03.11.2017

Posted at 17:24h in Yleinen by
0 Likes

-Kaupallinen yhteistyö KappAhlin kanssa-

KappAhlin oma plusmallisto XLNT täyttää tänä vuonna pyöreät 20 vuotta! Ketju on siis tarjonnut muotia myös 44-54 (L-3XL) koossa jo 90-luvulta lähtien. 

Oma ensimmäinen KappAhl-muistoni sijoittuu jo ysärin ihan alkuun, kun Helsingin reissulla äiti osti minulle kovasti himoitsemani sinipohjaisen auringonkukkakuvioisen mekon. Sellainen edestä napitettava oikein viimeisen päälle ysärivaate. Käytin mekkoa niin farkkujen päällä kuin sukkahousujenkin kanssa. Oi että mä rakastin sitä vaatetta!

Auringonkukkamekon jälkeen kaapissani on asunut lukemattomia KappAhlin tuotteita niin perusmallistosta kuin pluspuoleltakin. Nyt XLNT-malliston synttäreiden kunniaksi sain etsiä tämän hetkisestä valikoimasta omat suosikkini. Sovituskoppimaratonilta mukaani valikoitui asuja niin kuin juhlaankin. 

Halusin ehdottomasti yhteen asuun farkut, sillä XLNT-mallistosta on aina löytynyt omalle omenavartalolleni passeleita korkeavyötäröisiä malleja. Nämäkin todella joustavat pillit istuivat koossa 48 päälleni kuin nakutettu. Eikä tietoakaan tympeästä housunkauluksen päälle pyrkivästä vatsamakkarasta, kun vyötärö on riittävän korkea.

Mukavan ja joustavan materiaalinsa ansiosta näiden farkkujen alle istui sukkahousutkin ihan miellyttävästi (näin ei todellakaan ole kaikkien farkkujen kanssa), joten sopivat siis hyvin myös talvikäyttöön.

Minua jostain syystä kiehtoo kovast tuollainen mustavalkoinen pilkkukuosi, joten yhdistin farkkuihin suloisen viskoospuseron. Tai no tunikamittainen tuo jo itselleni on.

Tällä farkut, tunika ja neuletakki -setillä tulikin tällä viikolla viuhdottua jo useampanakin päivänä, kun siihen niin tykästyin. Entinen sinisenvihaaja taas kerran ihastuneena miettii, että miten paljon mustaa raikkaammalta tuo tummansininen näyttääkin! 

Ja aivan kuin se muistelemani auringonkukkamekko silloin ysärillä, myös tämä pilkkutunika toimii sekä farkkujen että kepeämmin sukkahousujen kanssa, kun pukee päälle edelleen tuon pitkän neuleen. Näin ei tunikan sivuhalkiotkaan paljasta liikaa. 

Sekä tunika että neuletakki minulla kokoa XL.

Farkkujen lisäksi halusin käyttää yhden asun lähtökohtana tätä saalikauluksella varustettua bleiseriä. Rennon mallinsa vuoksi tämän alaosaksi sopi mielestäni ehdottomasti parhaiten tiukempi alaosa, joten valitsin monikäyttöiset paksusta trikoosta valmistetut legginssit.

Vyötärön leveä kuminauha sopii jälleen kaltaiselleni möhömahalle ja lahkeiden vetoketjut sekä etuosan tikkaukset tuovat trikooseen hieman housumaisempaa ja puetumpaa fiilistä. Ei siis mukavuudesta huolimatta ole sellainen olo, että olisi ihan kalsarisillaan lähtenyt.

Kun bleiserin alle sujautti metallinhohtoisen t-paidan, oli kuljetti tämä asu minut onnistuneesti keskiviikkona duunitapaamisten kautta vielä yhteen juhlavampaankin tilaisuuteen. 

Legginssit ja pusero minulla kokoa XL, bleiseri 48.

