31.07.2012

Posted at 19:52h in Yleinen by
0 Likes

Eilen Monkin neulemekkoa päälleni viritellessä en ollut tyytyväinen sen kaapumaiseen olemukseen vaikka mekko oli sovituskopissa läpäissyt seulani tuosta ominaisuudesta huolimatta. Jatkuvan blogisisarien kyyläämisen ansiosta saattaa kuitenkin mieleen juolahtaa sellaisia niksejä joita ei välttämättä muuten aina omaan päähän pälkähtäisi.

Säkkimekko päälläni peilikuvaani tympeänä tuijottaessani muistin aina niin upean Stellan asun muutaman päivän takaa ja tajusin, että se on niinkin yksinkertainen asia kuin vyö, joka minut pelastaisi. Vyö, niin maailman yksinkertaisin asuste, mutta itse olen kadottanut niiden käyttämisen taidon jo noin parikymmentä vyötärösenttimetriä sitten. Eilen kuitenkin päätin, että kyllä maailmasta nyt yksi minunkin vartaloni ympäri yltävä nirunaru on löydyttävä ja suuntasin lähimpään rättikauppaan.

Useimmitenhan siinä käy niin, että juuri sitä ei löydy, mitä kipeimmin tarvitsisi. Minulle kuitenkin onnetar oli tällä kertaa suosiollinen ja riittävän pitkä ja sopivan värinen ohut nahkavyö löytyi heti ensimmäiseltä etapilta Lindexistä. Eikä muutamaa senttiä vajaan kympin hintakaan kirpaissut.Voi sitä iloa minkä voi kokea, kun kerrankin jotain hakemaansa löytää ilman kissoja ja koiria.

Jos siis joku muu tynnyrimäisellä ja kookkaalla keskivartalolla varustettu kaipailee apuvälinettä jolla kiristää paikoilleen pöksyt tai kolttu, niin kipaisepa katsomassa Lindexistä. Mustakin versio löytyy.

Täytyy kai se nyt joka naisella yksi vyö olla. Siitäkin huolimatta, että itse vyötärö puuttuu.


30.07.2012

Posted at 22:10h in Yleinen by
0 Likes

Hihii! Testailen tässä miten sujuu postaaminen mun uudella tuliterällä iPadilla ja kyllähän se tuntuu onnistuvan. Nyt ei siis tarvitse enää olkapää muusina raahata läppäriä reissuilla, jos vaikka tahtoisi blogata.

Tarvitsemaani muistikortinlukijaa ei ollut hyllyssä, joten saan sen vasta hieman myöhemmin. mutta sitten pelittää tämä vehje yhteen rakkaan Olympukseni kanssa. Ja kevyen näppiksenkin tilasin. Sellaisen joka toimii samalla padin suojakuorena. Kivan kevyet blogityökalut on kyllä sitten verrattuna muutaman kilon läppärin ja ison järkkärin rohjakkeen aikoihin. Tykkään!

Näiden pikaterkkujen kuvituksena surkeat iPadilla räpätyt kuvat tämän vapaapäivän asusta. Oranssi neulemekko löytyi muutama viikko sitten Monkin alesta ja pääsi tänään ekaa kertaa käyttöön. Ihan sellaisenaan se oli tämän päivän pukeutumisfiilikseen hieman turhan mallia säkki, joten kuroin kolttua vähän kokoon ohuella nahkavyöllä.

Jalassa Vagabondin lempparisandaalit jotka minulta löytyy sekä mustana, että ruskeaa ja olalla rakas ikivanha lehmälaukku, joka on mamman tai isosiskojen perua 80-luvulta.

Melkoisen kuuma tuli kyllä tuollaisessa neulemekkosessa, mutta tuskinpa tuossa painostavassa kelissä olisi mikään lumppu kovin ihanaa viilenee tunnetta tarjonnut. taas kerran mä kysyn, että miten jotkut ihmiset onnistuu näyttämään vaivattonilta kaunottarilta helteelläkin?

Mä olen se tyyppi jonka meikki on valunut hikinoron mukana tissivakoon jo siinä vaiheessa, kun pääsen ulos kotiovesta ja jonka vaatteet tuntuu liimautuvan ihoon heti, kun niihin pukeutuu. Yritä siinä nyt sitten olla jotenkin edustava. 😀


30.07.2012

Posted at 00:46h in Yleinen by
0 Likes

-sisältää mainoslinkkejä-

Katselin tuossa jokin aika sitten työkeikalle lähtiessäni kenkäkaappieni tennaritilannetta ja totesin sen olevan heikkenemään päin. Siellä oli jo useammatkin tossut sellaisessa vaiheessa elinkaartaan, että joutaisivat viimeiselle matkalleen kohti roskakoria. Halkeilevia pohjia, ratkeilleita saumoja jne.. Mutta miten se on aina niin hiton vaikea hyväksyä se tosiasia, että on käyttänyt jotkut kengät loppuun. Aina miettii, että "no jos mä nyt vielä tämän kerran laitan nämä jalkaan ja heitän sitten pois".

Kesä on mennyt töissäkin lähinnä ballerinoissa, mutta ei niilläkään enää ikuisuuksia pärjää. Jotkut kivat rennot tennarit olisi siis kiva hankkia ennen kuin ballerinakelit ovat ohitse.

Kesälomalla kotona käydessäni bongasin rakkaan Piia-ystäväni eteisestä ihanat Adidaksen tennarit jotka olisi mielestäni ihan juuri passelin näköiset minullekin. Jostain syystä iskee nuo pikku tähdet tällä hetkellä muodossa jos toisessakin. Tilasin nimittäin juuri hetki sitten Asoksen alesta tämän French Connectionin tähtihuivinkin.

Tähtitennareita kuvatessa tahtoi pihatiellä olla hieman ruuhkaa, joten kuviin osui myös kummipoikani.

Piia oli ostanut omat tähtösensä jo useampi kuukausi sitten, joten arvelin etten niitä enää mistään löytäisi. Mutta kuinkas loistava tuuri kävikään, sillä juurikin sama Adidas Honey Mid -kenkä löytyy Spartoolta ja vielä nätisti -30% alennuksella.

Taidan siis pistää tähtöset tilaukseen, kun on tuonne Spartoolle kerran lahjakorttiakin käytettävissä. Nyt mietiskelen vain kokopolitiikkaa, sillä lisätiedoissa mainitaan, että kengät ovat pientä kokoa ja kehotetaan valitsemaan normaalia kokoa suurempi koko. En nyt kuitenkaan tiedä, että pitäisikö mun sitten ottaa 37 1/3 vai 38.

Mitä hittoa tuollainen 1/3 edes meinaa kengän koossa? En tajua. Pitänee kilauttaa huomenna Piialle ja kysyä, että mikä koko sillä on ja onko nuo senkin mielestä normia oikeasti niin paljon pienemmät, että pitäis ihan se 38 ottaa… Hmm. Mutta toivottavasti osuu sopivat tilaukseen, sillä tähtöset olis niin söpöt alkusyksyn pelastajat!

Loppuun pakko laittaa vielä ihan "kunnon" kuva tuosta tennarikuvan taustalla vilahtaneesta apinasta, sillä tänään on tärkeä päivä. Tuo pitkätukka oli oppinut ajamaan ilman apurattaita! Kummitäti on hirmu ylpeä ja iloinen! Toivotaan pummitätin pikku apinalle paljon vauhdikkaita ja turvallisia kilometrejä!