21.11.2010

Posted at 17:09h in Yleinen by
0 Likes

Eilen oli ohjelmassa pikkujoulukekkerit joihin suuntasimme murun kanssa tuntematta ennakolta juurikaan ketään. Uusista ihmisistä huolimatta, tai ehkä juuri niiden vuoksi, ilta oli kuitenkin mitä mainioin. Tulipa illan aikana tavattua pari blogin lukijaakin. Terkkuja vaan tytöille! Oli kiva nähdä. 🙂

Pikkujoulujen dress code sisälsi toiveen eläimellisestä viidakkomeiningistä, ja aika paljon erilaisia eläinkuoseja olikin nähtävillä.  Minäkin olin tilannut yhden leopardikoltun henkkamaukalta kokeiluun, mutta en vaan pystynyt.

Se oli ihan kivan mallinen lyhyt mekko 3/4 hihoilla, joka passasi malliltaan minulle varsin hyvin, mutta tunsin itseni siinä kuosissa ja värissä lähinnä Riitta Väisäseksi. Ei puuttunut kuin joku kiva pitsineulejakku päältä, niin olisin ollut valmis Kymppitonniin.

Luotin siis loppujen lopuksi ihan vaan kotoisan tuntuiseen pikkumustaan.

2010_11_21

H&M:n super halpa (9,95 €) rypytetty LBD sai sitten kaverikseen hieman sitä toivottua eläimellisyyttä. Kenkien hienovaraisen käärmekuosin lisäksi kädessä viihtyi äidin peruja oleva musta käärmeennahka clutch ja ranteeseen päätyi norsunluurengas, joka oli kuvan otto hetkellä jo löytänyt tiensä takaisin korurasiaan. Ihan riittävästi eläinmeininkiä minun makuuni.

Kuva siis otettu yöllä kekkereistä kotiuduttuamme n. 3 promillea omanneen poikaystävän toimesta. Vähän kyllä epäilin sekä kuvaajan taitoja, että omaa kuvauksellisuuttani siinä kahden jälkeen yöllä, mutta on täällä pahempaakin nähty. 😀

Ihan pakko muuten pistää tähän myös tuo H&M:n nettikaupan kuva tuosta samaisesta mekosta, joka itselläni oli. Ihan on pikkuinen ero tuossa mekon ilmeessä noin niin kuin 32 ja 46 kokoisten ihmisten päällä. Ei ihan tuo pääntien löysyys ja rypytykset pääse oikeuksiinsa meikäläisen yllä.  😀

Ikävä tosiasia vaan on, että niin paljon kuin tuollaisista  löysistä vesiputous etuosista mekoissa ja topeissa pitäisinkin, eivät ne koskaan toteudu minun ylläni tarkoituksensa mukaisesti.  Jos vaatteesta löytyisikin niin iso koko, että se olisi edsetä löysä kuten kuuluukin, niin siinä tapauksessa vaate on yleensä muuten liian suuri. Pitää siis vaan hyväksyä, että  mun etumuksella yläosat harvoin ovat oikealla tavalla löysiä. 😛

Mutta siitä huolimatta, että en näytä mekossani huippumallilta, niin tykkäsin siitä ihan suunnattoman paljon. Halpa mekko, hyvä mieli!

ryppymekko

Haluan taas kerran esitellä myös ripset, kun niistä nyt viime viikonloppuna innostuin. Tällä kertaa uskaltauduin sohimaan ne silmään ihan omatoimisesti. Pikkasen meni homma pyllylleen, eikä ripset asettuneet ihan oikeille paikoilleen molemmissa silmissä, mut hämärissä olosuhteissa meni ihan täydestä. Mä jatkan harjoittelua sit taas seuraavissa kekkereissä.

transuripset

Aika härskin mittaiset kyllä, mutta kummasti taas katse terävöityi. Mutta ehkä valitsen seuraavalla kerralla hieman hillitymmät karvat. Ja mä lupaan, että mä en enää tästä lähtien joka kerta kuvaa näitä lisäkkeitä tänne blogiin. Mutta sallittakoon nyt tämä minun alkuinnostukseni. 😀

Sunnutaifiilis.. Sohvalla makoilua ja viikon katsomattomat ohjelmat digiboksilta. Leppoisaa sunnutai-iltaa teillekin!


18.11.2010

Posted at 17:22h in Yleinen by
0 Likes

Kuinka paljon voikaan yksi ainoa mainoskuva piristää jonkun ihmisen ankeaa aamua? No kun sattuu olemaan kyse alla olevasta mainoksesta, niin vastaan, että melko hurjasti! 😀

tervas_joutsen

Juuri tällä viikolla jossain yhteydessä tuli vastaan tuon Kalevala Korun uusi Tervas -kaulakoru ja ehdin miettiä, että ompas hieman tylsä ja siitä tuli ihan mieleen sellaiset festarikojuissa myytävät halpis rokkiriipukset mieleen. Mutta sitten tänä aamuna Soundia lukiessa tärähti tuo mahtava kuva silmille, enkä mä enää yhtäkkiä keksinyt mitään negatiivista sanottavaa tuosta korusarjasta. (mistähän tuo mahtais johtua.. 😀 )

Tai no. Jos katselen noita Tervas-koruja ilman tuota upeaa rokkikukkoa, niin sellaista perus mainstream rokkijäbä -kamaahan nuo on. Vaikka itse en sarjalle juurikaan lämpene, niin olen melko varma, että se löytää kyllä  ostaja- ja käyttäjäkuntansa. Hopeaa ja nahkaa yhdisteleviä koruja kuvaillaan Kalevala Korun sivuilla erityisesti musiikkimiehen kaulaan ja ranteeseen sopiviksi. Saattaa siis useampikin tummiin pukeutuva pitkätukka löytää Tervas-korun joulupaketistaan tänä vuonna.

