Tänään on ollut yhtä aikaa ihana ja raskas päivä. Kyyneliä on pitänyt kuivata poskilta melkoinen määrä. Tunteet liittyvät siihen väistämättömään ajatukseen, että kukaan ei ole täällä ikuisesti. Ei vaikka rakastaisin miten paljon. 

Ehkä kirjoitan näistä viime aikoina päässä velloneista menettämisen pelon ja siihen valmistautumisen tunteista jossain kohtaa. Mutta tänään on liian herkkä olo siihen. Niinpä vedän ns. maskin naamalle julkaisemalla ajatustenvirran sijaan vähin sanoin nämä asukuvat alkuviikolta. 

housut – Marks & Spencer / alustoppi – Triumph / kimono – Ellos / kengät – Marks & Spencer / korvikset – H&M

Viikonloppuna sama kimonojakku oli päälläni solmittuna farkkujen kanssa. Maanantaina valitsin alaosaksi keinonahkahousut ja annoin yläosan helman liehua vapaana. Toimii molemmin tavoin.

Tuntuu tämä kevään kovana jylläävä kukkakuosimuoti vievän minuakin mennessään. Silmät osuvat kauppojen ikkunoissa ihailevasti mitä kirjavampiin kuoseihin. Mutta aloitellaan nyt varoen tällaisella rauhallisemmalla printillä. Papukaijan oksennukset (kuten äiti omaa moniväristä kukkatakkiaan kutsui) saavat ehkä vielä odottaa kesäisempiä tunnelmia. 

Pääsiäisen ohjelmassa on oleilua läheisten kanssa. Halauksia, kädestä kiinnipitämistä, mukavien muistelua. Toivon mukaan myös koiran rapsutusta ja paljon naurua ystävän kanssa. 

Rauhallista ja ihanaa pääsiäisen aikaa kaikille!

 


Kävin jälleen kerran tsekkailemassa etukäteen, mitä uutta plusmerkki Junaroselta on tulossa myyntiin. Perinteiden mukaan sovittelin ison läjän vaatteita ja tartuin ennakkoluulottomasti myös ei niin itseni näköisiin vaatekappaleisiin. 

Minulle on useamman kerran käynyt niin, että jokin minua ensinäkemältä kovasti epäilyttänyt tai jopa huvittanut vaate onkin sovittaessa alkanut kiinnostamaan ja jonkin aikaa asiaa makusteltuani olenkin pian löytänyt tuo ”ei oo kyllä yhtään mua” -vaatteen omasta kaapistani. Myös tämän postauksen kuvista löytyy vaatteita, jotka pääsivät yllättämään katsoessani ne päällä peiliin.

Tässä näkyviä tuotteita ei siis vielä löydä kaupoista, vaan ovat tulossa myyntiin osa toukokuuhun mennessä ja osa on sitten vasta syysmallistoa.

Montaa eri kuosia yhdistelevässä mekossa on retrofiilistä. Itselleni tuli mieleen maatuskanuket.

Mutta mites olis samoista kukkakuoseista housupuku röyhelöillä? Nämä kuosipläjäykset tulossa myyntiin ensi elokuussa.

Printtimekon raitadetaljit asuun ripauksen sporttisuutta. Tämän mekon yhdistäisin tennareiden ja farkkurotsin kanssa.

Ensi syksyn takki hurmasi minut syvänvihreällä sävyllään. Farkut ovat itselleni tuttua ja loistavaksi havaittua JRFIVE-mallia, mutta nyt uutuutena hapsutetut lahkeet.

En yleensä innostu tällaisesta tunikamitasta, mutta tästä yläosasta tykkään kovin, koska se istuu vyötäröltä. Läpikuultava matsku antaa kivasti vartalon näkyä, joten ei tule sellaista piilottelevaa fiilistä, jonka tunikat minussa yleensä aiheuttaa.

Läpikuultavaa meshiä ja foliopainettuja kukkasia yhdistelevä mekko on ensi syksyn tulokkaita.

Tätä hempeää kuosia sovittelin viimeksi jo kesäisen maksimekon muodossa. (tuolla linkkaamassani postauksessa nyt keväällä myyntiin tulevia mekkoja!)  Tämä pusero ja saman kuosin mekko ovat jo myynnissä!

Ja sitten se salakavalasti hiipivä himotus… Gobeliinikuvioinen kukkatakki on just sellainen ”ei yhtään mua” -vaate, jota kuitenkin päälle vedettyään katselee ihastellen peilistä. Olis niin loistava nahkahousujen kaveri!

