Huhhuh, olipahan kemut. Eilen siis iso läjä bloggaajia ja muita vieraita kokoontui juhlimaan The Blog Awards Finland -gaalaan, missä palkittiin huippuja blogeja mm. muoti-, lifestyle-, matka- kauneus- kategorioissa ja vielä monessa muussakin. Koska ehdolla oli hyvin pitkälti itselle tuntemattomia blogeja ja vain ihan muutama itselle tuttu, kiinnosti minua juhlissa lähinnä kavereiden tapaaminen. (Ja ehkä vähän viini.) (ai vähän?) Ja kylläpäs siellä paljon näkikin taas sellaisiakin blogikollegoita ja yhteistyökumppaneita joiden kanssa ei ole hetkeen törmätty. Kemut oli todella hyvin järjestetty ja fiiliskin oli ihan kohdallaan. Toista se oli sitten taas tänä aamuna. Oli hiton hyvä ratkaisu maksaa kaksikymppiä ekstraa, jotta sai luovuttaa hotellihuoneen pari tuntia myöhemmin. 

Tarjoilut oli kohdillaan ja mahtoiko johtua niistä, että taikurikundin temput uppos yleisöön ihan kuin väärä raha. Ilta sai ihan vielä ihan uuden vaihteen, kun lavalle asteli niinkin huippu orkesteri kuin Ricky-Tick Big Band.

Omana gaalaseuralaisenani oli täräyttävän upealta näyttänyt Jonna, jonka kanssa fiilisteltiin juhlissa, että ollaan tunnettu jo ihan hirmu monta vuotta. Mun blogi oli kuulema aikoinaan ensimmäinen, jota Jonna alkoi lukemaan ja innostui sitten aloittamaan omansakin. Muisteltiin lämmöllä myös ensitapaamistamme alkuvuodesta 2009 jossain ihan ekoissa blogikemuissa. Neiti saapui ravintolaan ja istui mua vastapäätä ja mä aloitin kehumalla neidin ihanaa nahkatakkia. "Ai, kiitti. Tää löyty kirpparilta 8 eurolla", vastasi Jonna ja minun kateudenpuuskani tuotti suustani ulos toikaisun "v***n lunttu!". Se oli sitten kuulema heti sillä selvä ja Jonna oli miettinyt, että "toi on hyvä tyyppi". 😀 On kyllä mahtavaa, että tää bloggailu on tuonut elämääni näitä mahtavia ihmisiä kuten tämänkin ihanan luntun.

Ehdokkaista omat blogitutut löytyivät lähes kokonaan lifestyle-kategoriasta ja kyseisen sarjan voiton vei täysin ansaitusti upea, mahtava ja parhain Tämän kylän homopoika. Onnittelin herraa kovasti jo kemuissakin, mutta täältä vielä kerran lämpimät onnittelut palkinnosta! 

Ricky Tick Big Bandin jälkeen ilta jatkui vielä DJ:n tahdittaessa menoa ja kollaasin pari kuvaa kertovat fiiliksistä, kun kajareista pamahti soimaan Antti Tuiskun Sata Salamaa coveri. Kohtuullisen onnellisen näköistä porukkaa.

No entäs sitten se oma kemuasu.. Mulla oli mukana kolttu johon en ollut ihan tyytyväinen ja päätin sitten eilen Helsinkiin päästyäni ihan vaan nopeasti tsekata Sokoksen Marks & Spencerin tarjonnan, kun olin edellisellä visiitillä nähnyt siellä monta kivaa mekkoa. Ja kuinkas kuulkaa kävikään, se oli about vartin suoritus ja mulla oli ostoskassissa niin upee kolttu, että ihan hengästytti. Siis juu, oisin voinu mennä sillä jo mukana olleellakin mekolla tai monella mullakin kaapista löytyneellä, mutta oon kyllä ihan sairaan iloinen, että tämä kissakuosinen väripläjäys tuli vastaan, sillä tää on oksat pois ehkä mahtavin kekkerikolttu joka mulla on ikinä ollut. Olen hankinnastani ihan fiiliksissä.

