Uude Circle-albumin raidoista kuultiin ainakin Wanderer, Hopeless Days, Narrow Path, Nightbird's Song ja Shades of Grey. Kyseinen levy on itselle todella merkityksellinen senkin vuoksi, että pääsin kuulemaan sen kaikki biisit jo neljä kuukautta ennen levyn ilmestymistä. Melkoisen ikimuistoinen juttu kaltaiselleni fanille!

Bändi lopetti totutusti encoren yhteislauluun sopivalla Eclipse-levyn hittibiisillä House of Sleep, jonka sanat oslolaisetkin hallitsivat täydellisesti. Toki joka keikalla jää itse aina odottamaan vielä sitä jotain yhtä biisiä. Tällä kertaa sekä minä, että serkkuni Saara olisimme räjähtäneet riemusta, jos settiin olisi mahtunut vielä menobiisi Towards and Against. Mutta en suostu kyllä valittamaan pätkääkään. Keikka oli yhdellä sanalla kuvattuna LOISTAVA!!!!!1111!!!!!

Olen onnellinen. Me happy. Tusen takk. Glitterporo approves.


Muutaman kuvan pikaterveiset Oslosta. Hengaillaan hotellilla suklaan ja siiderin parissa ja kohta piirretään silmät päähän ja lähdetään syömään ennen Amorphis-keikkaa.

Jouduin tosiaan viettämään useamman tunnin lentokentällä ennen lennon lähtöä ja meinasikin hieman pinna kiristyä, kun lennnon ilmoitettiin myöhästyvän ainakin 30-45 minuuttia. Koneeseen päästyämme kuitenkin selvisi myöhästymisen syy ja se sai kyllä kaikki matkustajat sulamaan hymyyn. Koneen alkuperäiselle kapteenille oli tullut kotoa soitto, että se olis synnärille lähtö nyt! Myöhästyminen johtui siis siitä, että piti odotella päivystysvuorosta töihin soitettu kapteeni puikkoihin. Oli kerrankin niin loistava syy lennon myöhästymiselle, että eipä tosiaan haitannut tippaakaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Päivä vietettiin haahuillen ympäriinsä serkkuni asunnon lähiympäristöä, jossa tuntuikin olevan aika mielenkiintoiset shoppailumaastot. Kerron niistä varmasti tarkemmin myöhemmin. Mitään en kuitenkaan ostanut, vaan olin puhtaasti katselutunnelmissa ja tyydyin vain ihastelemaan kaikkea vastaan tulevaa. Suurimmat hengenhaukkomiset aiheuttivat nämä alla näkyvät Marc by Marc Jacobsin huikeat kengät. Ne huutaa mun nimeä, mutta ne huutaa mun nimeä sen kokoisen hintalapun takaa, että on todellakin tyydyttävä vain pussailemaan tuota kuvaa.

20

Ilma on ollut tänään ihan upea! Muutama aste pakkasta, pilvetön taivas ja auringon kevyitä säteitä. Tarkeni aivan loistavasti heilua ulkona koko iltapäivä, mutta kyllä nenänpää oli kahvilaan päästyämme sen verran kylmä, että päädyin ottamaan talven ensimmäisen kuuman kaakaon. Tuli ihan olo kuin olisi ollut retkellä.

23

Mun serkku siis asuu täällä Oslossa, mutta päätettiin jo aikoja sitten, että asutaan ihan huvin vuoksi tämä viikonloppu hotellissa, niin hänellekin tulee vähän lomafiilis. Napattiin huone ihan keskustasta Oslo City Centre -nimisestä hotellista ja hyvältä vaikuttaa! Odotan innolla aamiaista.. Onneksi se on huomenna tarjolla yhteentoista saakka.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Nyt on pakko alkaa heittämään hametta ja Tomi Joutsen -paitaa niskaan ja ehostautua sen verran, että kehtaa ulos hotellista. Oon tulevasta keikasta ihan superfiiliksissä!

Keikalla kuullaan varmasti ainakin uusimmalta levyltä biisi Hopeless Days..


