Mun ei missään tapauksessa ollut tarkoitus pitää tällaista kuukausien taukoa tämän blogin päivittämisessa, mutta jotenkin se kesä vaan vei mukanaan ja sporttihommatkin hyytyi punttikoulun jäätyä juhannukselta kesätauolle. Töitä oli niin pirusti eikä helteetkään innostaneet minkäänlaiseen ylimääräiseen ruumiin liikautteluun, joten niinhän siinä kävi, että takaisin sportin pariin palasin vasta elokuun loppupuolella. Mutta, tässä sitä nyt taas ollaan. Salille on palattu, punttikoulun lisäksi uusiakin urheilumenoja kalenteriin merkitty ja nyt koitti vihdoin myös aika avata Rapakunnossa ja pistää tämänkin blogin pyörät jälleen pyörimään.

Näin keskiviikkona, 1. päivä lokakuuta, voin ilokseni kertoa, että tähän viikkoon on mahtunut jo kaksi treenikertaa! Hieman meinasi reidet huutaa armoa tänään punttikoulussa, kun eivät raukat olleet toipuneet vielä edellisen illan kyykyistäkään. Reidet ja persus hellänä ja muutaman viikon flunssa ja painonnostotauko takana eivät juurikaan valaneet kummoisia odotuksia punttikouluun allapäin hiipiessäni. Klo 18.00 toivoin vain kellon olevan pian seitsemän ja homman jo ohi.

Mutta vielä mitä! Kyllä sielä tangon ääresä tosiaan ärräpäät lenteli ja tuntui, että voimat riitä yhtään mihinkään, mutta niin vaan viime keväinen työntöenkka parani kilolla! Ja tempauksessakin tuntui kuin tangolle olisi vihdoin löytynyt oikea paikka lapojen tuntuessa aiempaa liikkuvammilta. Yritän siis taas keskittyä niihin asioihin jotka sujui aiempaa paremmin enkä niihin painoihin jotka eivät vielä nousseet.

Kovasti kuitenkin edelleen mietityttää urheilun parissa se, että meneekö se epämukavuuden tunne ikinä pois? Siis alkaako se homma tuntua kivalta sitten joskus, jos/kun kunto kohoaa? Kun nyt se vaan edelleen tuntuu aina siltä, että ”olispa tää jo pian ohi” siitäkin huolimatta, että laji olis ihan kiva. Mutta sitä huonosta kunnosta johtuvaa ja heti iskevää ”en helvetti jaksa..” -oloa ei vaan kestä. Argh!

Näyttökuva 2014-10-1 kello 22.56.13

Punttikoulu siis tosiaan on tuttua jo viime keväältä, mutta nyt lokakuuksi lisäsin liikkumistani ilmoittautumalla uuden porilaisen salin, Lastaamon, starttikurssille. Kahdeksan kertaa kestävällä kurssilla tutustutaan mm. crosstrainingiin, kahvakuulailuun ja kehonpainoharjoitteluun ja ajatus on, että startin jälkeen on helppo osallistua milel tahansa Lastaamon tunneille. Olin menossa kurssille jo syyskuussa ja ehdin yhden kerran silloin käydäkin, mutta kamala keuhkoihin painunut flunssa piti minua sen aikaa sivussa, että siirsin osallistumiseni lokakuulle ja aloitin kurssin uudelleen eilen.

Tällaisilla suunnitelmilla siis käynnistyi tämä syksy. Tavoitteet eivät ole muuttuneet mihinkään siitä kun blogin alunperin aloitin, se liikunnan ilo ois kiva löytää ja saada liikunta oikeasti pysyväksi osaksi arkea. Eli samalla tutulla linjalla jatketaan täällä blogissakin. Seuraavaksi kirjoituksen aiheeksi ennustan treenin jälkeistä lihaskipua ja siitä kitisemistä… jotenkin mä vaan saattaisin nähdä tällaisen asian juolahtavan mieleen viimeistään ylihuomenna… 😀


