19.09.2018 Kun asu tuntuu hyvältä, mutta ei kuitenkaan ihan minulta

-Postaus sisältää mainoslinkkejä-

Jotkut viettävät syksyllä ja keväällä viinipäiväntasausta, minä taas voisin juhlia kesän ja talven jälkeen aina alkavaa nahkarotsisesonkia. Tosin joinakin vuosinahan rotsista ei ole edes tarvinnut (voinut) kesällä luopua, mutta tänä vuonna historiallisen kärventävät kelit pitivät ihan kaikki takit monta kuukautta kaapissa. Niinpä jälleennäkeminen lempirotsien kanssa oli odotettu ja sykähdyttävä.

Tämä lähes kokomusta asu tuntuu kyllä ihan hurjan synkeälle, mutta halusin syksyn ekana rotsipäivänä antaa tuolle lempivaatteelle tilaa. Ettei tarvitse pitkään henkarissa roikkuneen rassukan kilpailla huomiosta minkään muun vaatteen kanssa. Lähes vain statistina olivat nuo legginssit ja t-paita, kun ei ihan pelkällä nahkatakillakaan voi ulkona liikkua. 😀

Minimaalisena väripilkkuna saivat kunnian toimia edellisessäkin asupostauksessa nähdyt Vagabondin kiiltonahkanilkkurit ja Mangosta viime viikolla bongaamani nahkakorvikset.

Tää asu oli sillä tavalla jännä, että toisaalta mulla on siinä tosi kotoisa, rento ja voimakas olo eli positiivisia fiiliksiä. Mutta toisaalta mietin, että ei tunnu kuitenkaan ihan omalta. Ajattelen etten näytä itseltäni, siltä millaiseksi itseni tunnen. Nuo vaatteet yhteen puettuna ovat jotenkin kovat ja en tunne itseäni sellaiseksi.

Mutta nämä fiilikset ja asuthan on ainakin itselleni ihan päiväkohtaisia. Fiilis itsestä vaihtelee ihan samoin kuin sekin mitä päällen haluaa pukea. Toisinaan tyylin vaihdellessa laidasta laitaan joutuu kuitenkin joihinkin tilanteisiin tarkkaan miettimään, että millaisen kuvan haluan itsestäni juuri siinä kohti antaa.

Tällainen tilanne oli esimerkiksi viime viikolla tehty tv-haastis. Siihen en olisi pukeutunut kokomustaan, en halunnut laittaa myöskään mukanani ollutta pitkää leoparditakkia, kun siitä tuli kovin diiva-fiilis. Valitsin siis päälleni hempeää vaaleanpunaista ja korkojen sijaan söpöt puputossut. Halusin olla vaatteiltani enemmän iloinen ja lempeä kuin kova. 

Ei asiaa toki joka päivä tuohon tapaan mieti, vaan kiskoo päälle kamppeet ihan vaan oman sisäisen fiiliksen mukaan. Mutta toisinaan sitten joutuu pohtimaan enemmänkin, kun kerran tuota valinnan varaa kaapissa on melkoisesti. Millaisissa tilanteissa te olette joutuneet pohtimaan normaalia enemmän millaista kuvaa vaatteenne teistä luovat?

legginssit – Lindex, koko L

 t-paita – Kaffe, koko XXL 

nahkarotsi – Samoon, koko 44

kengät – vagabond

korvikset – Mango

Aloin muuten miettiä, että pitäiskö mun alkaa merkkaamaan vaatteista aina myös käyttämäni koko, sillä monien vaatteiden kohdalla tulee aiheesta kysymyksiä. Mitä olette mieltä, olisiko kokomerkinnöistä postauksissa hyötyä, jos itse mietitte jonkun merkin tuotteita hankkivanne? Otetaanko tavaksi?

Huomenna on taas luvassa paljon vaatteiden vaihtamista, sillä vuorossa on Ratsulan syysmuotinäytökset. Viisi näytöstä päivän aikana ja kaikissa muistaakseni 7 tai 8 asua. Että jokusen kerran saa taas kiskoa farkkua jalkaan ja puseroa pään yli! 

Jos nahkarotsivuodenaikaan siirtyminen kiinnostaa, mutta takki puuttuu, niin tässä muutama vinkki. Elloksen pari takkia on nyt -25% alessa, mutta ei Asos Curvenkaan yksilöä ole hinnalla pilattu. 

Asos Curve / Ellos  / Ellos

17.09.2018 Kesän ja syksyn vahdinvaihto – Ekan koulupäivän asu

Olin jo hetken aikaa ehtinyt odottaa sellaista päivää, kun sää houkuttelisi vihdoin pukeutumaan lämpöiseen kashmirneuleeseen. Tänään se hetki koitti. Hieman halusin kuitenkin vielä muistella taakse jäänyttä kesää, joten puin neuleen kanssa kesällä ahkerasti käytössä olleen tirppamekon.

Kesämekko ja kylmempiä kelejä varten hankittu neule olivat yhteenpuettuna kuin siirtymäriitti vuodenajasta toiseen. Siinä ne kaksi kohtasivat toisensa vesisateessa mekon siirtäessä viestikapulaa edelleen kashmirpuserolle 40 denierin sukkahousujen ja jykevien syysnilkkureiden liittyessä kannustusjoukkoihin. 

Suuntasin rennossa ja jotenkin lohdullisessa asussani tänään kouluun. Olin aloituksesta jo kaksi viikkoa myöhässä (töiden vuoksi) ja tänään sitten myöhästyin vielä aamun ekalta tunniltakin bussin hajottua Porin ja Rauman välille. Hieno aloitus siis. 

En nyt ekan päivän jälkeen vielä ihan osaa sanoa, että millä mielellä noista pukeutumisneuvojan opinnoista olen. Vähän voi olla oma ajatusmaailma ja opetettava ”säännöstö” välillä törmäyskurssilla. Siitä saatiin tänään jo hieman esimakua. Itse kun koen, että sellainen vartalon ”virheitä” osoitteleva lähestymistapa on todella vanhanaikaista enkä itse sellaisen takana seiso. Mielenkiinnolla siis odotan mitä on edessä.

Mutta toisaalta ihan kivaa puuhaa ainakin tänään, kun lähinnä käytiin läpi erilaisia tyylipersoonia etsimällä lehdistä esimerkkikuvia. Tuntui siis enimmäkseen sellaiselta rennolta vapaapäivältä, kun selaili rauhassa akkainlehtiä. 😀 

mekko – KappAhl (saatu) / neulepusero – H&M / kengät – Vagabond / korvikset – Aarikka (saatu)

Tämän päivän kengistä on muuten todettava, että ne ovat kuin aikakone vuoteen -95 Tenetin yläasteelle. Punaista kiiltonahkaa ei jaloissani tuolloin nähty, saatoin sellaisesta vain haaveilla, mutta tuo Vagabondin nilkkureiden malli traktoripohjineen on kyllä ihan suoraan mun teiniajoilta. Vagabondit ne piti kengät olla silloinkin.

Nämä ysärikopiot löytyivät jälleen kerran samasta paikasta kuin monet muutkin kengät tänä vuonna, eli Zadaasta. Mahtava löytö, hintaakin oli vain reilut neljäkymppiä!

Tämä viikko onkin sitten taas ilahduttavan vaihtelav. Tänään oli koulua, huominen ja keskiviikko on täynnä sekalaisia toimistohommia kuvankäsittelystä kirjoittamiseen, torstaina on vuorossa jälleen muotinäytöspäivä ja sitten on vielä pari päivää lehtikuvaushommia SK:ssa. Kesän ysistä viiteen -työ on jo lähes kaukainen muisto vain.