 


Se on vaan (ikävä) tosiasia, että rinnat muuttuvat vuosien vieriessä Painon muutokset, lasten saanti ja imetys, hormonaaliset muutokset ja iän myötä ihan vaan painovoima tekee tehtäväänsä. On utopiaa kuvitella, että tissit olisivat vaikkapa näin 36 vuotiaana tasan samanlaiset kuin olivat vaikkapa kymmenen vuotta sitten. 

Muutosten ei tarvitse olla kummoisiakaan, kun saakin yhtäkkiä huomata, että se monta vuotta niin loistavalta tuntunut rintaliivimalli ei enää olekaan niin täydellinen. Itselleni on juuri käynyt niin. Käytin vuosikausia yhtä Prima Donnan mallia (Madison), mutta nyt vaan huomaan jättäväni ne kerta toisensa jälkeen laatikkoon. Kyse ei ole väärästä koosta, sillä olen toki pitänyt koon aina ajantasalla.

Liivit ja alushousut – Change / aamutakki – Babella, Lumingerie (saatu)

Mutta jotenkin nuo rinnat vaan ovat muuttuneet myös malliltaan ja tuo pitkäaikainen suosikkimalli ei vaan istu enää kuten ennen. Taitavat tissiparat kurotella astetta enempi napaa kohti kuin vaikkapa viisi vuotta sitten. Vaikka koko ei ole dramaattisesti muuttunut ja kokoja vielä riittäisi, ei rinta vain asetu kuppiin enää samoin kuin ennen. Muutos taitaa siis mallin puolesta olla pyöreistä raskaiksi.

Fiilis ei siis ole vanhoilla suosikkiliiveillä enää täydellinen. Ja kun tämän tajusin, iski hetkellinen epätoivo. No, onnekseni saman merkin Deauville-malli on hieman paikannut tilannetta, mutta en valitettavasti pidä sen ulkonäöstä yhtä paljon kuin vanhan suosikin.

Tilanne on kuitenkin saanut minut taas ahkerammin tutustumaan muiden merkkien tarjontaan. Ja muutamia ihan lupaavia kokelaita on jo löytynyt. (Esim nämä M&S:n edulliset liivit yllättivät!)

En ollut pitkään aikaan ostanut Changesta muuta kuin uima-asuja, kun joitakin vuosia sitten petyin pariinkin otteeseen liivien laatuun. Nättejä, mutta ostamani liivit menettivät tukevuutensa hyvin lyhyellä käytöllä. Tammikuussa päädyttiin kuitenkin Jonnan kanssa punaviinipäissämme alusvaateostoksille ja annoin Changelle jälleen mahdollisuuden. Onnekseni tällä kertaa se ei ollut turhaa. 

Tämä Kiara-niminen full shaper -liivi on osoittautunut todella hyväksi ostokseksi. Olenkin viime kuukaudet arkikäytössä vuorotellut lähinnä näitä ja edellä linkkaamiani M&S:n liivejä. 

Kiaran kolmesta palasta koottu kuppi on todella miellyttävän tuntuinen ja muotoilee rintoja nätin pyöreäksi. Olkaimet ovat riittävän leveät, mutta silti siron näköiset ja oman 85 J -kokoni kolme kiinnityshakasta tekevät takaosasta juuri sopivan levyisen, jottei se pahasti pureudu makkaroihin.

Ulkonäöllisesti pidän todella paljon tuosta kuppeja kauniisti kehystävästä pitsistä ja tämä sininen värikin on piristävää vaihtelua ainaiselle mustalle. Pitsistä huolimatta, nämä liivit ovat paitojen alla huomaamattomat. Pitsi on riittävän sileää, jottei se paista kankaista läpi. 

Parin kuukauden käyttö nyt ei tietenkään ole vielä riittävän pitkä aika, jotta kestävyydestä voisi sanoa paljoakaan, mutta kyllä nämä huomattavasti tukevammilta ja napakammilta tuntuvat kuin parit aikaisemmat Changen liivini. Tämän setin perusteella uskallan siis kyllä Changeen uudelleenkin ostoksille. Jospa sieltä löytyisi lisää Kiaran kaltaisia helmiä.

Että ei se vaan täydellisten rintaliivien metsästys näköjään koskaan kokonaan lopu. Muotoaan muuttavat rintarauhaset pitävät huolen siitä, että mallia on toisinaan vaihdettava myös liiveissä. Pidetään tämä mielessä liiviostoksilla!