Voin heti kertoa, että kuvan hymy on feikki ja kiskottu naamalle ainoastaan sen leuanalusheltalle tekemän kiristysefektin vuoksi. Muuten ei ole muutamaan päivään juuri hymyilyttänyt. Pääsiäisloma isin ja äidin luona kyllä oli ihana ja rentouttava. Latasin akkujani viettämällä suuren osan ajasta pää tyynyssä. Hereillä ollessa vietin aikaa vanhempien kanssa ja näin mummia ja paria ystävää. Just hyvä katko arkeen, mutta..

Arkeen paluu ei sitten sujunutkaan kovin sulavasti. Kaikesta levosta huolimatta mä olen ollut edelleen ihan hirvittävän väsynyt. Aamulla nouseminen ja ovesta ulos pääsy ovat tuntuneet ehkä vieläkin hankalammalta kuin aiemmin. Olo on ollut vetämätön, ahdistunut ja kipeä. Yläkroppaa vaivannut ahdistuksen, kivun ja jäykkyyden tunne räjähti eilen illalla sitten vihdoin tarkemmin paikallistettavaksi ja entistä pahemmaksi.

Aamulla lääkärisetä sitten kosketteli päätä, hartioita ja kasvoja sellaisista kohdista, että meinasi itku päästä, kun sattui niin s****nasti. Se on kulkaa jälleen ilmeisesti purennassa vikaa, eli yöllistä (ja päivälläkin) hampaiden  yhteen puremista ja sen myötä on tuonne leuan ja kaulan alueelle ja ties minne kehittynyt karmeita jumeja. Miks mä en ole tätä taas itse tajunnut?

20130405-221643.jpg

Pari päivää saikkua, ohje syödä lihasrelaksanttia sekä kipulääkettä ja hieroa kipupaikkoja varovasti sen verran mitä kivulta pystyy. Ja kehotus ottaa yhteyttä hammaslääkäriin purentakisko asioissa. Soitinkin samointein ajanvaraukseen ja sain kauhukseni kuulla, että aikoja olisi vasta ensi syksylle.

Hieman siinä hiipi jo itku kurkkuun, kun ajattelin että joutuisin odottamaan kuukausitolkulla koko naama kipuillen. Kuin ihmeen kaupalla, ajanvaraustädin siinä muilta neuvoa kysellessä ja kalenteria varatessa, jostain kuitenkin ilmestyi ensi maanantaille yksi peruutusaika purentakiskohommia tekevälle lääkärille. Tuntui kuin olis voittanut lotossa!!

Nyt siis koitan täällä hoidella tätä akuuteinta kipua ja odotan maanantaita. Vuosien takaisen leukapulmani vuoksi tiedän, että kisko todellakin auttaa. Pidin edellistä kiskoani pahimpina aikoina jopa päivisin, koska se rentoutti ja vei näin ollen kipua. Mulla on nyt jotenkin niin helpottunut olo, kun tiedän että saan apua! Parhaimmassa tapauksessa kaikki ne mun viime kuukausien päänsäryt on tätä samaa probleemaa ja saan helpotuksen moneen vaivanneeseen asiaan. Toivotaan parasta.

20130405-221652.jpg

Jottei menis ihan pelkäksi ruikuttamiseksi, niin kerrotaanpa jotain kuvissa nökyvistä jutuistakin. Se hymy oli tosiaan feikki, mutta tekee ulkonäölle aina ihmeitä. Upea Volcomin lätsä on löytö Natan ja Jarskin kirpparipöydästä toissaviikonlopulta. Ihan mahtava! Hattu on käytännössä katsoen juurtunut päähäni.  Lindexistä saatu huivi on toinen viime viikkojen juurtuja, olen innostunut yhdistämään sitä erityisesti raitojen kanssa. Camo ja raidat yhdessä kiinnostavat mua jostain syystä nyt todella kovasti.

Toisessa kuvassa jälleen osoitus mun sukkaintoilusta. Uusien Lindexistä ostettujen lempparifarkkujen ja viime syksynä Roomasta hankkimieni mokkakenkien välistä kurkistaa nimittäin kimaltavat blingbling-sukat. Parhautta!