Jos oli kuuma kolttu, niin oli kyllä koko ämmäkin. En muista koska oisin ollut näin tyytyväinen omaan ulkomuotooni kuin eilen. Tommi ajeli mun tukan torstai-iltana ja eilen sitten Jonna ystävällisesti väkersi hiukseni sopivan sotkuiselle letille. Pinkki huulipuna mätsäsi mekkoon ihan täydellisesti ja naama näytti (ainakin vielä tässä kuvien ottovaiheessa) itselleni epätavallisen freesiltä. Oltiin Jonnan kanssa ihan äimänkäkenä molempien meidän upeudesta. Onneksi kuitenkin taksissa menomatkalla huomasin hillittömän silmäpaon stay upeissa, niin tuli pikkusen sitä itselle ominaista rähjäisyyttäkin hommaan, ettei ny ihan vallan täydellisenä tullu oltua liikkeella. 

Ja pitää tehdä tunnustus. Nää kuvat nyt vähän huijaa. Vaikka olen noilla pleksikoroilla jaksanut monet kemut (nää eiliset oli kylläkin Iinalta lainassa, mut itsellä on noi samat), niin eilen ei jostain syystä tuntunut kengät hyviltä. Tuskastuinkin epämukavuuteen jo noin 15 minsaa juhliin saapumisen jälkeen ja painelin narikkaan käymään kenkäpussillani. Ja mä kuulkaa sit bailasin koko illan mustissa kiilakorko-Crocseissa!  (saatu) Ei ihan yhtä fancyn näköiset jalkineet kuin noi mekkoon loistavasti passaavat kiiltonahkakorkkarit, mut yksinkertaisuudessaan kuitenkin vallan toimivat. Ja mikä parasta, koko illan tuntui kuin mun jalkoja olis rakasteltu. 

mekko- Marks&Spencer Per Una/kengät-MMM for H&M/laukku-Diesel/korvikset-Gina Tricot (saatu)

Tämän mekon myötä siis vinkkinä, että jos et ole koskaan Marks & Spencerin valikoimaan tutustunut, niin kannattaa! Olen kuullut, että moni on vähän kuvitellut sen olevan ihan mummokauppa, mutta siellä on monta eri mallistoa, joten tyylejä riittää monenlaisille mummoille, mammoille ja mimmeille. Ja mikä parasta, kokoja riittää monissa tuotteissa UK22 (50) saakka. Itse nappasin sovariin ensin koon 20, mutta se oli lantiolta liian suuri ja sain siis valita yhtä kokoa pienemmän eli UK18. M&S shop in shopeja löytyy tällä hetkellä Helsingin Sokoksen lisäksi Hämeenlinnasta, Jyväskylästä, Tampereelta ja Lappeenrannasta. 

Olispa äkkiä jotkut uudet bileet, haluan pukeutua tohon kissa-asuun pian uudelleen!

 


Tätä blogia pidempään seuranneet ovat ehtineet nähdä päälläni neulemekon jos toisenkin ja muutamat lemppareimmat aina vaan uudelleen ja uudelleen. Tänään ilmestyneessä Me Naiset -lehden jutussa minulta kysyttiin mikä on luottovaatteeni ja vastaus oli helppo, se on ehdottomasti musta neulemekko. Minulta löytyy kaapista pelkästään mustia neulemekkoja eri pituisina ja eri materiaaleista. Talven syvimmillä pakkasilla pukeudun pitkään merinovillaiseen kokovartalovillasukkaan, lämpimämpinä aikoina valitsen lyhyemmän helman ja/tai kepeämmän materiaalin.

Vaikka juuri musta neulemekko on monikäyttöisyytensä vuoksi se ykkönen, kun luottovaatteesta puhutaan, niin pehmoisia ja mukavia villa- ja puuvillamekkoja löytyy kaapistani toki muissakin väreissä. Pari harmaata ja hieman punaista.

