"Sä oot laihtunut. Pyllys näyttää pienemmältä", totesin eilen aamulla murulle hänen keitellessä aamukahvia kalsarisillaan. Puntarilla käytyään mies totesi itse saman. Herran rungosta oli lähtenyt kevään aikana lähes kymmenen kiloa. Mutta se on se aineen katoamattomuuden laki, minä nimittäin astelin tänä aamuna vaa'alle ja totesin painavani enemmän kuin koskaan ennen. Tässä kohtaa olis perinaisellisesti pitänyt varmaan purskahtaa itkuun ja etsiä päälle kaikista löysin ja peittävin kaapu mitä kaapista löytyy, mutta sen sijaan kiskoin into piukeana päälle eilen saapunen uuden vartaloa nuolevan kotelomekon, kurkkasin peiliin ja vislasin mielessäni kuvalleni. Little red dress oli todellakin jotain mitä vaatekaappini on kaivannut. Tää kolttu niin vaatii päästä hieman kemuttamaan. Mutta ensi hätään, kun ei ollut mitään juhlia näköpiirissä, suuntasin uudessa mekossani ihan vaan kaupungille lounaalle.

mekko-Dorothy Perkins, Zalando/takki-Even&Odd, Zalando/kengät-kirpparilöytö/laukku-Zara/silmälasit-Gucci (saatu)/korvikset-itse tehty/rannekoru-Miss Sixty

Puntari tarjoamasta lukemasta huolimatta tuon mekon kanssa kävi niin, että ensiksi tilaamani koko (UK20) osottautui liian suureksi ja pussitti rumasti etenkin lantiolta, joten sain vaihtaa sen kokoa pienempään. Tämä koko 18 eli 46 istuikin tälle pyllerölle sitten loistavasti. Mekko on joustavan neulosmatskunsa (akryyliä.. se kyllä vähän ärsyttää..) vuoksi todella mukava päällä vaikka halaileekin kurveja ja makkaroita intensiivisesti.

Korkojen kanssa kolttu, tai ainakin sääret, pääsisivät ehdottomasti paremmin oikeuksiinsa, mutta näin keskellä arkipäivää olisivat tuntuneet vähän liioittelulta, joten valitsin jalkaan siivouspäivän kirppikseltä Helsingistä vitosella löytämäni niittikoristeiset  remmikengät.

En ole oikein pitkään aikaan käyttänyt mitään punaista, vaikka se aikoinaan kuului pukeutumiseeni lähes päivittäin. Tänään vedinkin sitten oikein överit ja valitsin kirkkaita punaisen sävyjä vielä huulille, korviin ja silmälaseihinkin. Yllättäen homma toimi mielestäni vallan hienosti! Tuli jotenkin todella voimakas olo kaikesta tästä punaisen määrästä.

Kaikin puolin siis muuten nappiin mennyt asu omasta mielestäni, mutta havaitsin, että kaikki se puntarilla näkynyt plussa on tainnut mennä etupäässä ryntäisiini, sillä olkaimettomat rintsikkani ovat kyllä käyneet ahtaiksi sitten viime käyttökerran, ja se kyllä sitten vähän tuossa etumuksessa ja yläosassa valitettavasti näkyy. Eli viikonlopun agenda on etsiä nettikauppojen uumenista  uudet samanmoiset liivit aakkosta tai paria isompana.


Jippii, viikon mittainen leikkikesäloma alkoi tänään! Seuraavan kerran menen töihin vasta ensi tiistaina. Aika luksusta ottaen huomioon, että olin ihan varautunut, ettei mulla ole koko kesänä neljää päivää pidempiä vapaita. Mitään ihmeempiä suunnitelmia mulla ei ole paitsi huomenna pyörähdän Iinan ja Nöppiksen luona Helsingissä. Edes juhannukseksi ei ole mitään menoja tiedossa. Voi vielä olla niin, että Tommi joutuu töihin, joten saattaa hyvin käydä, että nökötän juhannuksen yksin himassa. Mutta eipä sekään ole mikään ongelma, sillä itseksenihän mä parhaiten viihdynkin.