Mutta se täytyy kyllä hymy huulilla sanoa, että äärettömän hyvän mallin ovat mainokseensa valinneet. Kukapaa muukaan passaisi paremmin Kalevala Korujen mannekiiniksi kuin Kalevalasta inspiraatiotaan ammentavan Amorphiksen tappavan hyvän näköinen solisti? Ei kukaan. Mä vielä kehystän tuon kuvan seinälleni.. 😀

Tämä mainos ei muuten suinkaan ole ainoa Kalevala Korua ja Amorphista yhdistävä tekijä, sillä esimerkiksi ukkosenjumalan asetta symboloiva Thorin vasara on nähty hyvin samannäköisenä sekä koruna, että Far From The Sun levyn kansikuvana.

thor

Ja nyt minä mietinkin, että miksi minun korulippaastani ei voi niiden rippilahjaksi saatujen pronssisten Kalevalariipusten sijaan löytyä tuollainen hopeinen Torin vasara? Tuota voisin hyvinkin ajatella käyttäväni sekä ulkonäön, että tuon Amorphis-symboliikan vuoksi. Joulupukki, kuuletko minua? 😉


14.11.2010

Posted at 20:22h in Yleinen by
0 Likes

Kirjoittelin heinäkuussa massiivisesta irtoripsitilauksesta jonka teimme ysäväni Encen kanssa Cheapsmellsiltä ja lupailin silloin, että mikäli ikinä onnistun karvat silmiini sohimaan, laitan tästä ihmeestä kuvia blogiin. Kuukausitolkulla räpsyttimet lojuivat meikkipöydälläni, mutta en vaan uskaltanut yrittää kiinnitysoperaatiota omin päin. Joku siinä räpeltämisessä ja liiman kanssa tuhraamisessa pelotti ja kaipasin hieman kokeneemman apua. Edellisen kerran olen kokeillut tekoripsiä joskus reilut kymmenen vuotta sitten, kun  suunnattiin kaverin kanssa Back To The Sixties -bileisiin enkä muista sen silloinkaan onnistuneen ihan ongelmitta.

Eilen oli pitkästä aikaa taas SingStar-iltamien aika ja sainkin muutaman upean mimmin viihdyttämään naapureita kanssani. Mä olen ihan varma, että ne oli jo ehtineet kaivata esimerkiksi mun ja Annin Whitney Houston ja Bonnie Tyler -tulkintoja. Voi sitä tulkinnan tuskaa.

Laulaa loilottamisen ohessa nautiskeltiin vähän kuplajuomia ja sohittiin maalia naamariin. Ja koska räpsyripsi -konkari Ence sattui olemaan paikalla, värväsin hänet auttamaan  omassa ripsikokeilussani. Pron avustuksella sain kuin sainkin hämähäkin jalat silmiäni ympäröimään. Ja tältä se sitten näytti. Aika kissafiilis ainakin omasta mielestäni.

ripset

ripset2

Kerroin silloin tilanneeni ”muutamat melko maltilliset mustat räpsyttimet”, mutta täytyy nyt näitä kuvia katsoessa ottaa kyllä hieman sanoja takaisin.. ei nuo nyt ainakaan mun mittakaavalla oo ihan kauheen maltilliset. 😀

Mutta pitää kyllä sanoa, että ihastuin ihan suunnattomasti omaan peilikuvaani nuo päässä. Katse terästyi kyllä melkoisesti. Voisin kyllä melkein vannoa, että lisäkarvoitusta tullaan näkemään silmissäni useamminkin juhlatunnelmissa.

Olen jo välillä harkinnut nyt niin kovasti muodissa olevia ripsipidennyksiäkin, mutta aloin sitten miettiä, että miten ne mahtaisivat toimia, kun tuntitolkulla hieroo silmäänsä kameran etsintä vasten. Pitäisi ehkä laitattaa ripset testin vuoksi. Tai sitten vaan tyytyä aina erikoistilaisuuksien tullen liimailemaan näitä kertiksiä. Täytyy vaan vähän vielä hioa tuota omaa tekniikkaa, jotta homma onnistuu ihan itsenäisesti ja tätä eka kertaa siistimmin.

Mä olin niin tyytyväinen tuohon räpsylookkiin ja silmämeikkiin muutenkin, että en olisi millään raskinut pestä meikkejä pois enkä riipiä ripsiä irti kotiin tultuani. Huikkasinkin murulle sen jo mennessä sänkyyn, että ”oota, mun on ihan pakko vielä vähän ihailla itteeni peilistä!” Ihan hyvä tulos parin euron panoksella siis. 😀