Kokosin alla olevaan kuvaan muutaman omastani mielestäni mielenkiintoisen neulemekkotärpin. Tavoilleni  uskollisena akryylineulekamaluuksia ei kollaasista löydy, mutta kuten valikoimasta huomaa miellyttäviä materiaaleja saa edullisestikin. Suuri osa mekoista valittu mukaan myös sillä perusteella, että kokoskaala riittää myös kaltaisilleni pylleröille. Linkit kuhunkin mekkoon kuvan alla. 

  1. Benetton, Zalando,  49,95 €, 100% merinovilla. Väreinä viininpun, musta, harmaa ja sähkönsininen. Koot XS-XL
  2. GAP, Zalando, 64,95 €, 100% villa. Väreinä musta, tiilenpun ja tummansininen. Koot XS-XXL
  3. Second Female, Zalando 164,95 €, villa-mohairsekoite. Väri harmaa. Koot XS-XL
  4. Marc O'Polo, Zalando 174,95 €, 100% villa. Väri tummanharmaa. Koot 34-42
  5. Esprit edc, 39,99 €, puuvilla-viskoosi-polyamidi. Väreinä mm. viininpun, musta, vaal.pun ja petrooli (+muita). Koot XS-XXL
  6. GAP, Zalando, 59,95 €, puuvilla-viskoosi -sekoite. Väreinä musta, turkoosi ja marjanpunainen
  7. Comma, Zalando, 104,95 €. 81% viskoosi. Väreinä vaal.harmaa ja beige. Koot 34-46.
  8.  R Essentiel, Ellos, 55,00 €, 95% puuvilla. Väreinä mm. musta, oranssi, beige, lila. Koot 34-52
  9. Noa Noa, Zalando, 119,95 €, 100% villa. Väreinä viininpun, harmaa ja sininen. Koot XS-XXL

Ja tässä vielä yksi kollaasin mekoista ihan itseni päällä kuvattuna! 

Kuten tuolla jo mainitsinkin, niin neulemekkokokoelmastani löytyy myös hieman punaisen sävyjä ja yhtenä väripilkkuna on tämä juuri hetki sitten tilaamani GAPin pirteän värinen ribbineulekolttu. Itsellä mekosta suurin koko, eli XXL, mutta materiaali on niin josutavaa, että uskoisin tämän koon menevän vallan hyvin myös numerokokoa 50 käyttävälle. 

Ketään muita neulemekkoihin hurahtaineita?


Huomasin illalla treeneihin lähtiessä, että tämä päivä on ollut varsinainen sekoitus kauniita pinkin sävyjä. Päivällä päällä oli marjanpunainen GAPin neulemekko (asukuvaa tulossa myöhemmin), jonka innoittamana päädyin lakkaamaan kyntenikin, kun Lumenen Velvet Plum -niminen sävy oli kuin tehty mekolle. (lakka saatu) ja huuliin tuli maalailtua joko pinkkiä punaa tai Korresin sävyttävää huulivoidetta (saatu). 

Illalla puolestaan treenivaateläjästä valikoitui päälle jälleen kynsiin mätsäävä Niken pitkähihainen pusero ja eteisestä nappasin pinkkiä vielä lenkkareiden ja ulkoilutakinkin muodossa. Punttikoulun jälkeen taas illalliseksi maistui jo eilen tehdyt pinkit punajuurikikhernepihvit, joiden valmistusvaiheesta on tuo kuva kädestäni. 

Harvoin sattuu ihan näin kokonaisvaltaisesti yhtä väriä päivään, että oikein ruokakin on kaiken kanssa sävy sävyyn. 😀

Sellainen vinkki huomiselle, että silloin ilmestyy uusi Me Naiset ja sen sivuilta löytyy juttua myös minusta! Kerron jutussa mm. mikä on luottovaatteeni (moni teistä sen ehkä arvaakin) ja siksi luvassa onkin huomenna täällä blogissa postaus, johon olen koonnut tärppini tuon etenkin syksyn ja talven monikäyttöisimmän vaatteen löytämiseksi!