Terkut lentokentältä, noin klo puoli kuusi aamulla! Lennon lähtöön on vielä kolme tuntia, joten mulla on loistavaa aikaa bloggailla ja juoda törkeän ylihinnoiteltua smoothieta aamupalaksi. Koska seuraava hotellikokemus on vain tuntien päässä, on hyvä hetki palata muutaman viikon takaiseen majoituspaikkaani.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Re:fashionin Muschtail-kemuja viettäessämme minä ja Ida saimme blogiyhteistyön merkeissä huoneet Mikonkadulla, aivan rautatieaseman läheisyydessä sijaitsevasta Radisson Blu Plazasta. Olen aiemmin yöpynyt Helsingin muissa Radissoneissa (Seaside ja Royal), mutta tämä oli ensimmäinen kertani Plazassa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ensimmäinen fiilis huoneeseen päästyäni oli vain, että ”ihanaa.. haluun jäädä tänne.. ooh, mikä sänky!” Olen huomannut, että itseäni viehättää selkeästi eniten tällaiset hotellihuoneet, joissa on käytetty tummia sävyjä ja rohkeita värejä. En yhtään jaksa sellaisia kauttaaltaan vaaleita huoneita, joissa mikään ei pistä silmään. Ne on niin tylsiä eivätkä lainkaan kutsuvia.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tähän Plazan huoneeseen oli saatu tyylikkään tummanpuhuva fiilis tuollaisella paneloinnilla, joka kiersi seiniä ja kattoa huoneen peräosassa. Tämä oli tunnelmaltaan jälleen kerran niitä huoneita joihin mielellään raahaisi mukanaan miesseuraa. Pitäisköhän mun kääriä joulupakettiin murulle joku yhteinen hotelliviikonloppu. Ei väliä olisiko se lähellä vai kaukana, mutta tärkeintä olisi unelmanpehmeät lakanat ja sopivan syntinen tunnelma. Voisin vaikka palata tuonne Plazaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Viime vuosina melko ahkerasti eri hotelleissa yöpyneenä olen nukkunut toinen toistaan muhkeampien vuodevaatteiden keskellä ja valikoinut hartaasti sitä juuri oikeaa tyynyä tarjolla olevista monista vaihtoehdoista. Sänky on mielestäni maailman paras paikka ja erityisen ihanat sängyt kiinnittävät varauksettomasti huomioni. Plazan sänky oli omalla mittapuullani taivas. Millään muulla sanalla sitä ei pysty kuvailemaan. Olisin antanut vaikka 20 kenkäpariani, jos olisin voinut jäädä tuohon ihanaan pesään loikoilemaan koko kekkereitä seuranneeksi päiväksi. On sänkyjä, on hyviä sänkyjä, on unelmanpehmeitä sänkyjä ja sitten on tuo järisyttävän miellyttävästi syleilyynsä vetänyt Radisson Blu Plazan sänky. Yövieraani Iina todistaa sanani ja yhtyy lausuntoon.

Mitä muuten saadaan yhtälöstä hotellin ihana sänky + valkoiset lakanat + hiprakassa mukaan otetut mäkkiateriat? Siitä saadaan sanonta ”jos menee yöllä mäkkiaterian kanssa sänkyyn, voi aamulla lakanat olla ketsupissa”. Voitte sitten itseksenne arvailla perustuuko sanonta tositapahtumiin..

20131201_radisson_plaza

Harmikseni kaikki mun vierailut tällaisissa hotelleissa on sen verran pikaista laatua, etten ikinä ehdi ihan vain hengailemaan huoneessa ja nauttimaan siitä pienestä ylellisyyden tunteesta. Nytkin olisin niin mielelläni heittäytynyt hetkeksi tuohon sohvalle selailemaan lehtiä ja rentoutumaan, mutta saapuessa kutsuivat kampaaja ja sitten bileet ja lähtöpäivänä chec out saapuu aina liian aikaisin.

Muschtail kemujen jälkeisenä aamuna jostain syystä myös aamiainen saapui aivan liian aikaisin ja skippasimme sen suosiolla lämpimän sängyn viedessä voiton. Ja kuten seuralaiseni sen sanoi, ei kyseessä tietenkään ollut mikään krapula, vaan ”mua vaan väsytti ja mulla oli nestehukka”. 😀 Mutta Idan tontilta lukaisin, että aamiainen oli monipuolinen ja maistuva. 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Bloggaajalle tärkeä ominaisuus hotellihuoneessa on tietenkin riittävän hyvin valaistu kylppäri jotta voi kuvailla omaa lärviään juuri silloin kuin pitäisi olla jo menossa.      Näistä juhlameikkiäni ikuistaneista kuvista päätellen se  vaatimus toteutui Plazassa ihan  riittävissä määrin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olen siis viihtynyt hyvin Helsingin toisissakin Radissoneissa, mutta kyllä tämä Plaza meni nyt kirkkaasti kolmikon kärkeen. Plussaa erityisesti loistavasta sijainnista, viihtyisästä sisustuksesta ja siitä sängystä!! Pienen miinuksen vierailuun toi ainoastaan suihkun hieman huono vedenpaine. Se on asia, joka saa itseni aina hieman ärsyyntymään. Mutta sillä sängyllä saisi kyllä isommankin miinuksen anteeksi.

Tämän edessä olevan reissun hotellista mulla ei muuten olekaan mitään tietoa. Mun serkku on sen varannut. Katsotaan mihin päädytään!

-yhteistyssä Radisson Blu Plaza-