Semmosia kuulumisia siis tänne. Nyt taas lihaksia rentouttava nappi naamaan ja varovaista naaman hieromista. Pitäkää peukkuja, että pahin särky alkaisi helpottaa pian!


Tylsistyneet terveiset Kuopion rautatieaseman typötyhjästä asemahallista. Täällä on tasan minä ja mun matkatavarat. Mutta nuo matkaseuralaisetpa onkin mielestäni ihan esittelemisen arvoiset! Olen nimittäin liikkeellä kokonaisen Marimekko-jengin kanssa.

Nahkainen paljon nielevä Piirakka-laukku tulikin esiteltyä jo aiemmin, mutta suhteemme on sen jälkeen entisestään syventynyt. Ehdottomasti paras viikonloppulaukku, joka minulla on koskaan ollut. Ja katsokaa miten suloinen pallokuosinen vuorikin siinä on! En enää reissaa ilman tuota ihanuutta.

20130329-202635.jpg

Koska ihan kaikki kamppeet ei aamun unisessa pakkaussessiossa tuntunut suosiolla sopivan Piirakan kitaan, nappasin sille assariksi toisen omistamani luotettavan Mari-laukun. Sain punaisen tukevan kanvaskassin pari vuotta sitten Marimekon ja Indiedaysin kamppiksesta ja myös se on reissannut kanssani paljon. Toimii loistavasti myös esimerkiksi rantakassina ja ostoskassina.

Kolmas mukana oleva Marimekko on perheen uusin tulokas. Pieni punainen raitavuorinen nahkaclutch on kulkenut mukanani koko ajan n. Kuukauden takaisesta ostopäivästä lähtien. Rannelenkillä varustettu pikkulaukku on niellyt sisäänsä kaiken tärkeimmän eli lompakon, puhelimen,avaimet, käyntikortit, huulirasvan ym. Sitä sitten siirtelen kulloiseenkin käsilaukkuun. Ja tarvittaessa menee laukkuna ihan itsekseenkin.

20130329-203250.jpg

Koska minulle on tärkeää, että matkustaessakin kassit ja laukut passaisivat tyyliin ja olisivat meikäläisen näköisiä, niin näillä veskoilla olen kyllä ainakin värimaailman puolesta onnistunut erinomaisesti. 😀 Musta ja punainen on nimittäin ne luottovärit joilla yleensä matkaan lähtiessä laukkuni täytän.

Mutta mitä noihin oman näköisiin ja oikean värisiin matkatavaroihin vielä tulee, niin täytyy sanoa, että en itsekään oikein ymmärrä miksi ostin jokunen vuosi sitten aniliininpunaisen lentolaukun…

Minkäslaisilla kasseilla ja nyssyköillä te matkustatte? Onko matkalaukut ja -kassit valittu tyyli vai käytännöllisyys edellä?


Haikailin tuossa muutama päivä sitten kirkkaan väristen sukkien perään. Tahdoin veikeitä sävyjä kurkkimaan käärittyjen lahkeiden ja herrainkenkien välistä nyt, kun paljain nilkoin ei vielä tarkene. Pistäydyttiin eilen Encen kanssa Lindexillä ja Henkkamaukalla ja mä sekosin sukkahyllyillä.

20130328-231730.jpg

Vielä paketeissa olevat sukat kaikki Lindexistä. Neonpinkit olivat normihintaiset, muut löytyivät eurolla tai parilla alekorista. Irtonaiset sukkaparit ovat puolestaan kotoisin H&M:n lastenosastolta, missä seitsemän sateenkaaren sävyn sukkapaketti kustansi 9,95 €.

20130328-231739.jpg

Täysin yllättäen ensimmäisenä käyttöön pääsi tänään kirkkaansiniset sukat. Minähän olen aina vannonut inhoavani sinistä. Mutta vallan hauskaltan tuo väripilkku näytti tuolta kirkuvanoranssien housujen ja maltillisen beigejen kenkien välimaastosta. Ennustan, että herrainkenkien ja silmiinpistävien sukkien yhdistelmää saatetaan tulla näkemään jaloissani lähiaikoina lähes kyllästymiseen saakka.