-Yhteistyössä Lenor

Mä muistan, kun lapsena aina vanhempien viikatessa puhtaita lakanoita, mä halusin ehdottomasti mennä seisomaan sinne lakanan alle. Oli ihanaa tuntea lakanan ”humpsauttelusta” aiheutunut ilmavirta kasvoilla ja nuuhkia sitä puhtaan pyykin raikasta tuoksua. Mietin tässä hetki sitten, että oliko minun lapsuudessa 80-luvulla myynnissä vain ja ainoastaan sinistä huuhteluainetta, vai johtuuko harha päässäni siitä, että meille nyt vaan aina ostettiin sitä sinistä ihanan tuoksuista? (Tommi sanoo, että oli myös vaaleanpunaista)

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Puhtaasta pyykistä intoilu ei ole vähentynyt iän myötä. Juuri jokin aika sitten totesin Tommille sängyssä, että en ehkä tiedä mitään ihanampaa kuin kaivautua puhtaisiin hyvän tuoksuisiin lakanoihin muru vieressäni. Se on jotenkin niin totaalisen onnea täynnä oleva hetki, ja juuri silloin tuntuu kuin mikään ei voisi olla pielessä.

En varmasti ole ainoa, jolle puhtaan pyykin tuoksu on avain moniin muistoihin ja tunteisiin. Luin tuossa Lenorin tutkimusraporttia jossa käsiteltiin tuoksujen vaikutusta ja merkitystä Pohjoismaissa ja sen esipuheessa eräs tuoksuihin paneutunut kemian tohtori kertoi, että ”ihminen saa päivittäin jopa 75 % positiivisista emotionaalisista signaaleista tuoksujen välityksellä”. Ruoan tuoksu, rakkaan ihmisen tuoksu, raikkaan syysilman tuoksu ja puhtaiden vaatteiden ja petivaatteiden tuoksu, siinä monta ainakin itselle tärkeää positiivista fiilisten luojaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Jos aamulla kiskoo päällensä nuhjuiset vaatteet, jotka dunkkaavat epämiellyttävälle, ei olo varmasti ole ihan parhain ja itsevarmin, vaikka asu upealta näyttäisikin. Lenorin tuoksuraportin mukaan 38 % ihmisistä kokee olonsa epämukavammaksi vaatteissaan päivän päätteeksi ja syy siihen on useimmiten se, että kamppeet eivät tuoksu enä yhtä hyviltä kuin aamulla puhtaana päälle pukiessa. Tästä syystä hyvin moni ihminen tunnustaakin (naisista jopa 46 %) pesevänsä pyykkiä vastapestyn tuoksun vuoksi eikä aina välttämättä siksi, että vaatteet olisivat tosiasiassa likaisia. Vaatehuollon ja ekologisuuden kannalta ei kuitenkaan ole ihan hirvittävän suositeltavaa pyörittää pyykkikonetta ihan vain siksi, että saisi vaatteet tuoksumaan hyviltä, jos ei muuten varsinaisen pesun tarvetta vielä ole.

Minä sain nyt tämän blogikamppiksen myötä testiin laatikollisen Lenorin uusia hajuvesivalmistajien kanssa yhteistyössä suunniteltuja huuhteluaineita joiden kerrotaan uudenlaisen tuoksuteknologiansa avulla saavan vaatteet tuoksumaan hyvältä entistä pidempään. Tuollaiset tuoksuteknologiat, mikro-parfyymikapselit sun muut menevät kyllä kaltaiseltani tavalliselta tallaajalta siinä määrin ohi, että eihän tätä lupausta usko ennen kuin itse kokeilee. Olenkin nyt pyykkäillyt ensimmäiset koneelliset käyttäen luxurious sarjan Gold Orchid ja Topaz & Magnolia huuhteluainetiivisteitä ja aion tarkkailla tätä tuoksun kestoa nyt nenä pitkällä!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tuoksuja Lenorilta löytyy kaikkiaan seitsemän, mutta kaikkia en ole vielä ehtinyt pyykkeissa nuuskuttelemaan. Se pullosta suoraan tarjoutuva lehahdus kun ei tällaisten tiivisteiden kohdalla tosiaankaan kerro totuutta, vaan on melkoisesti lopputulosta voimakkaampi tuoksu. Kokeilemistani pulloista omaa hajuaistiani on kuitenkin tähän mennessä miellyttänyt kauniin roosan sävyiseen pulloon pakattu Topaz & Magnolia, (no nyt  meidänkin pesuhuoneesta löytyy vihdoin vaaleanpunaista huuhteluainetta sinisen sijaan!) jonka keveässä tuoksussa on häivähdys magnoliaa ja ruusua. Uskallan kuitenkin veikata, että perinteisemmältä sinisessä sävyssään näyttävä Spring Awakening saattaa kyllä myös itseäni miellyttää. Seuraava lakanakoneellinen kokeillaan sillä!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pelkkää huuhteluaineiden nuuhkimista tämä blogiyhteistyö ei kuitenkaan sisällä, sillä pääsin kamppiksen tiimoilta tekemään jotain huikeaa, suunnittelemaan huivin! Voitte kuvitella miten innoissaan kaltaiseni huivi-/turbaanifriikki tästä haasteesta oli. Huivia on nyt valmistettu pieni erä ja niitä on tulossa arvottavaksi myös teille lukijoille. Omaa luomustani olen tietenkin ilolla ja ylpeänä jo kaulassani kantanut ja testaillut minkänäköisiä turbaaneja siitä saa aikaiseksi. Ja täytyy sanoa, että aika kivalta näyttää. 🙂 Huivista ja sen suunnitelusta tulossa myöhemmin ihan oma postauksensa!