Miniloman kunniaksi halusin tänään leikkiä kesää ja lähteä viileästä tuulesta huolimatta liikkeelle paljain säärin. Onneksi Elban terassille paistoi lämpimästi aurinko, joten siinä tarkeni hyvin mustan takin kanssa siemailla pari lasia viiniä ystävän kanssa. Mutta heti vähänkään varjoisempaan paikkaan joutuessa meinasi kyllä hieman kintut kylmettyä. Mut se on nyt kesä jumalauta! Pitää pystyä kulkemaa hameessa ja sandaaleissa!

mekko-Marimekko/takki-Even&Odd, Zalando/laukku-Liebeskind Berlin/korvikset-H&M/kengät-Bianco, 2nd hand/aurinkolasit-Le Specs (saatu)

Tuo jo pari kertaa aiemmin asukuvissa näkynyt takki on kyllä osoittautunut ihan nappiostokseksi. Samat vanhat vaatteet vaihtaa ihan ilmettään, kun on käytettävissä jotain muutakin kuin nahkarotsi. Esimerkiksi tämä Marimekon trikoomekko näkyy rotsin kanssa täällä. Tuon ohuen ja hulmuavan takin kanssa kokonaisuus on ihan hurjan paljon keveämpi ja naisellisempi. Kivaa vaihtelua siis. Mutta kuljettuani nyt jo viikon tuolla uudella takilla alkaa tulla ikävä rakasta nahkatakkia. Ehkäpä huomenna on taas pitkästä aikaa rotsipäivä.

Vaihtelua näkyi tänään myös hiuksissa, kun otin testiin aamulla postissa testattavaksi saapuneen Cutrinin uuden Chooz sarjan muotoilugeelin. En hitto muista kyllä milloin oisin viimeksi käyttänyt hiusgeeliä! Ehkä joskus ysärillä.

Tosiaan, ehkä joskus ysärillä ja nyt taas. Kosteisiin hiuksiin levitettynä tukkaan sai just siistin geelilookin (kts. alta), mutta harmikseni on kyllä sanottava, että ei se kovin kauaa noin kivalta näyttänyt. Kuivuttuaan tukka lähti tuulessa lentämään ihan totuttuun tapaan. Ja mä niin tahtoisin jotenkin saada tuollaisen wetlookin niin, että se kans pysyis sekä paikoillaan, että sen näköisenä. Pitänee kokeilla vähän reippaammalla töhnämäärällä. Aion muutenkin kyllä jatkaa kokeiluja tuon geelin kanssa sillä hiuksista tuli sen kanssa kuivuttuaan juuri hyvän tuntoiset, siis sai pois sen inhottavan puhtaan tukan liukkauden. Geelistä myös sanotaan, että sen kanssa hiuksia voi päivän mittaan muotoilla uudelleen kosteilla käsillä, joten luulen, että se sopii hyvin siihen mun perus ponnarikampaukseen, jota joutuu aina välillä päivän mittaan korjailemaan.

Mut näytti se mut wetlook tukka siis hetken aikaa hyvältä. Tervetullutta vaihtelua sille työpäivien tis-Aki -ponnarille.

   PS. Muistakaa osallistua edellisen postauksen koruarvontaan


Näin juhannusviikon ja huomenna alkavan viikon mittaisen vapaan kunniaksi olisi kiva ilahduttaa myös jotakuta tesistä lukijoista ja siksipä pistetäänkin käyntiin pieni arvonta! Minulla on nyt muutaman kerran jo vilkkunut asukuvissa tuollainen kepeä ja kaunis sulkakoristeinen rannerengas, jonka valitsin itselleni ruotsalaisen Syster P -korumerkin mallistosta ja olen kyllä kovasti tykännyt. Minulla ei ole aiemmin ollut hirveästi noin pieniä ja kepeitä rannekoruja, vaan käytin pitkään ranteissani kaikkea todella suurikokoisia renkaita ja ronskeja rojuja, mutta tässäkin asiassa on maku alkanut pikkuhiljaa muuttumaan ja korurasiaani on viime aikoina hiipinyt aiempaa sirompia koruja.

 

Syster P on pian kymmenen vuotias korubrändi, joka sai alkunsa vuonna 2006 perustajakaksikkonsa Shanghain matkalla heidän ihastuessa paikallisiin kauniisiin korukiviin. Naiset ostivat kasan kiviä tietämättä edes oikein mitä niistä meinaisivat tehdä, mutta jo hotellihuoneessa inspiraatio otti vallan ja kivistä alkoi syntyä koruja. Neljä vuotta myöhemmin naiset heittäytyivät kokopäiväisesti korujen maailmaan. Tänä päivänä brändillä on jälleenmyyjiä jo ympäri maailmaa ja Suomessakin reilut parikymmentä.

 

 

Nyt yhdellä teistä on mahdollisuus voittaa omavalintainen koru Syster P:n valikoimista! Homma ei kylläkään ole ehkä ihan helppo, sillä ainakin itsellä meni suosikin valintaan tovi jos toinenkin valikoiman ollessa täynnä ihanuuksia.

Joka tapauksessa, osallistuaksesi arvontaan tulee sinun valita oma suosikkisi Syster P:n verkkokaupasta ja linkata se kommenttiboksiin kera nimimerkin ja sähköpostiosoitteen. Arvonta sulkeutuu juhannusaattona 19.6. klo 21.00 saakka. 

 

Kuvat postauksen 2. kuvaa lukuunottamatta Syster P