Rentojen arkivaatteiden ja skarpin työpukeutumisen lisäksi XLNT-mallistosta löytyy myös juhla-asuja. Nyt pikkujoulujen kolkutellessa ovelle, upein löytö oli ehdottomasti tämä ylt’ympäri paljetein kuorrutettu pikkumusta. Kiinnitin huomioni mekkoon jo nettikauppaa selatessa ja livenä se oli vieläkin upeampi. 

Paljettipommin lisäksi sovittelin juhlamielellä myös upeaa violettia samettimekkoa, mutta paljetit veivät voiton! Rakkauteni paljetteja kohtaan on pysynyt vahvana jo vuosikausia, enkä usko sen laantuvankaan, joten minulle tämä on ajaton vaate. 

Sen olen vuosien aikana paljettivaatteista oppinut, että hihattomana tai lyhyellä hihalla ne eivät toimi. Mikään ei pilaa juhlafiilistä tehokkaammin kuin valuvat sukkahousut tai alleja raapivat terävät paljetit. Onneksi myös KappAhlin suunnittelijat ovat ymmärtäneet asian ja valinneet mekkoon pidemmän, mutta silti keveän hihan. 

Oma mekkoni on kokoa L ja tätä on saatavilla kokoon 2XL saakka.

XLNT-malliston 20 vuoden merkkipaalun kunniaksi liikkeissä XLNT-tuotteita yli 50 € shoppailevat saavat kaupan päälle t-paidan. (paitoja on rajattu erä)

XLNT-mallistoon pääset TÄSTÄ.

Löytyikö näistä asuista suosikkia?


02.11.2017

Posted at 19:11h in Yleinen by
0 Likes

Monesti tulee ajateltua, että farkut, t-paita ja neuletakki on tylsintä mitä voi päällen laittaa. Sitten joku aamu laiskana vetääkin just kyseisen yhdistelmän päälleen ja toteaa, että turhaan oon näitä kamppeita mielessäni parjannut.

Kun päällä on lempifarkut, täydellinen perus t-paita, pehmoinen neule ja kokonaisuuden koristelee näyttävillä korviksilla ja sopivilla kengillä, niin eihän olo voi pukeutumisen puolesta olla muuta kuin loistava. 

Tämä arkinen perussetti siis viime viikolta, kun syksy tuntui vielä aurinkoiselta ja ihanalta. Tällä viikolla on jo saanut unohtaa bomberin naulakkoon ja kiskoa päälleen talvisemman takin. Aurinkolasejakaan en ole enää kaivannut.

farkut – Junarose  (saatu) / bomber – KappAhl (Saatu)  t-paita -Kude Design (saatu) / neuletakki – Ellos / kengät – Betty London / korvikset – Mine Güngör

Arkinen perusasu on mitä loistavin näyttämö upeille ja silmään pistäville koruille. Sitä nämä Mine Güngörin isot Kukka toteemi -korvikset todellakin ovat. Ostin ne reilun viikon takaisilta I Love Me -messuilta ja valinta kaikkien huikeiden vaihtoehtojen välillä oli todella vaikeata.

Samat Kukka Toteemit kiinnostivat minua myös esimerkiksi punaisina, mutta päädyin nyt kerrankin vähän hillitympään väriin, kun korvakorujen malli on on jo niin näyttävä.  Mine Güngorin persoonallisia kalua- ja korvakoruja voi ostaa mm. Weecosilta.  Ihan huikeita joululahjoja esim. lähipiirin korvisfriikeille!

Tiiättekö mikä on mahtavaa? Mulla on oikeesti viikonloppu vapaata! Tarkoittaa siis sitä, että saan ihan rauhassa potea flunssaani. Hiphei! 😀


30.10.2017

Posted at 16:23h in Yleinen by
0 Likes

-Yhteistyössä Me Naiset-

”Sinäkö otit assistentin mukaan?”, kysyi haastateltava miestoimittajalta nähdessään minut.  