Mä tykkäsin noista mun edellisen postauksen vähäpukeisista kuvista kovasti, mutta taidan silti jatkaa taas ihan vaatteet päällä. Tällä kertaa kuvissa asua lauantai päivältä, kun kävin kaupungilla haahuilemassa Porin Päivän humuissa. Perinteisiin kuului seurata pärekorin heitto -kisoja ja syödä tietenkin aito porilainen. Törmättyäni ystävääni Anniin jatkoimme kaupunkimme juhlistamista 2 € skumpalla ja metrilakuilla. Kiva ja aurinkoinen päivä, mutta kovin tuulinen, joutui pitämään likaista tukkaa piilotelleesta hatusta tiukasti kiinni.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

neulemekko-Esprit/nahkarotsi-Junarose (saatu)/hattu-Brixton (saatu)/kengät-Zara/laukku-2nd hand

Just tänään kaverille rättikaupassa nauroin, että mä kerta toisensa jälkeen isken silmäni myymälöissä mustiin neulemekkoihin ja nahkarotseihin. Niitä molempia mä aina ihastuneena silittelen, vaikka kotoa löytyy kumpaakin lajia useampia. Mietinkin, että pitäisköhän julistaa tän blogin missio päättyneeksi ja lopettaa koko homma, kun tuntuu ne omat jutut löytyneen. 😀

Sellaista muuten kyselisin, että onko kellään koskaan sukkahousut aiheuttanut ihottumaa? Tää voi olla ihan hakuammuntaa, mutta lauantai-iltana mä huomasin nilkassa ja jalkapäydässäni pieniä punaisia pilkkuja, osa jopa hieman koholla kuin rakkulat. Kutinaa ei kuitenkaan esiintynyt.

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Seuraavana päivänä satuin katselemaan kinttujani vähän tarkemmin, niin huomasin ihottumapilkkuja lähes koko jalassa säärestä ylös sisäreiteen saakka. Toinen jalka oli selkeästi pahempi, mutta toisessakin pilkkuja oli hieman. Jostain syystä mulle tuli heti mieleen sukkahousut, koska niiden kanssa mun kinttuni oli koko lauantain ajan kosketuksissa. Ei kyllä ollut mitkään uudet sukkikset, vaan ovat ehtineet olla usein pesussa, mutta olivat jalassa ekaa kertaa tänä syksynä. En ainakaan keksinyt, että olisin syönyt mitään sopimatonta, myöskään mitkään pesuaineet tai kosmetiikkatuotteet eivät ole lähiaikoina vaihtuneet, ainoa ikään kuin erilainen asia oli sukkikset.

Nyt kolme päivää myöhemmin ihottuma näkyy edelleen, mutta on mielestäni häviämään päin. Kutinaa ei ole ollut missään vaiheessa. Todella outoa. Kellään ehdotuksia mitä voisi olla? Kaikki rokot ja monet ihottuma-asiat kävin netistä läpi, mutta ei oikein sovi minkään kanssa yhteen. 😛