Mun on aivan pakko jakaa teille muutama kuva, jotka nappasin eilen valokuvaajaystäväni Samin asun yksityiskohdista. Sami on aina ihan hillittömän tyylikäs. Klassista herrasmiesmäistä pukeutumista maustaa aina monet persoonalliset ja leikkisät yksityiskohdat.

20121030-083549.jpg

Päädyn yleensä aina tavatessamme ihailemaan jotain herran yllä olevaa. Tällä tapaamisella silittelin ihastuneenna mm. hänen mitatilaustyönä tehtyjä pehmoisella kashmirvuorella varustettuja nahkahansikkaitaan. Eilen innostuin hänen kalvosinnapeistaan. Käyttöön eilen päätyivät ylläolevan kuvan keltaiset ”timantit”, mutta Sami kaivoi kassistaan vielä rasiallisen lisää ihanan värikkäitä aarteita!

20121030-083610.jpg

Mä olin noita hiluja tutkiessani innoissani kuin pikkutyttö äidin korurasialla. Kaikkea uutta ja jännää! Nuo oikean puoleisen kuvan isot kullanvärisellä reunustetut mustat mollukat tuovat ihan mieleen jonkun ylvään pitsihansikas-mummon klipsukorvikset. 😀 Mutta ovat varmaan melko ylvään näköiset myös kauluspaidan hihoissa.

Osa Samin kalvosinnappikokoelman upeuksista on vintagea ja niitä hän kertoo löytäneensä sellaisesta liikkestä kuin Vintage Garden Tampereella.

20121030-083603.jpg

Kuinka moni teistä tietää mitä nuo yllä olevan kuvan oikean alalaidan tikut oikein on? Mä voin tunnustaa, ettei mulla ollut hajuakaan. Mutta onneksi Sami sivisti minua. Yrttiruukkujen nimikylteiltä näyttävät tikut ovat nimeltään kaulusluut. Eli nämä on ne ns. kovat kaulassa, jos oikein ymmärsin. Tikut sujautetaan kauluksen sisäpuolella oleviin pieniin taskuihin, jotta ne pitäisivät kauluksen ryhdikkäänä.

Kaulusluista googlettamalla päädyin myös erääseen blogitekstiin, jossa nainen kertoi tietämättömyyttään käyttäneensä miehen kaulustukea spaattelina. Eli nuo tikut sopivat todistettavasti myös kauneudenhoidon apuvälineeksi. 😀

20121030-083558.jpg

Sami ystäväiseni pukeutumisen hienoudet eivät tokikaan rajoitu vain kalvosinnappeihin, vaan värikkäitä yllätyksiä pilkistelee myös lahkeiden alta. Sami on nimittäin henkeen ja vereen Happy Socks -mies. Ilahduttavan värikkäitä sukkia löytyy herran kotoa kuulemma kymmeniä pareja ja kaikki erilaisia!

20121030-083623.jpg

Uusin asustehienous herran vaatekaapissa oli ihan vastikään hankittu Coston oranssitupsuinen hattu. Passasi tyypin päähän mielestäni hienosti kuin lumiharjaviikset hänen naamaansa, eli ihan törkeen hyvin!

Itsekin olen jo hetken aikaa tiiraillut noita Coston lätsiä kiinnostuneena ja nyt tuon Samin hatun nähtyäni kuumevaan nousi. Pitäisköhän ensi viikonlopun Helsingin reissulla pyörähtää jossain puljussa noita sovittelemassa..

Sellainen on ihanan Sami ystäväni yllätyksiä täynnä oleva herrasmiestyyli. Tykkään. Sekä Samista, että sen tyylistä.

PS.. Kuten jo alussa ilmi kävi, niin Sami on valokuvaaja kuten minäkin. Tyylikkään herran studio sijaitsee Lempäälässä ja firman sivut löydät TÄÄLTÄ.


Terkut taas kerran junasta! Edellinen postaus väsättiin matkalla Pori-Tampere, nyt puksuttelen puolestaan savonmaalta kohti pääkaupunkia.

-seuraava hehkutus sisältää mainontaa, sillä olen saanut tuotteet (olympus) blogin kautta-

Kuten blogia pidemmän aikaa lukeneet jo tietävätkin, niin minuthan käännytettiin vuosi sitten kesällä Wienissä hurmoksellisesti Olympus PEN -klaaniin. Reilussa vuodessa on pikkuruinen ns. micro four thirds -järkkäri vallannut entistä suuremman osan kuvaustilanteistani.

Viimeisin aluevaltaus tapahtui viime viikolla, kun yhdessä perhekuvauksessa 1v lapsi alkoi itkeä hillittömästi joka kerta kun nostin ison duunijärkkärini (Canon 5D Mk II + 24-70 mm 2.8) naamalleni. Melkein puolituntia odoteltiin josko poika tottuisi hommaan eikä enää säikkyisi, mutta koska kasvokontakti tuntui lapsesta mustaa isoa mötikkää turvallisemmalta, niin päädyin sitten nappaamaan tuon minulla kokeilussa olevan uusimman PENin (E-PL5) laukustani.

20121029-141708.jpg

Vaikka noin pienellä kameralla kuvaaminen tuntuikin studiossa työtilanteessa hieman oudolta, niin tämä kameran vaihto kuitenkin pelasti kuvauksen, kun pikku jätkä lakkasi säikkymästä.

Vaikka siis työhommat hoidankin n. 98% täyden kennon vehkeellä, niin nuo peilittömät järkkärit ovat kyllä tulleet kuvauskalustooni pysyvästi. Blogiini kuvaan lähes 100 prosenttisesti vain PENillä. Joskus olosuhteiden pakosta saatan kuvata jotain tänne puhelimella tai iPadillä ( kuten tähän postaukseen, koska kamera oli kohteena).

