Posted at 00:10h
in
Yleinen
by Veera Korhonen
"Sä näytät jotenkin hirveen paljon hienommalta sillon kun et oo täällä töissä!", totesi kerran eräs työkaveri, kun poikkesin mekko päällä ja normaalit meikit naamassa toimituksessa jollain muilla asioilla kuin työvuoron merkeissä.
Mitä.. en yhtään ymmärrä miten hänellä tuli tuollainen ajatus mieleen, olenhan minä aina töissäkin niin kovin laitettuna, hienona ja kauniisti pukeutunut! Katsokaa vaikka. 😀 😀
*kuvan kynsilakka ja kengät saatu*
Tämän takia ei kauheen usein asukuvia näy sellaisilta päiviltä, kun olen lehtikuvaushommissa. Jos ei muukaan pukeutumiseni ole kovin fäshönii, niin on se nyt yleensä vähän kuvauksellisempaa kuin nää työpäivien valinnat. Mutta tänään päätin ikuistaa tämän arkirealismin huipentuman. Pikkasen lököttävät mammafarkut, Amorphis-huppari ja vaelluskengät. Kaiken tämän hälläväliä kuhan on mukavaa –tyylin kuitenkin sitten kruunasin lakkaamalla kynteni passaamaan yhteen noiden Merrellin kenkien kanssa. 😀
Mä lakkaan kynsiä tosi harvoin, koska A) olen siinä ihan tosi huono ja B) mun kynnet on tollaset nysät, mutta olen ilokseni huomannut, että noi Lumenen Gel Effect -lakat on jotenkin tosi jotenkin helppokäyttöisiä. Siis levittyvät ihmeen siistin näköisesti, jopa tällaisen totaalisen kynsilakkaustöpeksijän käsissä. Ehkäpä voisin koittaa aktivoitua tässä asiassa, nyt saatuani muutamia ihania kevätsävyjä kokeiluun. (Kuvassa sävy 6 Laineilla. Kaupoissa ensi kuussa)
Iltavuorossa ohjelmassa oli taas pitkästä aikaa lätkän kuvaamista. Oli pakko napata muutama ruutu kännykällä, jotta saatte käsityksen siitä mistä me tuolla Isomäen jäähallissa oikein kuvataan. Parin neliömetrin kokoinen kuvaajien spotti sijaitsee vaihtoaitioiden välissä, eli ihan siinä tapahtumien ja joukkueiden välisen vittuilun ytimessä. Vaihdossa olevat maalivahdit vielä kaiken lisäksi eivät istu tuossa samalla vaihtopenkillä kuin muut pelaajat, vaan töröttävät valtavien varusteidensa vuoksi korkeammilla jakkaroilla meidän kuvaajien molemmin puolin.
Jos meitä sattuu karsinaan kolme kuvaajaa (maksimimäärä, mikä saa olla), on siellä kyllä varsin tiivis tunnelma ja saa melkein varoa, ettei tule horjahdettua molken syliin. Tänään kaksi erää vahdossa ollut Ässien Andreas Bernard on kyllä sen verran komea tapaus, että sen syliin vois vähän kaatuakin. 😀 Mutta kyllä mun kaikista suosikein vierustoveri on ollut syksyllä Ässissä vuokralla ollut Oskari Setänen, joka pelasti mut kerran täpärästi kiekolta nappamalla sen hanskaansa juuri naamani edestä. Oih, mikä prinssi!
Kypärä on kuvatessa pakollinen, sillä laidan luona heiluessa on hyvin mahdollista saada mailasta tai kiekosta päähän. (siitäkin huolimatta, että vieressä istuu maalivahti) Valppaana saa siis olla ja ottaa pari peruutusaskelta, kun ukkoja rysähtelee laitaa päin omalla kohdalla. Tiukimmissa vaihtotilanteissa saattaa saada pelaajan itselleen kirjaimellisesti syliin, kun kentältä vaihtoaitioon syöksyvä pelaaja hyppää laidan yli vähän väärästä kohtaa. Eli jännitystä ja tiukkoja tilanteita riittää.
(Tossa oikealla alhaalla olevassa kuvassa näkyy mun takaa lippispäinen tyyppi, se on maalivahti. Eli tosiaan aika iholla ollaan. :D)
Olin jokin aika sitten seuraamassa yhden pelin ihan vapaa-ajalla yleisöstä käsin ja se tuntui kauhean tylsältä. Katsomosta puuttui kaikki se vaaran tunne, hienhaju ja pelaajien vastapuolelle heittämät herjat mitkä leijuvat ympärillä, kun seuraa tapahtumia tuosta kaukalon reunalta. Jos vielä vuosi sitten suhtauduin kiekkokuvaukseen hieman nihkeästi, niin olen sittemmin jo innostunut asiasta ja ilahdun, jos työvuoro osuu pelipäivälle. Tokikin olen hommassa vielä melko surkea, mutta just kivaa opetella jotain uutta.
Yks ainoo paska juttu tossa hommassa oli tänään, se ei tosiaan oo selkäkipuisen puuhaa töröttää hartiat korvissa sen muutamaan kilon mötikkä naamalla 3x 20 minsaa. Myöskään ne mun läppärillä tyskentelyasennot erätauoilla ei ollut olosuhteista johtuen kauheen ergonomisia.. Mua on nyt muutaman viikon vaivannut hirveet jumit rintarangassa ja sitä on rassattu fysioterapeutilla, erilaisilla harjoituksilla ja akupunktiolla. Olin nyt vihdoin ollut useamman päivän putkeen kivuttomana, mutta en oo enää. Ja seuraavan kerran kiekkoa kuvaamaan taas lauantaina. Auts.