”Ai, sieltä tulikin naiskuvaaja”, totesi toinen herra hieman tyrmistyneenä minun saapuessa keikalle. Lehtikuvaus on aikoinaan ollut hyvinkin miesvaltainen ala, mutta vaikka meitä naisiakin on alalle tullut jo vaikka kuinka, tuntuu nainen lehtikuvaajana herättävän edelleen ihmetystä osassa kansalaisia.

Mutta samanlaisia kokemuksia on myös toimittajina työskentelevillä naisilla. Yksi työkaveri kertoi kuinka haastateltava oli olettanut hänen olevan ”kuvaajan rouva”. Koska miksipä ei kuvaajalla olisi oma vaimo keikalla mukana! Ja vielä melkoisen utelias sellainen, kun kysymyksiä siihen malliin esittää. 

Toinen taas kertoi useinkin haastattelutilanteissa kokeneensa, että sen sijaan, että haastateltava suuntaisi sanansa hänelle, puhuukin hän vieressä olevalle mieskuvaajalle. Tällaista tapahtuu kuulema etenkin, jos aihe on jotain ns. miehiseksi oletettua kuten rakentamista, tekniikka jne. 

Palautetta toimitukseen soittanut lukija puolestaan voi naistoimittajan tai uutispäällikön puhelimeen vastatessa kysyä, että eikö siellä olisi ketään miestä paikalla. Lehtimies, sehän se oli aikoinaan nimitys jota toimittajista käytettiin. Tuosta on onneksi jo aikaa, mutta edelleen on ihmisiä, joille tällä alalla ja monella muullakin sukupuoli on jonkinlainen kynnyskysymys.

Vähän väliä olen itse päätynyt työssäni tilanteisiin, joissa minun on oletettu olevan assari, harjoittelija tai muuten vaan joku sivustakatsoja. Ja selkeästi oletusten syynä on ihan vaan mun sukupuoli.

Ja miten moneen kertaan sitä nuorena saikaan vaikka kameramyyntitiskin takana kuulla jotain piikittelevää siitä kuinka ”kesätyttö” ei varmastikaan tiedä, tajua ja osaa. Kun onhan se kaikki tekninen nyt tokikin sellaista, että niitä asioita älytäkseen pitää housuista löytyä penis.

Minä en ole naiskuvaaja, mä olen ammattivalokuvaaja, lehtikuvaaja, valokuvaaja. Mun työtoverit on mm. toimittajia, uutispäälliköitä ja kehitysjohtajia. Ammattilaisia ja osaajia kaikki. 

Vaikka nyt omaa alaani tässä esimerkkinä käytänkin, niin naiset törmäävät samanlaisiin vähätteleviin oletuksiin lukuisilla muillakin aloilla ja elämän muillakin osa-alueilla kuin vain töissä. Pidämme Suomea monella tavalla tasa-arvon mallimaana, mutta kyllä näissä asioissa vielä tekemistä riittää, jotta naisten eriarvoisesta kohtelusta päästäisiin. 

Viivi Huuska ohjasi Me Naisille upean kampanjavideo, joka tarttuu naisten kohtaamiin typeriin ja alentaviin yleistyksiin. Videon myötä Me Naiset haastaa myös teitä lukijoita kertomaan millaisilla sanoilla meistä naisista tulisi puhua. Voit osallistua kampanjaan kirjoittamalla oman tekstisi täällä. Suunnittelija Tiia Vanhatapio luo tekstien pohjalta paitamalliston ja voittajatekstien kirjoittajat pääsevät muotikuvaukseen oman uniikin T-paitansa kanssa.

Me naiset ei olla avustajia arkoja sivustakatsojia. Me ollaan ammattilaisia, rohkeita tekijöitä ja toimijoita. Meistä on ihan mihin vain. 

Postauksen kuvat kuvakaappauksia kampanjavideosta.