20121029-141717.jpg

Uusimmassa E-PL5 -mallissa on muutamia loistojuttuja verrattuna aiempiin malleihin. Itseäni ilahduttaa erityisesti tuo kääntyvä näyttö, jonka saa tarvittaessa taiteltua vaikka noin päin, että itsensä kuvaaminen onnistuu helposti. Aika näppärä tominto etenkin meille omaa pärstää kuvaaville bloggaajille. 😀

Myös itse tapahtuva asukuvien ottaminen helpottuu sekä tuon näytön saranamekaniikan, että säädettävän vitkalaukaisijan ansiosta. Jos ei siis omista kaukolaukaisijaa, niin vitkan voi asettaa ottamaan vaikkapa kymmenen peräkkäistä ruutua sekunnin välein. Ehtii juuri sopivasti vaihtaa poseerausta otoksien välillä, eikä tarvitse joka välissä juosta painamaan laukaisijaa.

20121029-150709.jpg

Jos kamera-asiat kiinnostavat ihan yleisellä tasolla, tai himottelet vaikkapa tuota uutta PENiä (ekaa kertaa julkisesti hypisteltävänä), niin ensi viikonlopun Digiexpo -tapahtuma on varmasti vierailemisen arvoinen. Itsekin olen suuntaamassa silloin Helsingin messukeskukseen ihmettelemään kameroiden ja muiden teknisten vempeleiden uusimpia tuulia.

Nyt myös muutamalla teistä olisi mahdollisuus saada ilmaiset liput Digiexpoon. Sain yhteistyökumppaniltani Olympukselta 5 kahden hengen lippupakettia (arvo 2×15€)  jaettavaksi lukijoilleni.   EDIT: Sain juuri viestin, että saan vielä 5×2 lippua lisää. Eli jaossa kahden hengen pääsyliput yhteensä kymmenelle hengelle  (10 x 2 kpl)! Yhden palkinnon arvo 2 x 15 €.

Noilla samoilla lipuilla pääsee sisään myös yhtä aikaa järjestettäviin Hifiexpoon, Skiexpoon, Boardexpoon ja Jätkä & Säbä -expoon. (Erityisesti toi viimeinen on tosi houkutteleva :D) (EDIT: mulle huomautettiin, et kyseessä on Lätkä&säbä eikä jätkä & säbä… Pikku lukivirhe.. 😀 Logossa oli hieman hämäävä mailan lapa.)

Eli tässä vois olla tapahtuma minne sen ukonkin saisi raahattua mukaan, jos ei se innostu esim. Häämessuista. 😉

Mikäli siis 2.-4.11.järjestettävä Digiexpo sun muut kiinnostaa, niin jätä puumerkkisi kommenttiboksiin huomiseen, eli tiistai-iltaan klo 23.59 mennessä.

Voisit samalla kommentissa kertoa millaisia valokuvausaiheisia postauksia kaipaisit blogiini (vai oisko ne ihan syvältä eikä niitä todellakaan kaivata..). Olen nimittäin miettinyt että aihetta olisi kiva valottaa lisää täälläkin. Kuvausvinkkejä? Photoshop-juttuja? Muuta?

Laitan voittajille meiliä asap osallistumisajan päätyttyä saadakseni osoitteet joihin liput toimitan. Ne on saatava postiin keskiviikkona, jotta varmasti ehtivät kaikille viikonlopuksi. Tarkkaile siis meiliäsi jos osallistut arvontaan.


-sisältää mainontaa-

Saatuani pari viikkoa sitten Ten Pointsin tiilenpunaiset kiilakorkonilkkurit olen saanut pakkomielteen vastaavanoloisista mustista kengistä. Olen jotenkin ihan varma, että mukavalla kiilapohjalla varustetut mustat syysjalkineet olisivat juuri loistava lisä arkikenkieni armeijaan.

Minulla olisi blogiyhteistyön tiimoilta käytössä lahjakortti Spartoolle, joten olen koittanut kartoittaa sieltä varteenotettavia ehdokkaita. Parit kivat yksilöt piti unohtaa oman koon puuttumisen vuoksi, mutta tällä hetkellä harkintalistalle ovat päässeet kuvassa näkyvät tyypit.

20121028-215325.jpg

Tällaisessa ajatuksessa, että haluaa juuri jonkun tietynlaiset kengät on se ongelma, että täydellisiä ei tunnu koskaan tulevan vastaan, vaan kaikissa on aina joku pieni itseä epäilyttävä juttu. Kun sitten taas jos ei hae mitään tiettyä, tulee sellaisia täydellisiä ihanuuksia vastaan ihan vaan yllärinä.

Mä en osaa oikein päättää mitkä noista kuvan kengistä olis mun suosikit. Vasemman alakulman Emma Go:t olis sellaiset aika varmat perusvehkeet, mutta Dieseleissä olis astetta enemmän asennetta lyhyemmän vartensa ja mielenkiintoisemman pintansa vuoksi.

Bocagen molemmat mallit on tosi kauniit, mutta mietin, että onko ne ehkä liian sliipatun ja naisellisen oloiset mulle. En ole vielä oikein innostunut kiilakorkolenkkaritrendistä, mutta nuo Pataugasin kumikärkiset tennarihenkiset nilkkurit jotenkin kiehtovat minua. Ne on sporttiset, mutta karmivat tarralenkkari-fibat puuttuvat.

En ossoo päättäää!!! Oisko teillä mitään mielipidettä? Passaisko jotkut noista minulle?